Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus vol. 2

[jjv]

Oiva esimerkki on vastaus esityksille työrurien pidentämisestä.

Demarien vastaus on siis se, että eläkeikään ei saa koskea ikinä eikä koskaan kirveelläkään ja vain demareiden kuolleen ruumiin yli mutta "todellista" eläkkeellejäämisikää on nostettava lisäämällä ihmisten viihtymistä töissä, työkykyä, työhyvinvointia, voimaa, terveyttä, järkeä, älyä, kuntoa, jaksamista, itsetuntoa, vitaalisuutta ja kaikkea muuta mahdollista maan ja taivaan väliltä.

Vähän sama kun sanoisi, että nälänhätää on maailmassa helpotettava ja olisi mukava jos sotiakin olisi vähemmän.....

Ruotsin työnantajat eivät nostaisi eläkeikää

Ruotsin EK:n eli Svenskt Näringslivin pääekonomisti Stefan Fölster kirjoittaa yhdessä kollegansa Anders Morinin kanssa, että työelämää parantamalla päästään parempiin tuloksiin kuin eläkeikää mekaanisesti nostamalla. Työilmapiirin vaikutuksesta ikääntyneiden työllisyyteen on tutkimustuloksia Ruotsissa.

Ekonomistit viittaavat ”Så kan vi jobba till 75” -raportissaan muun muassa Itävallan kokemuksiin alarajan noston haitoista. Siellä eläkeiän alaraja nostettiin 2000-luvulla 60 ikävuodesta 62,5 ikävuoteen, jonka seurauksena työllisyysaste ikääntyneissä ryhmissä kohosi seitsemän prosenttiyksikköä, mutta samalla se nosti työttömyysastetta 11 prosenttiyksikköä.

Ruotsin työnantajat ovat myös nihkeitä lakisääteiseen eläkeiän nostoon sen takia, että vanhat työntekijät jäisivät roikkumaan työpaikoille, eikä heistä pääsisi eroon. Ruotsissa työlainsäädäntö estää yli 55 -vuotiaiden irtisanomisen ja eläkeiän mekaaninen nosto antaisi keski-iän ylittäneille erinomaisen irtisanomisturvan.

Suomen Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n asiantuntija Vesa Rantahalvari huomauttaa, että Ruotsin työnantajalinnake ei ole vielä ottanut lopullista kantaa eläkeikään, vaan se odottaa lopullista ehdotusta. Rantahalvari sanoo silti yllättyneensä Ruotsin työnantajien julkisuuteen vuotaneista kannoista. ”Pikkuisen haiskahtaa yllättävältä, että paikallinen EK on tuota mieltä. Mutta ilmeisesti he ovat omista lähtökohdistaan arvioineet tuota linjausta. Me teemme linjaukset omista lähtökohdistamme.”

Rantahalvarin mukaan Ruotsista kantautuneet tiedot eivät anna EK:lle mitään aihetta arvioida uudelleen eläkekantoja. ”Suomen ja Ruotsin työlainsäädäntö ovat eri tyyppisiä. Meillä firmat eivät vastusta vanhuseläkeikää nostamista 63 ikävuodesta 65 ikävuoteen.”

EK ajaa vahvasti eläkeiän alarajan nostoa 65 ikävuoteen. EK:n hallituksen puheenjohtajan Ilpo Kokkilan SRV-yhtiön toimitusjohtajan Jukka Hienosen eläkeikä on kuitenkin 60 vuotta.

Rantahalvari ei halua ottaa kantaa isäntänsä yhtiön johtajan eläkeikään. ”Emme ota kantaa henkilökohtaisiin eläkeikiin.” Sen sijaan hän toistaa yleisellä tasolla järjestönsä kannan, jonka mukaan pörssiyhtiöiden olisi hyvä esimerkillään osoittaa, että eläkeiän nostaminen on tärkeä asia.

Eli tässä on terveisiä omaan taloonkin? ”En erityisesti lähetä terveisiä omaan taloon”, Rantahalvari vastaa.

Ruotsissa eläkeiän alaraja on nyt 61 vuotta. Hallitus kaavailee Ruotsiin liukuvaa eläkeikää, jonka alaraja olisi sama kuin Suomessa nyt eli 63 vuotta. Eläkkeelle voisi kuitenkin jäädä liukuvasti 69 ikävuoteen saakka. Suomessa lakisääteisen eläkeiän alaraja on 63 vuotta ja töissä voi olla 68 ikävuoteen asti. Alaraja halutaan nyt nostaa 65 ikävuoteen.

Niin, Ruotsistahan tässäkin toikissa on muistaakseni kehotettu ottamaan esimerkkiä muutamia kertoja.

 

[Mosse]

Lisää vaan yritystukia vääristämään todellista kilpailua. Kuten aiemmin todettua, niin puretaan tukia pois ja pudotetaan yhteisöveroa.

Valtio: 200 000 työpaikkaa yrityksiin


Suomen valtio tavoittelee
200 000 työpaikan syntymistä
yksityiselle sektorille seuraavan
kuuden vuoden aikana.

Näin todetaan työ- ja elinkeino-
ministeriön poliittisessa linjauksessa.

Linjaus tarkentaa myös yritystukien
jakoperusteita. Ministeriön mielestä
julkisen vallan antamat tuet eivät saa
estää rakennemuutosta vaan ennemminkin
edistää sitä.

Tuet olisi myönnettävä ensisijaisesti
kansainvälisyyttä tavoitteleville
kasvuyrityksille.

 

[SOKO]

Ruotsin työnantajat eivät nostaisi eläkeikää



Niin, Ruotsistahan tässäkin toikissa on muistaakseni kehotettu ottamaan esimerkkiä muutamia kertoja.

Pitäisi ilmeisesti Suomessakin estää yli 55 vuotiaiden irtisanominen tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä, jos firmassa on nuorempia työntekijöitä. Tuon jälkeen ei meilläkään EK kannattaisi eläkeiän korottamista. Varmin tae työurien pidentämiseen loppupäässä ei ole eläkeiän korotus vaan se, että vakituisessa työpaikassa olevat työntekijät pysyvät töissä 55 ja 63 vuoden välisen ajan. Työttömäksi jäävältä 50 vuotta täyttäneeltä katoaa pahimmillaan yli puolet työttömyyden alkamisvuoden ja 63 vuoden iän saavuttamisvuoden väliin jäävistä työvuosista.

 

[jjv]

Pitäisi ilmeisesti Suomessakin estää yli 55 vuotiaiden irtisanominen tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä, jos firmassa on nuorempia työntekijöitä.

No en mä kuitenkaan tuota kannata, mekaaninen keino tuo on yhtälailla kuin eläkealaikärajan nostokin olisi. Työllisyys jos parantuisi niin irtisanottavat vanhemmat työntekijätkin vähentyisivät. Erityisesti kiinnittäisin huomiota sairaseläkkeelle jääviin. Työpaikassa josta joku on sairaseläkkeelle jäänyt pitäisi pohtia työterveyshuollon ja vaikka työsuojelupiirin kanssa mistä se johtui ja olisiko se voitu estää esim. työkierrolla, kuntoutuksella, lisäkoulutuksella tai vaikka jäämällä osa-aikaeläkkeelle aikaisemmin.

 

[jps]

Pitäisi ilmeisesti Suomessakin estää yli 55 vuotiaiden irtisanominen tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä, jos firmassa on nuorempia työntekijöitä.

Tuohon iäkkämpien lemppuihin suuremmissa yrityksissä vaikuttaa se, että niillä on huomattavasti korkeammat eläkevakuutusmaksut noita koskien.

 

[Mosse]

Ruotsissa ikäihmisillä on aika paljon etuja Suomeen verrattuna esim. YT-neuvotteluissa. Jos firmasta potkitaan väkeä, niin vanhempia suositaan. Ja jos vanhemman työ lopetetaan, mutta voidaan helpolla kouluttaa toisiin tehtäviin, niin vanhempi vie silloin nuoremman paikan.

Esim. osastolta toiseen siirrot mahdollisia vanhempia suosien. Sen takia nuorempi väki paska housussa siellä, vaikka YT:t ei omaa osastoa koskisikaan, sillä toiselta osastolta voi joku vanhempi viedä työt.

Siellä muuten myös ammattiliitto osallistuu YT:hin.

 

[kouvotsvoni]

Kyllähän sitä suurten ikäpolvien äänet saisi, joka järjestelmän samanlaiseksi muuttaisi.. Mitenhän Ruotsin nuorilla menee? Toimettomat nuoret miehethän ne ennenkin saaneet aikaan pientä epävakautta.

 

[Mangelo]

Kyllähän sitä suurten ikäpolvien äänet saisi, joka järjestelmän samanlaiseksi muuttaisi.. Mitenhän Ruotsin nuorilla menee? Toimettomat nuoret miehethän ne ennenkin saaneet aikaan pientä epävakautta.

Opintotuet siellä lienee ainaski pikkasen paremmat kuin suomessa. Jokukin terroristi oli opiskellut ulkomailla valtion laskuun 80k€ tulosiirtoa saaden.

Suomessa taitaa olla aika tiukassa asenne että köyhyysloukku on ihmisen paras motivaattori.

 

[SOKO]

Tuohon iäkkämpien lemppuihin suuremmissa yrityksissä vaikuttaa se, että niillä on huomattavasti korkeammat eläkevakuutusmaksut noita koskien.

Epäilemättä ja lisäksi työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset kantaa työnantaja, jos työntekijöitä on yrityksessä tarpeeksi paljon. Pienten yritysten osalta kustannukset jaetaan.

Suuryrityksellä työkyvyttömyysmaksun suuruuteen vaikuttavat sen työntekijöille myönnetyt uudet pysyvät työkyvyttömyyseläkkeet, yrityksen ikärakenne ja palkkasumma vuosittain määritettävän maksuluokan kautta.

Yritys voi vaikuttaa omiin maksuihinsa ennaltaehkäisevällä työkyvyttömyysriskin hallinnalla.

Ennaltaehkäisevää työkyvyttömyysriskin hallinnaksi voitaneen paremman puutteessa laskea sekin, että tietyistä työntekijöistä hankkiudutaan eroon ennen riskin (pysyvä työkyvyttömyyseläke) realisoitumista.

Olennainen kysymys onkin se, että miten iso merkitys ikääntyneiden paremmalla irtisanomissuojalla on kun verrataan Ruotsin ja Suomen tilannetta. Suomen näkökulmastahan Ruotsi on jo lähes ratkaissut eläkeongelman, vaikka ei ole vielä edes nostanut eläkeikää Suomen tasolle. Voi olla, että jo pelkästään noiden maksuperusteiden muuttaminen ja työeläkeputken sulkeminen ratkaisisi yli 50 vuotiaiden ongelmat uuden työpaikan saamisessa. Itse epäilen kyllä, että asennemuutosta ei tapahdu ilman lainsäädännön tiukennuksia. Jos asioita ajatellaan nuorten kannalta, niin tässähän on Suomen yrittäjien ym. toimesta jo pidemmän aikaa tarjottu sellaista mallia, jossa nuori työntekijä työskentelee jopa 5 vuotta ilman irtisanomissuojaa ja palkkaakin maksetaan sen verran kuin työnantaja jaksaa. Ihan kiva olisi, jos keskustelussa olevat keinot olisivat sellaisia, jotka oikeasti pidentävät työuria. Opiskelijoiden satunnaistöiden merkitys on valtiovarainministeriön mukaan pieni. Nuoren työntekijän satunnaistöiden merkitys tuskin on yhtään suurempi.

 

[jps]

Epäilemättä ja lisäksi työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset kantaa työnantaja, jos työntekijöitä on yrityksessä tarpeeksi paljon. Pienten yritysten osalta kustannukset jaetaan.

Noinhan se on. Toisaalta suuryritykset ovat joskus aikoinaan halunneet tuon käytännön, koska silloisessesa tilanteessa se tuli edullisemmaksi.

Kuitenkin on syytä muistaa, että valtaosan työvoimasta työllisistää ihan muut kuin nuo suuret.

 

[kouvotsvoni]

Kouvolan Sanomien pääkirjoitus: Talousrikosten hinta on huimaavan korkea

Talousrikokset käyvät kalliiksi. Asiantuntijat arvioivat Helsingin Sanomissa, että Suomelta jää vuosittain saamatta viiden miljardin euron verotulot talousrikollisuuden takia.

Talousrikollisilta saadaan perittyä vuodessa naurettavat 36 miljoonaa euroa. Perinnän avulla saatavan rahan ja menetettyjen tulojen välinen ero kattaa Suomen tämän vuoden kahdeksan miljardin euron velkaantumisesta yli 60 prosenttia. Valtiontalouden kannalta talousrikollisuus on musertavan suuruinen epäkohta.

Hallitusohjelma lupaa talousrikosten tutkintaan 20 prosentin lisäpanoksen vuosittain. Suunta on oikea, mutta vauhti on liian heppoinen. ”Mitä enemmän talousrikostutkintaan satsaa, sitä enemmän voidaan palkata ihmisiä muihin verovaroilla tehtäviin hommiin”, poliisitarkastaja Matti Rinne perusteli haastattelussa.

Talousrikollisuus ei vähene hurskastelemalla tai toivomalla. Talousrikollisuuden avulla saatavat hyödyt ovat niin isoja, että houkutus rikoksen tekemiseen tuntuu tilastojen valossa liian suurelta. Rikollisuuteen kannustaa myös se, että rikollinen jää liian harvoin kiinni. Jos talousrikokset selvitettäisiin vaikkapa 90-prosenttisesti, niiden määrä vähenisi olennaisesti.

Harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen toivoisi kovempia tuomioita talousrikollisille. Rangaistustaulukon yläpään venyttäminen ei ole ongelmatonta. Jo nyt monet ihmettelevät aiheellisesti, miten raiskaaja saa vajaan kahden vuoden tuomion ja talousrikollinen jopa viiden vuoden.

Talousrikosten torjunnassa pitääkin keskittyä ennaltaehkäisyyn, ei nykyistä kovempiin vankeustuomioihin.

VIISI fucking miljardia.. Onko tuohon lukuun laskettu mukaan kaikki nekin tapaukset, kun Rane vaihtaa Arskan autosta osia ilman kuittia ja kun Arska myy tuliaisviinapullon kaverilleen Enskalle?

Hyvin on homma hoidossa, jos menetetystä viidestä miljardista saadaan 36 miljoonaa takaisin.

 

[McRäkä]

Tässäpä hyvä dokkari liittyen yksityisten yritysten järjestämään vanhustenhoitoon: http://areena.yle.fi/tv/1805827 Ohjelmasta selviää hyvin se millä keinoin tuotetaan hoito samalla hinnalla tai halvemmalla kuin julkisella puolella ja tehdään samalla vielä voittoa. Karmeata toimintaa kaikenkaikkiaan niin vanhusten kuin yhteiskunnan varojen kannalta.

Julkisella puolella on ongelmansa, mutta ne ovat varmasti pienemmät kuin suuryritysten toimintaan liittyvät epäkohdat. Ja niitä pikkufirmoja jotka tuottavat palvelut loistavasti ja edullisesti on ihan turha kehua, sillä mikään laki ei estä esim. Caremaa tai jotain vastaavaa pääomasijoittajien omistamaa suuryritystä haukkaamasta sitä hyvin toimivaa pikkuyritystä osaksi itseään. Jotta yksityinen hoitopalvelu voisi toimia jotenkin, tarvittaisiin valtavasti resursseja syövä riippumaton valvontaelin, joka ei näytä toimivan vielä missään. Eli, yksityinen vanhustenhoito on syvältä p*****stä.

 

[jps]

Eli, yksityinen vanhustenhoito on syvältä p*****stä.

Eipä siinä julkiseesa puolessakaan kehumista ole.

 

[jps]

. Onko tuohon lukuun laskettu mukaan kaikki nekin tapaukset, kun Rane vaihtaa Arskan autosta osia ilman kuittia ja kun Arska myy tuliaisviinapullon kaverilleen Enskalle?

Mun käsittääkseni on.

 

[SOKO]

Palveluita yksityistettäessä pitäisi ehdottomasti laskea kokonaiskustannuksiin mukaan palveluntarjoajan valvonta. Jos sopimuksen saa Careman kaltainen yhtiö (todennäköistä) valvontaan liittyvät kustannukset moninkertaistuvat verrattuna siihen tilanteesee, että vastaava palvelu tuotettaisiin kunnan sisällä.

 

[McRäkä]

Eipä siinä julkiseesa puolessakaan kehumista ole.

No onhan se tietysti niinkin. Oikeastaan se on pelkästään positiivista että pääomasijoittajat ovat keksineet että rahaa voi tehdä vaikka makuuttamallla vanhuksia ulosteissaan, ja sen voi tehdä vielä halvemmalla kuin mihin julkinen puoli pystyisi. Muutoinhan ko. toiminta ei tuottaisi mitään, ja söisi vain verovaroja. Ja tästä toiminnasta saadaan kaiken kukkuraksi vielä rutosti verotuloja. Ihan mahtava juttu. :alppu:

 

[Mosse]

Mitä tekemistä on kuntajaolla on Sote-uudistuksen kanssa. Kuntamäärä on kuitenkin yli 3 kertainen sote-alueisiin, joten ihan turhaa ja ministerin aiheuttamaa viivyttelyä ja pätemistä tämä taas. Risikko - ei jatkoon.:nope:

Risikko: Ensin kunnat, sitten sote


Sosiaali- ja terveysministeri Paula
Risikko (kok.) muistuttaa, ettei ennen
kuntauudistuksen ratkeamista pidä lyödä
lukkoon sosiaali- ja terveysalueiden
määrää tai rakennetta.

Kunnilla on noin vuosi aikaa ehdottaa
liitos- ja yhteistyömalleja.

Eilen tuli julkisuuteen virkamiestyö-
ryhmän kaavailu, että koko maan
sosiaali- ja terveyspalveluista
vastaisi reilut 30 kuntaa tai aluetta.

- Ennen kuin kuntarakenneselvitys
saadaan katsottua, ei pysty sanomaan
kuinka paljon sosiaali- ja terveys-
alueita tarvitaan, sanoo Risikko.

 

[Mosse]

Keuliva mopo-Vartiainen taas vauhdissa:

Matalapalkkatöihin raju mullistus?


VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen ja
kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr.)
ovat tehneet raportin, jossa esitetään
keinoja matalapalkkatyön lisäämiseksi.

Yle Uutisten tietojen mukaan se
sisältää useita sellaisia ehdotuksia ja
suosituksia, joiden odotetaan
kuumentavan etenkin ay-väen tunteita.

Raportissa pohditaan, miten Suomeen
saadaan lisää matalapalkkatyötä.

Raportin keinoja ovat, että valtaosasta
palkankorotuksia sovittaisiin yrityk-
sissä, että nuorille voisi maksaa 20 %
pienempää palkkaa ja että pienten
yritysten irtisanomissuoja madalletaan.

Kukaan ei ota kantaa näihin oppilaitosten harjoittelijoihin, jotka tekee ilmaista työtä tällä hetkellä kuukausia vuodessa. Vai eikö ne ole muka hajuilla miten esim. kaupat, hoitolaitokset yms. nykyään haalii noita 'harjoittelijoita'?

 

[markoj]

Keuliva mopo-Vartiainen taas vauhdissa:



Kukaan ei ota kantaa näihin oppilaitosten harjoittelijoihin, jotka tekee ilmaista työtä tällä hetkellä kuukausia vuodessa. Vai eikö ne ole muka hajuilla miten esim. kaupat, hoitolaitokset yms. nykyään haalii noita 'harjoittelijoita'?

Eihän noista "harjoittelijoista" ole ku osa opiskelijoita. Melkoinen joukko on ammattiin valmistuneita ja työkokemustakin omaavia.

Perustulo ratkaisis kerralla nuo Osmon ja Vartiaisen ehdotuksen ongelmat.

 

[Mosse]

Eihän noista "harjoittelijoista" ole ku osa opiskelijoita. Melkoinen joukko on ammattiin valmistuneita ja työkokemustakin omaavia.

Perustulo ratkaisis kerralla nuo Osmon ja Vartiaisen ehdotuksen ongelmat.

No meidän perheessä tuo tuleva perushoitaja on nyt lähes 2 vuotta tehnyt ilmaista työtä vanhuudenhuollossa ja päiväkodeissa.

Merkonoomiksi tuleva (eka vuos menossa) on kohta ollut jo 3 kk yhteen menoon 'työharjoittelussa' eli vaatekaupassa töissä ihan normaalisti.

Ilman palkkaa siis.

Aivan tajutonta riistoa mielestäni.