Troy
Well-known member
Hyvät toverit,
Täysin neutraalisti ilmaisten - en kuulu yhteenkään puolueeseen. Eli ei ole tarkoitus ketään poliittisesti johdatella mihinkään aatteeseen tahi ajatusmalliin.
Yhtälailla miltei tämän purnauksen voisi laittaa vituttavien asioiden toikkiin, mutta perustelen oman alustuksen ihan sillä, että nyt on kyse vain politiikasta. Muutkin asiat vituttavat toki, mutta harva niin paljon kuin paskanippu jonka voi liputtaa poliittiseksi epäonnistumiseksi valtiotasolla.
Rakkaassa Suomessamme korpeaa monta kohtaa ja ihan täysin kyvyttömäksi ihminen saa itsensä kokea kun näitä miettii. Mihinkään näistä ei oikein voi vaikuttaa millään tavalla. Vittuttaa niin paljon, että jos ryssä Suomeen hyökkäisi ja tulisi kutsu suorittamaan varusmiespalveluksessa opittua, niin tuskinpa. Parempi vaihtoehto olisi tirvaista saunan jälkeen surevaan naamaan litra Viru Valgeaa ja samantien mennä hankeen makaamaan sille sijalleen.
Vihaan listoja, mutta ei kai tätä muuten voi järkevöittää helppoon lukumuotoon:
- Oikeusistuimien halveksunta väkivaltarikoksien uhreja kohtaan. Olisi laissa rangaistusasteikkoa mitä käyttää pahimpiin sikoihin, mutta koskaan, ei koskaan käytetä. Aina päästetään niin matalalta kuin on mahdollista. Pahimman roskasakin ymmärtäminen on päässyt täysin käsistä. Tähän liittyy tuomioiden maallikolle avautumattomuus. Tulevalle polvelle peruskoulun yhteiskuntaopin tunneilla pitäisi ilmeisesti ottaa käsiteltäväksi miten luet Pertti Perusmulkulle annettua vankeusrangaistusta. On automaattiset tuomion puolitukset ja muut alennukset. Eivät edes pidä siis paikkaansa langetetut rangaistukset millään tasolla.
- Kieltopolitiikka ja sen inflaatiovaikutus. Mikä tahansa epäkohta yhteiskunnassa ilmeneekään, niin poliitikkojen automaattinen reaktio on kiillottaa kilpeään päättäjinä ja laatia kielto, vaikka näillä kielloilla ei ole mitään merkitystä. Lain noudattamiseen ei siis ole ihmeenpää syytä, koska kieltoinflaatio. Mut saadanpahan lakikirjoja paksunnettua, jos sitä pidetään edistyksen mittarina yhteiskunnan kehittämisessä.
- Poliittiset hyvävelikerhot sekä päivänpolitiikassa että ihan ammattiyhdistystasolla. Politiikkaa tehdään omaa etua tai sidosryhmän taloudellista merkityksellisyyttä tavoitellen suljetuissa ympyröissä. Nämä ovat syvään juurtuneita käytäntöjä. Tässä kohtaa on alkanut yhteiskunnan hajoaminen eriarvoisuuteen. Valta on pikkuryhmillä. Tämä on todellinen eliitti Suomessa. Korkeiden virkamiesten, yliopistojen rehtoreiden, kaupunginjohtajien, valtion liikelaitosten johtajien, ja vaikkapa kansallisesti tärkeiden eläkevakuutusyhtiöiden johtopalkkiot ovat ryöstäytyneet luokkaan Manhattan & Wall Street, vaikka maamme on pieni ja sen talous on pientä. Kohtuutonta siivua vedellään vedoten "huippujohtamiseen". Paskanmarjat! Kansalaista syljetään naamaan.
- Himoverottaminen jonka tuotto ei ohjaudu kansalaisten hyväksi, vaan byrokratian ylläpitämiseen. Välillä tämä lähtee niin pahasti käsistä että verottamisella saadaan jopa negatiivisia tuloksia, minkä ei pitäisi olla edes mahdollista, mutta niin paljon se vaikuttaa. Esim. autoverotus päätyi edellisen kiristyskierroksen jälkeen sitä edeltävälle tappiolliseksi.
- Instanssinomainen sanelupolitiikka. Valtionlaitoksilla on täysin peräänantamaton asenne oman erinomaisuutensa suhteen. Ei pystytä keskusteluyhteyteen kansan kanssa, eli myöntämään virheitä ennenkuin on jo liian myöhäistä. Räikeimpänä esimerkkinä narkolepsia ja vastuun pakoilu tilastojen taakse toden edessä. Huonoa, mutta huippupalkattua johtamista. Paternaalinen - isä tietää paremmin kuin lapset - kansalaisohjaus oikein korostuu valtionlaitosten virkamiespäätöksissä. Liikaa valtaa näilläkin.
- Poliittisen johdon munattomuus oman maan etujen suhteen kansainvälisellä tasolla. Uskomatonta mielistelyä toisien valtaatekevien kanssa. Kuvittelevat olevansa samalla viivalla kun on kerran sama kokoussali. Ulkopoliittinen linja Eurooppa-tasolla on kyvytöntä ja näkemystä vailla. Tässä alistutaan, siinä ainoassa paikassa kun pitäisi todella olla jotakin johtamistaitoa turvallisen suomihiekkalaatikon ulkopuolella, niin poliitiset "huippujohtajat" nuolevat isompiensa saappaita. Tai joutuvat suoraansanoen huijatuiksi. Totaalisen munaton ulkopoliittinen perinne lähtee tietenkin suomettumisesta. Ymmärtäisihän sen tavallaan itänaapuria kohtaan, mutta että koko EU:ta.
Vaan paskaako näillä nyt ylipäätään väliä. Oman oksani olen saanut tästäkin kakusta ja todennäköisesti sillä mennään loppuun asti. Huono omatunto on silloin tällöin vaan, kun enpähän ole viitsinyt edes äännestää edarivaaleissa useammallakaan kierroksella. Enkä aio tulevaisuudessakaan. Nämä nyt listatut ovat niin perusteellisia valtiovirheitä ettei niitä voida demokratiassa korjata, vaan toistuvat jatkuvasti. Se on aivan sama ketkä sinne valitaan, ei muutu. Nämä linjaukset ja toimintatavat ovat pysyviä epäkohtia armassa Suomessamme.
Täysin neutraalisti ilmaisten - en kuulu yhteenkään puolueeseen. Eli ei ole tarkoitus ketään poliittisesti johdatella mihinkään aatteeseen tahi ajatusmalliin.
Yhtälailla miltei tämän purnauksen voisi laittaa vituttavien asioiden toikkiin, mutta perustelen oman alustuksen ihan sillä, että nyt on kyse vain politiikasta. Muutkin asiat vituttavat toki, mutta harva niin paljon kuin paskanippu jonka voi liputtaa poliittiseksi epäonnistumiseksi valtiotasolla.
Rakkaassa Suomessamme korpeaa monta kohtaa ja ihan täysin kyvyttömäksi ihminen saa itsensä kokea kun näitä miettii. Mihinkään näistä ei oikein voi vaikuttaa millään tavalla. Vittuttaa niin paljon, että jos ryssä Suomeen hyökkäisi ja tulisi kutsu suorittamaan varusmiespalveluksessa opittua, niin tuskinpa. Parempi vaihtoehto olisi tirvaista saunan jälkeen surevaan naamaan litra Viru Valgeaa ja samantien mennä hankeen makaamaan sille sijalleen.
Vihaan listoja, mutta ei kai tätä muuten voi järkevöittää helppoon lukumuotoon:
- Oikeusistuimien halveksunta väkivaltarikoksien uhreja kohtaan. Olisi laissa rangaistusasteikkoa mitä käyttää pahimpiin sikoihin, mutta koskaan, ei koskaan käytetä. Aina päästetään niin matalalta kuin on mahdollista. Pahimman roskasakin ymmärtäminen on päässyt täysin käsistä. Tähän liittyy tuomioiden maallikolle avautumattomuus. Tulevalle polvelle peruskoulun yhteiskuntaopin tunneilla pitäisi ilmeisesti ottaa käsiteltäväksi miten luet Pertti Perusmulkulle annettua vankeusrangaistusta. On automaattiset tuomion puolitukset ja muut alennukset. Eivät edes pidä siis paikkaansa langetetut rangaistukset millään tasolla.
- Kieltopolitiikka ja sen inflaatiovaikutus. Mikä tahansa epäkohta yhteiskunnassa ilmeneekään, niin poliitikkojen automaattinen reaktio on kiillottaa kilpeään päättäjinä ja laatia kielto, vaikka näillä kielloilla ei ole mitään merkitystä. Lain noudattamiseen ei siis ole ihmeenpää syytä, koska kieltoinflaatio. Mut saadanpahan lakikirjoja paksunnettua, jos sitä pidetään edistyksen mittarina yhteiskunnan kehittämisessä.
- Poliittiset hyvävelikerhot sekä päivänpolitiikassa että ihan ammattiyhdistystasolla. Politiikkaa tehdään omaa etua tai sidosryhmän taloudellista merkityksellisyyttä tavoitellen suljetuissa ympyröissä. Nämä ovat syvään juurtuneita käytäntöjä. Tässä kohtaa on alkanut yhteiskunnan hajoaminen eriarvoisuuteen. Valta on pikkuryhmillä. Tämä on todellinen eliitti Suomessa. Korkeiden virkamiesten, yliopistojen rehtoreiden, kaupunginjohtajien, valtion liikelaitosten johtajien, ja vaikkapa kansallisesti tärkeiden eläkevakuutusyhtiöiden johtopalkkiot ovat ryöstäytyneet luokkaan Manhattan & Wall Street, vaikka maamme on pieni ja sen talous on pientä. Kohtuutonta siivua vedellään vedoten "huippujohtamiseen". Paskanmarjat! Kansalaista syljetään naamaan.
- Himoverottaminen jonka tuotto ei ohjaudu kansalaisten hyväksi, vaan byrokratian ylläpitämiseen. Välillä tämä lähtee niin pahasti käsistä että verottamisella saadaan jopa negatiivisia tuloksia, minkä ei pitäisi olla edes mahdollista, mutta niin paljon se vaikuttaa. Esim. autoverotus päätyi edellisen kiristyskierroksen jälkeen sitä edeltävälle tappiolliseksi.
- Instanssinomainen sanelupolitiikka. Valtionlaitoksilla on täysin peräänantamaton asenne oman erinomaisuutensa suhteen. Ei pystytä keskusteluyhteyteen kansan kanssa, eli myöntämään virheitä ennenkuin on jo liian myöhäistä. Räikeimpänä esimerkkinä narkolepsia ja vastuun pakoilu tilastojen taakse toden edessä. Huonoa, mutta huippupalkattua johtamista. Paternaalinen - isä tietää paremmin kuin lapset - kansalaisohjaus oikein korostuu valtionlaitosten virkamiespäätöksissä. Liikaa valtaa näilläkin.
- Poliittisen johdon munattomuus oman maan etujen suhteen kansainvälisellä tasolla. Uskomatonta mielistelyä toisien valtaatekevien kanssa. Kuvittelevat olevansa samalla viivalla kun on kerran sama kokoussali. Ulkopoliittinen linja Eurooppa-tasolla on kyvytöntä ja näkemystä vailla. Tässä alistutaan, siinä ainoassa paikassa kun pitäisi todella olla jotakin johtamistaitoa turvallisen suomihiekkalaatikon ulkopuolella, niin poliitiset "huippujohtajat" nuolevat isompiensa saappaita. Tai joutuvat suoraansanoen huijatuiksi. Totaalisen munaton ulkopoliittinen perinne lähtee tietenkin suomettumisesta. Ymmärtäisihän sen tavallaan itänaapuria kohtaan, mutta että koko EU:ta.
Vaan paskaako näillä nyt ylipäätään väliä. Oman oksani olen saanut tästäkin kakusta ja todennäköisesti sillä mennään loppuun asti. Huono omatunto on silloin tällöin vaan, kun enpähän ole viitsinyt edes äännestää edarivaaleissa useammallakaan kierroksella. Enkä aio tulevaisuudessakaan. Nämä nyt listatut ovat niin perusteellisia valtiovirheitä ettei niitä voida demokratiassa korjata, vaan toistuvat jatkuvasti. Se on aivan sama ketkä sinne valitaan, ei muutu. Nämä linjaukset ja toimintatavat ovat pysyviä epäkohtia armassa Suomessamme.