Vapaan vaalipäivää & tulosilta live, E2015

Käytin äänioikeuttani


  • Äänestäjiä yhteensä
    54

oldez

Well-known member
Liittynyt
14.3.2003
Viestit
19491
Vasemmisto etsii syitä vaaleista toiseen kannatuksen laskulle kaikesta muusta paitsi itse tuotteesta.
Vasemmiston aika on (toistaiseksi) ohi. Hyvän työn tekivät aikoinaan, mutta nyt ovat pudonneet kelkasta.
 

Tolerantti

Well-known member
Liittynyt
8.8.2000
Viestit
4704
Jos uusi hallitus on Kepu - Persut - Kokkarit, niin miten menee salkkujako? Vakiintuneen käytännön mukaan kakkospuolue saa toiseksi vahvimman salkun, mikä on valtiovarainministerin kassi. Noh, Tipra on henkisesti valmentautunut ulkoministerin salkkuun, mutta nyt uhkaa käydä kalpaten.

Niin odotan sitä hetkeä kun Timppa palaa Brysselistä. Siellä juuri päätettiin antaa Kreikalle 15 mrd lisää lainaa. Timo saapuu tuloaulaan ja media työntää mikrofonit kurkkuun: "Kreikkaa päätettiin lisälainoittaa siten?!" Mitä vastaa Timo? Mitä sanoo puolueen vakaa, mutta tiukka kenttäväki? Hajoaako puolue?
 

jps

nimimerkkien jahtaaja
Liittynyt
17.11.2000
Viestit
31093
Sijainti
täällä
Jos uusi hallitus on Kepu - Persut - Kokkarit, niin miten menee salkkujako? Vakiintuneen käytännön mukaan kakkospuolue saa toiseksi vahvimman salkun, mikä on valtiovarainministerin kassi. Noh, Tipra on henkisesti valmentautunut ulkoministerin salkkuun, mutta nyt uhkaa käydä kalpaten.
Tuo on vakiintunut käytäntö, muttei kuitenkaan sitova. Voihan Soini vapaaehtoisesti luopua valtiovarainministerin paikasta ja ottaa ulkoministerin pestin. Ei nuo tavat kuitenkaan kiveenhakattuja ole.
 

Tolerantti

Well-known member
Liittynyt
8.8.2000
Viestit
4704
Tuo on vakiintunut käytäntö, muttei kuitenkaan sitova. Voihan Soini vapaaehtoisesti luopua valtiovarainministerin paikasta ja ottaa ulkoministerin pestin. Ei nuo tavat kuitenkaan kiveenhakattuja ole.
Mutta miten kutkuttavan jännittävää olisi moista haastattelutilaisuutta odottaa ja seurata!

Toki, ei ole sitova käytäntö. Mutta, katsotaanko rintamakarkuruudeksi, jos ei käytäntöä noudata? Eikä Persut selviä mitenkään kuivin jaloin, kun hallituksessa ovat, millä jakkaroilla tahansa. Jotenkin on pakko perustella. Mitähän letkauksia sieltä tuleekaan?

- Euro Syrizalle, centillä ouzoa Teukalle!
- Missä katolinen, siellä ongelma! (Timo vaihtoon)
 

Dominic

Senior Member
Liittynyt
9.2.2000
Viestit
47813
Sijainti
Turku
Soini missään roolissa on aivan karmeaa. :(

Joskin mielenkiintoista, mutta karmeaa. :(
 

jps

nimimerkkien jahtaaja
Liittynyt
17.11.2000
Viestit
31093
Sijainti
täällä
Soini missään roolissa on aivan karmeaa. :(

Joskin mielenkiintoista, mutta karmeaa. :(
En mä noin skeptinen ole. Voihan persut hoitaa hommat ihan hyvinkin, tuskinpa tuleva hallitus voi hoitaa asioita yhtään enempää päin vittua kuin nykyinen.
 

Dominic

Senior Member
Liittynyt
9.2.2000
Viestit
47813
Sijainti
Turku
En mä noin skeptinen ole. Voihan persut hoitaa hommat ihan hyvinkin, tuskinpa tuleva hallitus voi hoitaa asioita yhtään enempää päin vittua kuin nykyinen.
Kyllä voi, mutta nähtäväksi jää. Jos eivät vedä päin vittuja niin olen valmis äänestämään kepua tai persua jatkossa. Tällä hetkellä, jos Perussuomalaiset hallitukseen menee, niin pelottaa kyllä.

Toisaalta en minä sinne Kokoomustakaan halua korottamaan pienituloisten verotusta ja heikentämään työttömyysturvaa, koska "laiskat paskat".
 

jjv

Arschloch
Liittynyt
4.5.2005
Viestit
26891
En mä noin skeptinen ole. Voihan persut hoitaa hommat ihan hyvinkin
Soini ainakin oli valiokunnan puheenjohtajana ihan eri mies kuin puolueen pomona. Ei populismin häivää, puhetapa ja äänikin haastatteluissa ihan erilainen. Soini, J.Niinistö ja Terho saattaisivat olla ihan päteviä ministereitä, se on eri asia kuinka pian kannattajansa ja puolueväen suututtaisivat.
 

jps

nimimerkkien jahtaaja
Liittynyt
17.11.2000
Viestit
31093
Sijainti
täällä
Ei Hakkarainen olenkaan pahimmasta päästä juoppona olisi Suomen ministerihistoriassa. Ahti Karjalainen oli aikoinaan ministeri ties kuinka monta kertaa ja kelpasi sitten vielä Suomen Pankin pääjohtajaksi.

En mä kyllä usko Hakkaraisen välttämättä kovin hyvin ministerinä pärjäävän, mutta kyllä ministeriksi on kautta Suomen historian kelvannut vähän kuka tahansa.
 

kouvotsvoni

Banjottu
Liittynyt
30.1.1999
Viestit
89969
Sijainti
Corsica
Alppu ehtii ennen minua postata tänne kaikki hauskat kuvat, mitä itse olin aikonut. Lie parempi vertausluku tällä? En nyt muutakaan selitystä keksi.
 

Antsa Rieppo

Well-known member
Liittynyt
1.1.2015
Viestit
46299
Sijainti
Purukiellossa
Ei Hakkarainen olenkaan pahimmasta päästä juoppona olisi Suomen ministerihistoriassa. Ahti Karjalainen oli aikoinaan ministeri ties kuinka monta kertaa ja kelpasi sitten vielä Suomen Pankin pääjohtajaksi.

En mä kyllä usko Hakkaraisen välttämättä kovin hyvin ministerinä pärjäävän, mutta kyllä ministeriksi on kautta Suomen historian kelvannut vähän kuka tahansa.
Olihan Ahti Moskovan suosikki presidentiksi Kekkosen jälkeen. Kaipa alkoholisti olisi ollut helppo ohjattaisiin heille? Poru oli kova kun Kepu asetti Virolaisen ehdokkaaksi.

Jos nyt Väyrynen valittaisiin ulkoministeriksi, niin eipä olisi kauan Venäjä-pakotteita. Jätkä on täysin Moskovan ohjattavissa.
 

Vesku

Maatalousneuvos
Liittynyt
14.6.2003
Viestit
5795
Miten demokratiaan sopii, että alle neljänneksen kannatuksella (molemmat vasemmitopuoleet yhteensä) jatkuvasti kiristetään muuta yhteiskuntaa laittomilla lakoilla?
Varsin huonostihan se sopii. Tai oikeastaan vielä pienempien avainryhmien, ATKn, ahtaajien, lentoliikenteen, jäänmurtajien työmiesten yms lakkoilu ja uhkailu tärkeiden yhteiskunnallisten toimintojen ylläpitämisessä. Varsinkaan kun kyseisten alojen palkat ja työsopimukset lienevät varsin kilpailukykyiset koulutukseen ja muihin vastaaviin tehtäviin nähden. Sinällään "työmies on palkkansa ansainnut", mutta kiristysmentaliteettia karsastan.
Mutta sitähän käytetään.

Oletan, että Sipilä alkaa hahmotella jotain yhteiskuntasopimusta välittömästi, Mitä kaikkea se sisältääkään, mutta
oletettavasti siellä voinee olla jotain kaikuja haudatusta kepun työreformista 1999 ja Ahon-Sorsan suunnitelmista 1991.
SDP:hän ei ollut tuolloin hallituksessa, mutta Aho yritti saada Sorsan avulla ay-liikkeen mukaan, onnistui melkein.

Turhan paljon tilanne muistuttaa vuoden 1991 tilannetta: Tai, eihän tuo taloustilanne finanssimielessä ole samanlainen, mutta kansantalous ei kasva ja velkaannutaan kovaa tahtia.

Melko varma Pyrrhoksen voitto kepulle nämä vaalit ja tuleva toiminta pääministeripuolueena. Jos ei nyt aivan "verta, hikeä ja kyyneleitä" tiedossa kansalle, niin taitaa "kana padassa pienentyä"

Suomen keskusta sai eduskuntavaaleissa historiallisen suuren vaalivoiton ja puolueen puheenjohtaja Esko Ahon johdolla muodostettiin porvarihallitus. Tappion kärsineet sosiaalidemokraatit jättäytyivät oppositioon. Valtionvarainministeriksi tuli kokoomuksen Iiro Viinanen. Ahon hallitus tuli valtaan keväällä 1991 tilanteessa, jossa Suomen talous oli ollut laskevassa kierteessä jo lähes vuoden ajan. Pörssikurssien ja asuntojen hintojen lasku oli jatkunut jo kaksi vuotta. Valtionvarainministeriön virkamiesjohto julkisti uuden hallituksen aloittaessa oman näkemyksensä talouden tilasta ja ehdotuksensa kansantalouden tervehdyttämiseksi. Ministeriön näkemyksen mukaan Suomen taloutta oli kohdannut jyrkkä lasku. Kyseessä ei ollut mikään tavanomainen suhdannelasku, vaan vakavampi rakenteellinen ongelma.

Tällä perusteella valtionvarainministeriö asettui linajlle, jonka mukaan ongelmia ei voi eikä saa ryhtyä ratkomaan perinteisellä elvytyspolitiikalla; sellainen johtaisi vain suljetun sektorin paisumiseen. Sen sijaan tarvittaisiin pitkäaikainen rakennepoliittinen sopeutusmisohjelma.

Ahon hallitus omaisuikin tämän näkemyksen ja tulkitsi tuotannon romahduksen ja työttömyyden nousun ensisijaisesti rakenteelliseksi kilpailukykykriisiksi. Toisin kuin monet olivat odottaneet, aiemmin vakaan markan linjaa kritisoinut keskustapuolue asettui hallitusvastuuseen siirryttyään tukemaan vahvan markan linjaa.

Ahon hallituksen ensimmäinen merkittävä talouspoliittinen päätös oli Suomen markan kytkeminen Euroopan Unioinin laskennalliseen rahayksikkään ecuun. Ratkaisu voidaan nähdä vain teknisenä toimenpiteenä. Sitä joudutti se, että Norja oli siirtynyt ecu-sidokseen jo syksyllä 1990 ja Ruotsi seurasi sitä toukokuun lopulla 1991. Suomelle tuli kiire tehdä jotain koska pysyminen vanhassa valuuttajärjestelmässä olisi merkinnyt itse asiassa mrkan revalvoitumista suhteessa ecuun sidottuihin valuuttoihin silloisen dollarin vahvistumsien vuoksi. Toimella oli myös suuri symbolinen merkitys. Se ikään kuin julisti maailmalle Suomen entistä suurempaa päättäväisyyttä pitäytyä kiinteissä valuuttakursseissa. Samalla päätös korosti Suomen läntisiä integraatiopyrkimyksiä, halua ”mennä pää pystyssä Eurooppaan”, kuten pääjohtaja Kullberg asian ilmaisi.

Suomen Pankissa ei ollut halukkuutta muuttaa valuuttakurssia. Lopputulos oli se, että hallitus taipui Suomen Pankin johtokunnan kantaan ja päätti Suomen markan yksipuolisesta ecu-kytkennästä ilman devalvaatiota. Samalla hallitus valitsi linjakseen talouskriisin ratkaisemisen kotimaisen kustannussopetuksen eli deflaation kautta. Päätös herätti poikkeuksellisen voimakkaan reaktion. Teollisuuden Keskusliiton puheenjohtaja vuorineuvos Casimir Ehrnrooth erosi toimestaan ja kirjoitti Helsingin Sanomiin artikkelin, jossa päätös tuomittiin selvin sanoin:
”Ennustan, että tehty valuuttakurssipäätös joudutaan muuttamaan ennen pitkää, eli silloin kun sen seuraukset tajutaan. Rohkenen toivoa Suomen Pankin johtokunnan taholta moraalista rohkeutta kantaa vastuu myöskin silloin syntyvässä tilanteessa.”

Päätöstä kritisioi voimakkaasti myös kansantaloustieteen professori Jouko Paunio: ”Tällä päätöksellä vahvistettiin jyrkän suhdennelaskun jatkuminen. Suomen taloudessa onkin mitä todennäköisimmin syntymässä kestoltaan ja syvyydeltään vuosisadan pahin suhdannelama.”

Molemmat ennustukset toteutuivat varsin pian. Samaan taikaan talouspolitiikan johto tiivisti rivejään vakaan markan linjan ympärille. Myös lehdistö tuki hallitusta. Valuuttakurssipolitiikan kritisoinnin pelättiin olevan epäisänmaallista tai epäeurooppalaista toimintaa. Valuuttakurssiproganda ei kuitenkaan ollut älyllisesti kovin kestävällä pohjalla ja se herätti myös närää: ”Minua alkoi ärsyttää se, että tässä oli selvästi yksioikoinen linja. Kaikki muu mielipide oli kiellettyä paitsi vahvan markan politiikka ja lehdistö oli täysin aivopesty tässä suhteessa.”(S.Holmström).

Päätös pitäytyä vahvan markan linjalla pakotti hallituksen keksimään muita lääkkeitä päälle kaatuvaan kriisiin. Koska kriisiä pidettiin rakenteellisena,, ei politiikan ensisijaisena tavoitteena ollut talouden elvyttäminen tai työllisyyden hoito, vaan kustannustason alentaminen ja julkisten menojen alentaminen. Hallitus pyrki vaihtotaseen alijäämän ja markan yliarvostuksen purkamiseen leikkauksien ja deflaation kautta. Kasvavan työttömyyden toivottiin olevan se uhka, joka pakottaisi ammattiliitot palkkojen alennukseen. Suomen pankki tuki mielellään myös tällaisia pyrkimyksiä, koska sekatsoi niiden tukevan vahvan markan linjaa.

Hallitus pyrki saamaan aikaan keskitetyn tulopoliittisen ratkaisun, jonka avulla nimellispalkkoja voitaisiin alentaa ja toteuttaa niin sanottu sisäisen devalvaatio. Pääministeri Aho nimesi ratkaisun yhteiskuntasopimukseksi. Sisäinen devalvaatio muuttui loppuvaiheissaan syksyllä 1991 yhteiskuntasopimuksesta Kalevi Sorsan johdolla tehdyksi sopimusehdotukseksi. Sorsan sopimusehdotuksen mukaan yritysten nimellisiä työvoimakuluja olisi alennettu 7 prosentilla siten, että nimellispalkkojen alentamisen lisäksi osa työnantajien sosiaaliturvamaksuista siirrettäsiin työntekijiden maksettavaksi. Sorsan sopimus sai hyvin yksimielisen kannatuksen. Kaikki suuret työmarkkinakeskusjärjstöt kannattivat sopimusta, vaikka se selvästi olikin alentanut niiden jäsenten tuloja. Sopimus jäi kuitenkin syntymättä lähinnä Metalli- ja Paperiliittojen vastustuksen vuoksi. Vientisektorin työnantajien ja työntekijöiden mielestä sopimus olisi ollut paitsi epämiellyttävä myös riittämätön. Sorsan sopimuksen lisäksi olisi todennäköisesti kuitenkin tarvittu devalvaati, vaikka sopimusta markkinoitiin keinona välttää devalvaatio.
http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2011/08/ahon-hallitus-ecu-kytkenta.html
Komp. On se helvetti että maahan valitaan eduskunta joka saa säätää lakeja ja päättää taloudesta, mutta silti sen pitää neuvotella ay-liikkeen kanssa. Ei se nyt niin voi mennä.
Eikös se ole tähän asti mennyt just noin!? Vähän karrikoiden.
 
Ylös