Himas-gate leviää – nyt pelissä 30 miljoonaa €: ”Kaikki kunnia pääministerin kyvyille, mutta...”
Esitys 30 miljoonan euron tutkimusrahoituspotin siirtämisestä valtioneuvoston kanslian eli käytännössä hallituksen hallintaan herättää laajaa vastustusta. Tieteentekijöiden liitto toteaa, että viime aikojen julkisen keskustelun valossa – siis Himas-gaten vuoksi – liiton marraskuussa esittämä kriittinen lausunto on ”kovin ajankohtainen”.
Tieteentekijöiden liitto totesi tuolloin vastauksena valtioneuvoston kanslian esitykseen, että hallituskauden mittainen periodi soveltuu huonosti tieteellisen tutkimuksen pitkäjänteisyyteen.
–30 miljoonaa euroa tutkimusrahaa valtioneuvoston hallintaan on liikaa. Nopeasti tuotetut, ilman kilpailua toteutetut tutkimukset eivät välttämättä täytä laadullisia kriteereitä, liitto totesi marraskuussa.
Valtioneuvoston työryhmän esityksen tarkoitus olisi tuottaa päättäjille – etenkin hallitukselle – tarkasti kohdennettua, ajankohtaista tutkimustietoa päätöksenteon tueksi. Tieteentekijöiden liiton mukaan ajatus siitä, että tutkimusrahoitusta voitaisiin kohdentaa joustavammin päättäjien tärkeiksi kokemille alueille, on ymmärrettävä mutta mahdoton.
–Tieteellinen tutkimus ei kuitenkaan kykene vastaamaan tällaisiin lyhytjänteisiin tarpeisiin. Päällimmäisenä ongelmana ilmeisesti on, että tieto ei kulje päättäjille tai se on sellaisessa muodossa, ettei sen välitön hyödyntäminen ole mahdollista. Tutkimuksella saadaan harvoin valmiita ratkaisumalleja päätöksentekijöille, liitto katsoo.
Huoleen yhtyy Helsingin yliopiston emerituskansleri Kari Raivio Helsingin Sanomien julkaisemassa mielipidekirjoituksessaan.
”Himasen esimerkki osoittaa, ettei kansliassa ole riittävää osaamista tämän rahan käyttämiseksi hyödyllisellä tavalla”
–Kaikki kunnia pääministerin kyvyille, mutta on kohtuutonta edellyttää, että hän pystyisi omin neuvoin päättämään, onko jokin kauniisti kirjoitettu ja lipevästi esitelty hanke sen arvoinen, että niukkoja tutkimusvaroja kannattaisi panostaa siihen, Raivio kirjoittaa.
Raivio on huolissaan kehityksestä, joka siirtäisi 30 miljoonaa euroa valtion tutkimuslaitosten nykyistä perusrahoitusta valtioneuvoston hallintaan.
–Himasen esimerkki osoittaa, ettei kansliassa ole riittävää osaamista tämän rahan käyttämiseksi hyödyllisellä tavalla, Raivio toteaa.
Tieteentekijöiden liitto on Ylen mukaan arvioinut, että valtioneuvoston kanslian esitys tulee arvostelusta huolimatta menemään pääpiirteissään läpi. Kari Raivio esittää tilanteeseen ratkaisua, joka parantaisi hallituksen ohjaamien varojen mahdollisuutta päätyä tieteellisesti perusteltuun tutkimustyöhön.
–Olisi jo aika rekrytoida tiedeneuvonantaja myös Suomen hallituksen avuksi, Raivio esittää.
Raivion mukaan monissa maissa on nimetty huipputason tutkijoita avustamaan hallitusta ja ministeriöitä tutkimustyön ja -varojen ohjaamisessa. Raivion mielestä tällaisen neuvonantajan tarvitsisi etenkin uudistuksen toteutuessa myös valtioneuvoston kanslia.
Esitys valtioneuvoston kanslialle varattavasta tutkimusrahoituspotista on osa laajempaa valtion tutkimuslaitosten uudistusta. Syyskuussa 2012 julkaistu suunnitelma lisäisi Ylen mukaan reippaasti valtion ohjausta Suomen Akatemian tutkimusrahoituksessa.
Suomen Akatemia on tähän asti jakanut noin 320 miljoonaa euroa tutkimusrahaa vuosittain, mistä 20 miljoonaa euroa on pohjautunut poliittisiin päätöksiin. Uudistuksessa strategisesti suunnatun tutkimusrahan osuus kasvaisi 200 miljoonaan euroon, ja sen painopisteet määrittäisi valtioneuvosto. Tämä raha olisi pois valtion tutkimuslaitosten nykyisestä perusrahoituksesta.