Muistelisin lukeneeni jostain 3,5 barin ylärajasta.Käsittääkseni ahtopainetta ei ole rajoitettu, mutta eihän se voi mitenkään olla noin korkea kun seokset menisi noin laihalle. Jos itse polttomoottorista saadaan noin 600 hv, eihän siellä absoluuttinen paine voi olla edes kolmea kiloa.
Arvioituja paineita, itsekin olen törmännyt monessa paikkaa. Haiskahtaa että lähtenyt jostain liikkeelle ja sitä on vaan kopioitu joka paikkaan. En kyllä tajua miten se voisi olla niin korkea.Muistelisin lukeneeni jostain 3,5 barin ylärajasta.
Sitä luokkaa se on ja ilmoitettu moottorivalmistajien toimesta.Arvioituja paineita, itsekin olen törmännyt monessa paikkaa. Haiskahtaa että lähtenyt jostain liikkeelle ja sitä on vaan kopioitu joka paikkaan. En kyllä tajua miten se voisi olla niin korkea.
Sitä luokkaa se on ja ilmoitettu moottorivalmistajien toimesta.
Enpä kyllä säännöistä löytänyt mainintaa kiinteistä rajoista ahtopaineissa. Lieko tuo polttoaineen virtausraja jo rajoittaa tarpeeksi tehoja.http://www.f1technical.net/forum/viewtopic.php?f=4&t=9259&p=462412&hilit=boost+pressure#p462412
Tuollasia on insinörtit ainakin F1-technicalilla laskeneet. '87 otettiin kolmen kilon ahtopaineilla noin tuhatta hevosvoimaa ulos vain hieman korkeammilla kierroksilla niin vähän ihmetyttää minne se 3,5 kilon paine oikein puskettaisiin.
Että olisko lähteitä noille moottorivalmistajien ilmoituksille?
Joku täällä tuota selitti, että polttoaineen virtausraja menee kierrosluvun mukaan. Sillon käytännössä ahdinkin on kaikilla samanlainen, eikä ahtoja nostamalla saada aikaiseksi kun hallaa. Moottoriin ei ole järkeä ahtaa ilmaa, jos sinne ei saada oikeassa suhteessa polttoainetta lisää. Eli käytännössä nuo virran rajat asettavat tarkat rajat myös ahtopaineille.Enpä kyllä säännöistä löytänyt mainintaa kiinteistä rajoista ahtopaineissa. Lieko tuo polttoaineen virtausraja jo rajoittaa tarpeeksi tehoja.
Tämän kauden säännöt:
http://www.fia.com/sites/default/files/regulation/file/1-2014%20TECHNICAL%20REGULATIONS%202014-01-23_0.pdf
Mercedes ilmoitti ettei tarvitse 100 kg bensaa monessakaan kisassa.Millään moottorilla tai autolla ei tuntunut olevan suuria ongelmia kulutuksen kanssa. Luulettekko, että esimerkiksi Mersu tankkaa, jossakin kisassa vähemmän kuin 100 kiloa bensaa, eli laskevat kevyemmän auton ja jollain bensämäärällä saavutettavien tehojen olevan nopein tapa kisassa? Vai onko pakko tankata 100 kiloa?
Onhan noita laihaseos koneita kokeiltu kauan. Tehon kannaltahan se ei ole yleensä hyvä juttu ollut ja lämpöäkin tulee huomattavasti enemmän. Wikipedian mukaan ainakin joissain Hondan siviilimallin koneissa on käytetty 22:1 seossuhdetta. Nuo F1 koneet saattavat myös käyttää Millerin-työkiertoa mikä selittäisi ehkä osaltaa korkeampia paineita.100kg/h tekee 1667g/min joka 10 000 RPM:llä tekee kuusisylentiriselle nelitahtimoottorilla 30 000 sylinterin annosta, joten kuhunkin riittää vain 0,0555g bensiiniä.
Kuutio ilmaa painaa 1225g ja ahtopaineella 3,5 (muistaakseni maksimi) sylinteriin menisi teoriassa 0.933 litraa ilmaa, jolloin seossuhteeksi tulisi 20,6/1.
Mikähän käytännössä on maksimi ilman "hyötytäyttö"?
Kun "teoreettinen optimi" on 14,5 vaikuttaisi F1 moottori käyvän "laihalla" koko ajan ja 15 000 kierrosnopeudella laskennallinen seossuhde olisi vain n.30/1.
Ai että ahtamalla sylinteriin saatu ilma päästetään ulos sylinteristä pitämällä venttiiliä auki puristustahdissa? Hei tässä puhutaan kilpamoottorista... (vähemmän ilmaa = vähemmän tehoa!)Nuo F1 koneet saattavat myös käyttää Millerin-työkiertoa mikä selittäisi ehkä osaltaa korkeampia paineita.
Juuri näin. Naulan kantaan.Ai että ahtamalla sylinteriin saatu ilma päästetään ulos sylinteristä pitämällä venttiiliä auki puristustahdissa? Hei tässä puhutaan kilpamoottorista... (vähemmän ilmaa = vähemmän tehoa!)
Ei ole Millerin-työkierrot sallittu. Voihan sitä osakuormalla ajaa laihalla, mutta miten käy lämmöille jos kaasu pohjassa ajettaisiin noilla seoksilla.5.9.2 Variable valve timing and variable valve lift profile systems are not permitted.
Aika vähissä on F1-moottorin osakuormalla ajaminen, jäähdyttelykierros ja osa lämmittelykierroksesta...Ei ole Millerin-työkierrot sallittu. Voihan sitä osakuormalla ajaa laihalla, mutta miten käy lämmöille jos kaasu pohjassa ajettaisiin noilla seoksilla.
Sehän tässä pointti oli. Tietysti hitaista mutkista pienillä vaihteilla kiihdyttäessä, kun pito rajoittaa käytettävää voimaa voitaisiin koneita käyttää laihalla mutta säästääkö siinä oikeasti mitään :doubtful:Aika vähissä on F1-moottorin osakuormalla ajaminen, jäähdyttelykierros ja osa lämmittelykierroksesta...
Ai että ahtamalla sylinteriin saatu ilma päästetään ulos sylinteristä pitämällä venttiiliä auki puristustahdissa? Hei tässä puhutaan kilpamoottorista... (vähemmän ilmaa = vähemmän tehoa!)
Suoraruiskukoneesta on kysymys, eli kerrostamalla syöttö seos on palotilan keskellä rikas laihoilla laiha, laskettaessa koko sylinterin ilmamäärä seos on todella laiha. Lämmöt eivät nouse mihinkään kun varsinainen poltettava seos on riittävän rikas kunnolla palamiseen, pikemminkin päinvastoin kun sylinterin laidoilla oleva ilma estää lämmön karkaamista palotilasta. Ja kun moottorissa polttoaineen määrä on rajoitetettu ei ilma seossuhde ei missään tapauksessa ole missään vaiheessa rikkaalla vaan kaikki polttoaine joka moottoriin sääntöjen puitteissa saadaan poltetaan kunnolla riittävässä ilmamäärässä.Ei ole Millerin-työkierrot sallittu. Voihan sitä osakuormalla ajaa laihalla, mutta miten käy lämmöille jos kaasu pohjassa ajettaisiin noilla seoksilla.
Tuossa tapauksessa järkeilylläsi pitäisi puhua PAINE-energiasta.Huoh...
Herroilta naukkis ja IsoAhven taisi nyt mennä jälleen kerran tuo mun pointti pahasti ohi. Osuvampi olisi sitten vaikka MGU-T(Turbine tai Turbo). Ainakin itselleni tuon heat (ja varmaan monelle muullekkin termodynamiikan sematiikkaan perehtymättömälle) antaa kuvan siitä, että lämpö muutettaisiin jotenkin maagisesti suoraan sähköksi. Näinhän ei käsittääkseni tapahdu edes siellä atomivoimalassa. Poijjaat keittää siellä vettä ja sillä höyrystyneen veden aikaansaamalla paineella sitten pyöritetään sitä turbiinia jne. Laskeeko niiden pakokaasujen lämpötila edes käytännössä samassa suhteessa, kun tuon MGU-H tuottaa sitä sähköenergiaa sinne akkuihin? Minä ainakin ymmärrän tuota fysiikkaa niin, että jos muutettaisiin vain lämpöä sähköksi, pitäisi pakokaasujen lämpötilan laskea samassa suhteessa, kun akkuihin siirtyy energiaa miinus häviöt. Muussa tapauksessa pitää energiaa tulla jostain muualta.