Frendi jonka kanssa en ole vuosiin ollut yhteyksissä soitteli yllättäen ja alkoi siinä kyselemään kuulumisia. Kuulin heti äänestä, että nyt ei ole kaikki asiat mallillaan, mutta en heti tohtinut kysyä mistä nyt tuulee. Siinä sitten sai lopulta kaottua ulos, että lähtisinkö tuopposelle vaihtamaan pari sanaa. En ollut kaveria tosiaan vuosiin nähnyt, enkä uskonut että enää olisimme tekemisissä. Mutta päätin lähteä koska mies oli selvästi allapäin ja kaipasi kuuntelevaa ystävää. Tämä tapahtui siis keskiviikkona.
Päivän pakolliset hommat hoidettuani menin paikalliseen juottolaan ja istuuduin miekkosen kanssa alas. Aluksi siinä kierreltiin ja kaarreltiin itse aihetta kuin kissa kuumaa puuroa, mutta lopulta sai kakaistua ulos, että muija oli lähtenyt ja vienyt lapset mennessään. Kuulemma oli ollut kaikkea pientä jo pidemmän aikaa, mutta ratkaisu oli silti tullut melko puskista. Ja kyllähän se miehen vetää matalaksi.
Otettiin siinä sitten muutamat enemmänkin ja taisi siinä pari jäykkääkin mennä. Kohta sitten suunnattiinkin jo taksilla isolle kirkolle virkistämään mielialaa ja sille reissulle se muisti sitten jäikin.
Äsken heräsin kotisohvalta ja kalenterin mukaan on sunnuntai. Kovin heikot ovat muistikuvat, mutta repun sisältöä tutkittuani näyttäisi siltä että passiin on tullut Kroatian ja Moldovan leimat ja maistraatin papereiden mukaan olen rekisteröidyssä parisuhteessa kaverin kanssa ja nimeni on Östenberg.
Noh. Sellaista pientä tällä erää. Huomenna koittaa uusi aika.