Tuhkarokko ajanut kymmeniä koululaisia kotikaranteeniin Lohjalla
24.1.2014 11:38 Päivitetty 24.1.2014 11:46 0
Helsingin Sanomat
Lohjalla yli kolmekymmentä lasta on poissa koulusta ensi tiistaihin asti kyläkoulussa ilmenneen tuhkarokon takia.
Sammatissa olevassa koulussa on yksi lapsi sairastunut tuhkarokkoon. Koska koulussa vain puolet oppilaista on rokotettu herkästi tarttuvaa tautia vastaan, altistuneet lapset on komennettu "kotikaranteeniin". Kotona on 35 lasta tiistaihin asti.
"Ohjeena on, etteivät käy toistensa luona tai julkisilla paikoilla", ylilääkäri Tanja Nummila Lohjan terveyskeskuksesta sanoo.
Lohjan koulun tapauksesta ovat kirjoittaneet Ilta-Sanomat ja Tiede-lehden päätoimittaja blogissaan.
Nummila perustelee lasten määräämistä kotiin tuhkarokon rajulla tarttuvuudella.
Nyt sairastunut lapsi ehti olla yhden päivän koulussa, sen jälkeen hän oli sairaalahoidossa ja nyt kotona. Tuhkarokkotartunnan saanut ehtii yleensä tartuttaa muita, sillä tauti itää yleisesti 9–11 vuorokautta, joskus jopa 21 vuorokautta.
Tartunnan ilmeisesti Aasiasta saanut lapsi käy Sammatin vapaata kyläkoulua, joka on steinerkoulu. Koulussa rokotuskattavuus on vain 50 prosenttia, kun Suomessa muuten rokotuskattavuus on 95 prosenttia. Niin korkea pitää rokotuskattavuuden olla, että tuhkarokko erittäin tarttuvana tautina ei pääsisi leviämään väestössä.
"Steiner-pedagogiikka ei kehota ketään olemaan rokottamatta, se on opetusmetodi. Rokottamattomuus voi olla vaihtoehto joillekin perheille, kuten stainerpedagogiikka on vaihtoehto. Meillä on lapsia kaikenlaisista perheistä, emmekä ole jokin erityisen vahva antroposofinen yhteisö", vararehtori Helena Kilpiäinen sanoo HS:lle.
Koulussa on noin 80 lasta, joista osa on jo sairastanut tuhkarokon, ja voivat siksi käydä koulua normaalisti, ja osa on rokotettu. Samoin opettajakunta on Kilpiäisen mukaan töissä, heilläkin on siis immuniteetti.
Lohjalla on myös steinerpäiväkoti, jonka lapsista osa on Nummilan mukaan komennettu kotiin. Päiväkodin lapsista kaikilla ei välttämättä ole rokotusta, koska rokote annetaan yleensä 1–6-vuotiaille.
Karjalohjalla oli viime vuonna "pienimuotoinen" tuhkarokkoepidemia samalla alueella, tosin Nummilan mukaan "eri piirissä" kuin tällä kerralla.
Tuhkarokko ei ole asiantuntijoiden mukaan mikään harmiton lastentauti, sillä siihen liittyy erilaisia jälkisairauksia. Yleisiä ovat keuhkokuume ja aivokalvontulehdus. Harvinainen hitaasti etenevä aivotulehdus on yleensä kohtalokas.
Helsingin Sanomat kirjoitti alkuviikolla tuhkarokon esiintymisestä Euroopassa ja Yhdysvalloissa rokotusten välttämisen takia.
Tiede-lehti kirjoitti tammikuun puolivälissä Suomen laajasta rokotuskattavuudesta, joka estää laajat epidemiat. Yli 95 prosenttia lapsista saa kaikki kansallisen rokotusohjelman seitsemän rokotetta.
Lehden päätoimittaja Jukka Ruukki muistuttaa blogissaan, että tuhkarokko löytää "otollisen maaperän rokottamattomien joukossa".
Tuhkarokkoon kuoltiin Suomessakin ennen kuin suojaava MPR-kolmoisrokote otettiin käyttöön 1982. Sen jälkeen kotoperäinen tuhkarokko katosi Suomesta. Yleensä Suomessa on vuosittain puolisen tusinaa tuhkarokkotapausta vuodessa, ja tartunnat saadaan yleensä ulkomailta.