Kaikki kalvontekokoneet, niiden jatkona olevat painokoneet ja kassien valmistuskoneet käyvät täysillä Tampereen itälaidalla sijaitsevassa muovikassitehtaassa.
Viime vuonna Amerplast-konserni ylsi vajaan 56 miljoonan euron liikevaihtoon. Tänä vuonna yhtiö pääsee Kerttulan mukaan reilusti yli 60 miljoonan euron liikevaihtoon.
”Tavoitteemme on kasvaa 5-10 prosentin vuosivauhtia”, Kerttula sanoo.
Amerplastin liiketoiminnan ytimenä ovat kierrätysmateriaalista valmistettavat kauppakassit, uusiutuvasta raaka-aineesta tehdyt Amergrip-pussit sekä elintarvike- ja pehmopaperipakkaukset. Esimerkiksi Suomen kauppakasseista Amerplast on selkeä markkinajohtaja.
Amerplast kuuluu sotien jälkeisen Suomen kansallisiin maamerkkeihin samaan tapaan kuin vaikkapa Marimekon tekstiilit, Hyvonin kerrastot ja Amarin nailonsukat.
Suomessa kotitaloudet, ravintolat, teollisuus ja kauppa heittävät ruokaa pois 400 miljoonaa kiloa vuodessa.
”Yhden pois heitetyn kinkkusiivun valmistuksen ympäristövaikutus on suurempi kuin yhden kinkkupakkauksen valmistamisen ympäristövaikutus”, suhteuttaa Amerplastin myynti- ja tuotekehitysjohtaja Ari-Pekka Pietilä.
Edistystä merkinneestä sankari-muovista on vuosikymmenten myötä tullut kuitenkin syntipukki-muovi. Valtamerissä kelluvat muovilautat ovat saaneet paljon huomiota osakseen.
”Ei muovi saastuta, ihmiset sen tekevät”, Kerttula muistuttaa.
Muoviset kauppakassit on tähän asti valmistettu pääasiassa teollisuuden pakkausjätteenä syntyvästä kierrätysmuovista. Amerplast ja Ekokem ovat yhteisesti sopineet, että uusien muovikassien valmistuksessa aletaan käyttää Ekokemin käsittelemää ja kuluttajilta Rinki-järjestelmän kautta kerättyä pakkausjätemuovia.
Kierrätys on iso juttu. Ringin järjestämiä muovipakkausten keräyspisteitä on jo 524 ja lisää tulee. Aikaa myöten, kun kuluttajat oppivat palauttamaan pakkaukset keräyspisteisiin, voidaan lähes kaikki katopaikoille tai polttoon mennyt muovi ottaa talteen samaan tapaan kuin paperille on jo tehty vuosikausia. Muovi kiertää eikä päädy luontoon.