Natopolli

[Mosse]

Puolustusvoimien paraatissa Hawkit teki ylilennon.

Hornetit tuleekin sitten heti 4 tunnin ja 10 minuutin päästä.

 

[Sue_me]

Kyllä sitä nyt lyödään kuin vierasta sikaa.

 

[Hartsa76]

Puolustusvoimien paraatissa Hawkit teki ylilennon.

Hornetit tuleekin sitten heti 4 tunnin ja 10 minuutin päästä.

Ruotsin puolustusvoimien hävittäjät puolestaan eivät tule koskaan, koska lentäjät ovat kotonaan.

 

[Mosse]

Ruotsin puolustusvoimien hävittäjät puolestaan eivät tule koskaan, koska lentäjät ovat kotonaan.

Tulee ne sitten kun pääsiäispyhät on lusittu.

 

[Mosse]

Kyllä sitä nyt lyödään kuin vierasta sikaa.

Ilmavoimat ilmoitti juuri, että ne tekee osan ylilennoista tutkalla käsin. Lentäjät ovat kyllä normaalisti valmiudesta, mutta paraatipaikan ilmatila scannataan tutkalla ja jos paikalla on Ragen tapaisia sotaintoilijoita koneet lähetetään ilmaan.

 

[Mosse]

2100 tehtävää vähennetään puolustusvoimista. Onko enää vaihtoehtoa NATOLLE?

Tokihan tuokin homma voidaan hoitaa kuten muutkin työt Suomessa eli ilmaisilla työharjoittelijoilla.

 

[Örfil]

ja jos paikalla on Ragen tapaisia sotaintoilijoita

No no Mosse:thumbfh: Sotaintoilu on sitä että haluaa sotaa, minä haluan välttää sitä kaikin mahdollisin keinoin.

 

[Mosse]

No no Mosse:thumbfh: Sotaintoilu on sitä että haluaa sotaa, minä haluan välttää sitä kaikin mahdollisin keinoin.

Olisiko sotakiinnostus oikea thermi?

 

[Lunssila]

Karjalasta kajahtaa.
Sutela: "Suomi ei pääse Natoon vaikka haluaisi" (YLE)

 

[jps]

Sehän on selvää, ettei Suomella mitään Nato-optiota ole koskaan ollutkaan, ainakaan siinä mielessä kun politiikot antavat ymmärtää.

Suomella on ainoastaan mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä, ei mitään etuoikeutta sen saamiseen.

Koko terminhän lanseerasi aikoinaan Matti Vanhanen pääministerinä, toimittajatollot,eivät kysyneet mitä sillä tarkoittaa, eivätkä muuten ole vieläkään kysyneet.

 

[lfb]

Sittenhän tilanne on helppo: Nato-jäsenyyttä ei kannata hakea.

 

[Örfil]

Karjalasta kajahtaa.
Sutela: "Suomi ei pääse Natoon vaikka haluaisi" (YLE)

Mihinköhän tuo perustuu?

Naton pääsihteeri on ainakin puhunut hieman eri sävyyn asiasta. Samoin mm. Viron presidentti hiljakkoin.

No, nyt näitä "lopun ajan merkkien" miehiä alkaa ilmaantumaan pelottelemaan tuhkalla ja tulikivellä, jos Natoon liityttäisiin.

Jps: sanon nyt vielä kerran. Se Nato-option on siinä mielessä optio että se on kirjattu turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selvitykseen ylös. Se optio on meille itsellemme, ei Natolle ja se on eduskunnan hyväksymä.
Jos sitä ei olisi siinä selvityksessä laisinkaan, koko homma pitäisi alkaa poliittisesti Suomessa ihan puhtaalta pöydältä. Se on ihan eri asia kuin se että olemme itse isellemme varanneet sen mahdollisuuden että Natoon liitytään, kuin että asiasta ei keskusteltaisi vielä laisinkaan.

Wikistä:

Nato-optio on Suomen turvallisuuspolitiikkaan liittyvä puolustuspolitiikan termi, millä tarkoitetaan sitä, että Suomi ei välittömästi hae sotilasliitto NATO:n jäsenyyttä, mutta pitää avoinna mahdollisuuden hakea jäsenyyttä, mikäli olosuhteet muuttuvat. Eduskunnan hyväksymä, puolustusvaliokunnan käsittelemä turvallisuuspoliittinen selonteko edellyttää, että sotilaallinen liittoutumattomuus jatkuu toistaiseksi, mutta ei sulje pois lähentymistä NATO:n kanssa.

 

[Hartsa76]

Tuolta Sutelalta pitäisi käydä kysymässä sitä, että jos Viro, Latvia ja Liettua on hyväksytty Naton jäseniksi niin miksi sitten Suomea ei hyväksyttäisi Naton jäseneksi.

Suomella on takuuvarmasti vahvemmat puolustusvoimat kuin mitä Virolla, Latvialla ja Liettualla, joten ainakaan siitä ei Naton jäseneksi pääseminen jää kiinni ja Natoon on hyväksytty jäseneksi sellaisiakin maita joilla ei omaa armeijaa ole lainkaan, joten siitäkään Naton jäseneksi pääseminen ei jää kiinni.

Ainoa syy miksi Suomea ei hyväksyttäisi Naton jäseneksi on se, että Naton jäsenyyttä haetaan liian myöhään eli Suomi ehtii joutua sotatoimien kohteeksi ennen kuin jäsenyyshakemus on ehditty käsitellä.

Sutelasta poiketen minä uskon Suomen pääsevän Naton jäseneksi heti kun sitä haetaan ja nykymenolla Suomi tulee jossakin vaiheessa hakemaan Naton jäsenyyttä.

 

[jps]

Sutelasta poiketen minä uskon Suomen pääsevän Naton jäseneksi heti kun sitä haetaan ja nykymenolla Suomi tulee jossakin vaiheessa hakemaan Naton jäsenyyttä.

Mäkin uskon Suomen hyväksyttävän nykytilanteessa jäseneksi, mutta jos siinä vitkutellaan tilanne voi muuttua. Natossahan kaksi merkittävää seikkaa jäseneksi hyväksymisessä ensinnäkin hakijamaassa ei saa olla akuutti kriisi käynnissä ja toiseksi kaikkien jäsenten tulee hyväksyä anomus.

 

[markoj]

Minkälaiset käsittelyajat natohakemuksissa on? Onks kukaan forumisti hakenu?

 

[Mosse]

Sauli Niinistö taas pihalla kuin tanpoolin naru EU-puolustus yhteistyöllä. Miksi joku Nato-maa sitoutuisi myös Eu-puolustukseen???

Ihme kekkonen Salekin. :nope: Sitä se Nato-vastaisuus teettää.

Ja kovasti on kehittämässä Puolustusvoimia. Samaan aikaan todelliset vallankäyttäjät ajavat niitä alas.

 

[Tolerantti]

Saattaa ola, että Salen sanoma on suunnattu Venäjälle päin. Että olisi jonkinlainen "vastavoima" "NATO-intoilijoille", kun nyt esimerkiksi nykyinen ja tuleva pääministeri ovat NATO-myönteisiä. Ettei Venäjä nyt hetikohta pahoin säikähtäisi tekemään jotain vastatoimia. Tosin, yhtä hyvin voi olla kyse siitä, että Sale on kylmän sodan ajan lapsi ja poliitikko, ja on siksi hyvin hyvin varovainen.

PV:n irtisanomiset: nyt implementoidaan jo varhemmin tehtyjä säästöpäätöksiä. Nykytilanteen valossa toki arveluttavalta tuntuu.

 

[Tolerantti]

Minkälaiset käsittelyajat natohakemuksissa on? Onks kukaan forumisti hakenu?

Prosessin kestäisi vähimmillään vuoden. Todennäköisesti pidempään, siitäkin huolimatta, että Suomen armeija on jo varsin NATO-yhteensopiva.

En ole hakenut NATO-jäsenyyttä, joten omakohtaista kokemusta ei ole.

 

[Tolerantti]

Sehän on selvää, ettei Suomella mitään Nato-optiota ole koskaan ollutkaan, ainakaan siinä mielessä kun politiikot antavat ymmärtää.

Suomella on ainoastaan mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä, ei mitään etuoikeutta sen saamiseen.

Koko terminhän lanseerasi aikoinaan Matti Vanhanen pääministerinä, toimittajatollot,eivät kysyneet mitä sillä tarkoittaa, eivätkä muuten ole vieläkään kysyneet.

Joitain kuukausia sitten kaksi suomalaisanalyytikkoa ilmaisi, että se NATO-ikkuna olisi jo mennyt kiinni. Baltian maat ja muut NL:n ikeestä vapautuneet pääsivät yleisen hypen vallitessa aikoinaan, mutta nyt ei enää haluttaisi yhtään potentiaalista riskejä aiheuttavaa maata mukaan. Toisaalta, Rasmussenin ja Ilveksen tuoreimat lausumat antaisivat ymmärtää, että edelleen olisi mahdollisuus päästä.

Tuosta NATO-option viljelystä olen samaa mieltä: hämäystä, pään pensaaseen laittoa jne.

 

[Tolerantti]

Kopypastaan tähän Hesarin jutun maaliskuulta. Siinä on aika paljon vastauksia huulillamme pyöriviin kysymyksiin.

10 kysymystä Natosta: Mitä jäsenyys maksaisi Suomelle?



Helsingin Sanomat haki vastauksia 10 ajankohtaiseen Nato-kysymykseen.
28.3.2014 16:47165
Kari Huhta
Helsingin Sanomat

Pitäisikö Suomen hakea turvaa läntisestä puolustusliitosta Natosta nyt, kun Venäjä on ryhtynyt muuttamaan Euroopan rajoja? Vai onko vaarallista edes puhua Natosta? Väittely sotilaallisesta liittoutumisesta virkosi Suomessa jälleen kerran Venäjän liittäessä Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan itseensä. Verkossa ja mielipidesivuilla on kysytty, olisiko Natosta Suomelle hyötyä vai haittaa. HS haki vastauksia kysymyksiin puolustusministeriön konserniohjausyksikön johtajan Janne Kuuselan avulla.


Mikä Nato on, ja miten se toimii?

Nato on puolustusliitto (North Atlantic Treaty Alliance eli Pohjois-Atlantin liitto), jossa päätökset tekevät poliitikot ja tarvittaessa toteuttavat sotilaat.

Nato on hieman kuin Alko siinä, että molempien toiminta perustuu yhteen menestystuotteeseen. Naton kohdalla se on maailman ylivoimaisesti tehokkain yhteinen puolustusjärjestelmä, johon kuuluu suurin sotilasmahti Yhdysvallat.

Oheistuote on pysyvä sotilaallinen komentorakenne, jota voi käyttää kriisinhallintaan. Lisäksi Nato on EU:n tavoin läntisten demokratioiden yhteisö.

Naton päättävä elin on Pohjois-Atlantin neuvosto. Jäsenmaiden lähettiläiltä vaaditaan päätöksissä yksimielisyyttä.

Kylmän sodan aikana Nato tarjosi Länsi-Euroopalle suojaa Neuvostoliittoa vastaan ja jäsenmaiden puolustaminen oli sen ainoa tehtävä. Neuvostoliiton hajottua Natoa on käytetty kriisinhallintaan ensin hajoavassa Jugoslaviassa, sitten Afganistanissa ja viimeksi Libyassa.

Venäjän sotilasvoiman vyöryttäminen Krimille teki Venäjästä uudelleen uhan ja Natosta taas selkeästi puolustusliiton.

Naton menestyksestä kertoo se, että Natolla on nyt 28 jäsenmaata, kun niitä perustamisvuonna 1949 oli 12. Erilaisia kumppanuusmaita on yli 40. Myös Suomi, Venäjä ja Ukraina kuuluvat Naton kumppaneihin. Raja jäsenmaiden ja kumppanimaiden välillä on kuitenkin selvä: Nato lupaa puolustaa vain jäseniään.



Miten Natoon liitytään?

Jos Suomi hakisi Naton jäsenyyttä, asiasta päättäisi tasavallan presidentti valtioneuvoston ehdotuksesta ja eduskunnan tuella. Aikeesta hakea jäsenyyttä ilmoitetaan Naton pääsihteerille.

Naton huippukokous päättää kutsuista uusille jäsenille. Sen jälkeisissä neuvotteluissa sovitaan, miten hakijamaa liitetään osaksi Naton yhteistä puolustusta ja mitä voimia uusi jäsen pitää valmiudessa Naton toimintaa varten.

Kaikkien vanhojen jäsenmaiden pitää vahvistaa uusi jäsensopimus. Hakijasta tulee jäsen nopeimmillaan vuodessa.

Nato ei vaadi kansanäänestystä, vaan laajaa kansallista tukea jäsenyydelle. Sen osoittamiseksi riittäisi esimerkiksi suurten puolueiden tuki hakemukselle. Suomessa jäsenyyden vahvistamiseksi tarvittaisiin joka tapauksessa kahden kolmasosan enemmistö eduskunnassa.


Kuka Suomea puolustaisi, ja ketä Suomi puolustaisi?

Suomen auttaminen ei olisi tiettyjen Nato-maiden tehtävä, ellei Suomelle tehtäisi yksityiskohtaista puolustussuunnitelmaa. Baltian maille tällainen suunnitelma tehtiin, kun niiden huoli Venäjästä kasvoi. Suunnitelman sisältö on salainen.

Naton perussopimuksen viidennen artiklan mukaan aseellinen hyökkäys yhtä Nato-maata vastaan on hyökkäys kaikkia Nato-maita vastaan. Muut antavat apua tarvittaessa sotilaallisin keinoin. Nato pystyy tähän, koska sillä on valmiudessa sotilasvoimia, toisin kuin EU:lla.

Apu ei ole täysin automaattista. Avunpyyntö käsitellään Naton neuvostossa, ja kukin maa päättää toimistaan itse.

Pohjimmiltaan viides artikla on tarkoitettu ennalta ehkäiseväksi. Perustana on kuitenkin moraalinen sitoumus, jonka mukaan kaikkien olisi oltava valmiita auttamaan Suomea ja Suomen oltava valmiina auttamaan muita.


Joutuisivatko suomalaiset Yhdysvaltain sotiin?

Nato koki yhden pahimmista sisäisistä kriiseistään vuonna 2003, kun Yhdysvallat epäonnistui yrityksessään saada Naton tuki Irakin sodalle. Nato ei osallistunut Irakin sotaan, vaikka osa jäsenmaista päätti itsenäisesti osallistua Yhdysvaltain johtamaan liittoumaan. Nato-maista esimerkiksi Norja ei mennyt Irakiin, mutta Tanska meni.

Afganistan ja Balkan ovatkin ainoita paikkoja, joihin Nato on koko 65 vuoden olemassaolonsa aikana lähettänyt sotilaita. Näihin kriisinhallintaoperaatioihin Suomi osallistui olematta Naton jäsen.

Libyassa Nato teki ilmapommituksia, joihin Suomi ei osallistunut, kuten eivät monet Nato-maatkaan. Esimerkiksi Puola ja Saksa jäivät operaatiosta pois.

Opetuksen voi tiivistää näin: Nato ei aina tee, mitä Yhdysvallat haluaa, mutta ei sellaistakaan, mitä Yhdysvallat vastustaa.


Mitä Nato-jäsenyys maksaisi Suomelle?

Jäsenyys maksaisi noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen osallistuminen Naton komentorakenteisiin maksaisi vajaat 20 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen osuus Naton yhteisestä 2,4 miljardin euron vuosibudjetista olisi alle prosentti, runsaat 20 miljoonaa euroa.

Tämä ei ole vielä koko summa, mutta merkittävä osa siitä.

Suomen nykyiset sotilasmenot ovat vajaat 2,9 miljardia euroa vuodessa eli noin 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Osuus on selvästi Naton kahden prosentin tavoitteen alapuolella. Tavoitteeseen yltää kuitenkin vain neljä Nato-maata. Suomen osalta korotuspainetta vähentää se, että nykybudjetista hankintoihin käytetty osuus ylittää selvästi Naton 20 prosentin tavoitteen.

Natossa kaikki maksavat operaatiokustannuksensa itse, joten niitä kertyisi myös Suomelle. Suomi osallistuu Naton harjoituksiin omalla kustannuksellaan jo nyt. Kriisinhallintabudjetti on 120–140 miljoonaa euroa vuodessa.


Tulisiko Suomeen Naton tukikohtia tai ydinaseita?

Suomi ei saisi alueelleen Naton tukikohtia, vaikka yrittäisi. Modernit asejärjestelmät ovat liikkuvia. Naton nykyiset jäsenmaat käyvät kovia kiistoja siitä, mitkä niistä saisivat edes jonkin Naton pysyvän laitoksen alueelleen. Puola on saanut erillisellä kahdenkeskisellä sopimuksella Yhdysvaltain sotilaskalustoa.

Sama pätee pysyviin vieraisiin joukkoihin: niitä ei tarvita. Uusiin jäsenmaihin ei ole sijoitettu ydinaseita.

Suomi joutuisi kuitenkin hyväksymään Naton doktriinin. Siihen kuuluu ydinpelote: Naton pelote perustuu viime kädessä Yhdysvaltain ydinaseisiin.

Belgiaan, Hollantiin, Saksaan ja Turkkiin on sijoitettu noin sata Yhdysvaltain vanhaa ydinpommia, joista monet Nato-maat haluaisivat päästä eroon.



Mitä Suomen armeijalle tapahtuisi?

Naton mukaan jäsenmaiden pitää ensisijaisesti vastata oman alueensa puolustuksesta. Suomen asevelvollisuusjärjestelmä ei olisi Natossa ongelma, eikä jäsenyys lisäisi ammattisotilaista koostuvien yksiköiden tarvetta. Puolustusvoimien erikoisoperaatio-osaston kaltaisten joukkojen lisäämiseen on painetta Nato-jäsenyydestä riippumatta.

Suomen pitäisi kuitenkin huomioida Naton aikataulut ja tehtävät, joista sovittaisiin jäsenneuvotteluissa. Suomen kokoa vastaavien jäsenmaiden osuus Naton valmiudessa olevista joukoista vastaa suuruudeltaan noin kahta jalkaväkipataljoonaa (noin 2 000:ta sotilasta). Pataljoonat koottaisiin kantahenkilökunnasta ja vapaaehtoisista reserviläisistä samoin kuin kriisinhallintajoukot nyt. Niiden lähettämisestä Naton operaatioihin päätettäisiin joka kerta erikseen.

Suomalaissotilaiden ei tarvitsisi vaihtaa 7,62-kaliiperisia aseitaan Yhdysvaltain standardin mukaisiin 5,56-kaliiperisiin rynnäkkökivääreihin, koska 7,62 kaliiperia on käytössä uusissa Nato-maissa.


Onko varmaa, että Suomen hakemus hyväksyttäisiin?

Ennen se oli aika varmaa, ei enää. Venäjän ja lännen välirikko Ukrainan takia on suuri muutos Euroopan turvallisuustilanteessa. Naton ei ole kylmän sodan jälkeen tarvinnut harkita laajenemista kriisitunnelmissa. Tuoreissa yhdysvaltalaiskommenteissa Suomi on esitetty neutraalina alueena lännen ja Venäjän välissä.

On kuitenkin todennäköistä, että Nato-maat tukisivat tässäkin tilanteessa sekä Ruotsin että Suomen jäsenhakemuksia. Voi olla, että kulissien takana Suomea kannustettaisiin hieman odottamaan.


Miten Venäjä reagoisi Suomen Nato-jäsenyyteen?

Naton pysäyttäminen oli yksi presidentti Vladimir Putinin peruste Krimin niemimaan valtaamiselle, joten voimakkaaseen reaktioon pitäisi varautua. Suomi ei ole Ukraina, mutta odotettavissa olisi kovia taloudellisia ja poliittisia painostustoimia sekä asejärjestelmien liikuttelua.

Keskinäisten suhteiden katkaiseminen ei ole mahdollista sen enempää Venäjälle kuin Suomellekaan. Hyvät suhteet Nato-maahan voisivat olla Venäjälle eduksi.


Voiko Natosta erota?

Ranska erosi Naton sotilaallisesta yhteistyöstä vuonna 1966 ja palasi 2009. Natossa jonot ovat sisäänkäynnin puolella.