Örfil
Guest
Jotta ymmärtäisin oikein, laitappa ihan numeroesimerkki.Virhemarginaali tunnutaan useimmiten ymmärrettävän väärin, se on tavallaan maksimivirhe, mutta todennäköisyyksien perusteella ilmoitettu on se oikea tulos.
Tattista!
Jotta ymmärtäisin oikein, laitappa ihan numeroesimerkki.Virhemarginaali tunnutaan useimmiten ymmärrettävän väärin, se on tavallaan maksimivirhe, mutta todennäköisyyksien perusteella ilmoitettu on se oikea tulos.
Eduskuntavaaleissa saivat 8,5% äänistä, eli kasvua on...nyt mitä myöhemmin katsonut, niin on PS:n kannatus laskenut kanssa yli virhemarginaalien.Jotta ymmärtäisin oikein, laitappa ihan numeroesimerkki.
Tattista!
Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramo osoitti toukokuussa Eurostatin tilastoihin viitaten, että työtunnin kustannus oli Suomessa viime vuonna 35,9 euroa, Ruotsissa 41,8 euroa ja Saksassa 37,1 euroa.
Jussi Ahokas: Voimmeko työttömyyden kasvulle mitään?Häkämies käytti Eurostatin tilastoa viikottaisesta työajasta. OECD:n vuosityöaikaa koskeva tilasto taas kertoo, että viime vuonna palkansaajat tekivät Suomessa 1 645 tuntia töitä, Ruotsissa 1 609 ja Saksassa 1 371
Onhan se nyt täysin selvä että mikään muu ei ratkaise kuin raha. Mitä kyvykkäimmille yli-ihmisille kanavoitu raha on vielä parempaa kuin muu raha. Osakkeenomistajat ovat tolloja. Ei minkäänlaista näkemystä tulevaisuudesta tai yhteiskunnasta ylipäätään. Kaikki ajetaan alas kunhan vaan saadaan palkittua yhden prosentin edustus työstä.Nokian renkaat näyttävät mallia. Kuudesosa Suomen työntekijöistä pihalle, jotta saavat 8 miljoonaa säästöjä heikentyneiden itämarkkinoitten takia (ja silti ovat ehkä siirtämässä tuotantoa Pietarin tehtaalle). Viime vuonna lähes koko voitto jaettiin osinkoina, yli 190 miljoonaa. Se on hyvä varautua huonoihin aikoihin.
Kyllä se
Tosta onkin hyvä sitten heitellä työajanpidennys -ideoita, koska *kilpailukyky*. Vaikka just pidemmästä työajasta näyttäis isommat palkkakulut tulevan.Kansanuutisten pääkirjoitus
Jussi Ahokas: Voimmeko työttömyyden kasvulle mitään?
Miksi joku investoisi enemmän sen takia, että saa samalla työntekijämäärällä enemmän työtunteja? Tai miksi se kotimainen kulutus lisääntyisi viemällä ostovoimaa? Vientitulojenkin lisääntyminen vähän niin ja näin ilman mullistavia vientiartikkeleita.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramo osoitti toukokuussa Eurostatin tilastoihin viitaten, että työtunnin kustannus oli Suomessa viime vuonna 35,9 euroa, Ruotsissa 41,8 euroa ja Saksassa 37,1 euroa.
Häkämies käytti Eurostatin tilastoa viikottaisesta työajasta. OECD:n vuosityöaikaa koskeva tilasto taas kertoo, että viime vuonna palkansaajat tekivät Suomessa 1 645 tuntia töitä, Ruotsissa 1 609 ja Saksassa 1 371
Nii että kyllähän se viisi prosenttiakin kelpaa, muttei sillä juuri merkitystä ole. Seuraavana vuonna sitten toiset 5% ja taas sitä seuraavana vuonna jne.Suomen vienti riippuu yhä enemmän keskisuurista viejistä, jotka ovat menettäneet noin 10-15 prosenttia kilpailuetuaan muihin euromaihin verrattuna. Nopea soittokierros yrityksiin kertoo, että pekkasvapaat nousevat lopetuslistan kärkeen yhteiskuntasopimuksen myötä.
Pekkasvapaat tuovat vapaata yhden päivän kuukaudessa. Pelkkien pekkaspäivienkään eliminointi ei yritysten kannanottojen mukaan tuo riittävästi kustannusten karsintaa. Osa yrityksistä toivoo, että myös lomarahat joutuvat leikkausten kohteeksi.
Loimaalaisen Pemamekin toimitusjohtaja Pekka Heikonen sanoo, että viiden prosentin tavoite jää liian matalaksi.
”Vasta kun kustannusten säästöt menevät yli kymmenen prosentin, saavutamme Ruotsin tason, mutta ei vielä Saksaa”, Heikonen jatkaa.
Pemamek valmistaa hitsauksen automaatiolinjoja muun muassa telakoille Loimaan tehtaassaan.
Oululaisen Kaskipuun toimitusjohtaja Matti Kaski toivoo, että osapuolet löytävät yhteiset linjaukset mielummin nyt kuin liian myöhään.
”Yrittäjänä ja 300 henkilön työllistäjänä en voi vielä laskea mitään viiden prosentin varaan. Sopimuksen onnistumisesta ei ole takeita.”
Riihimäkeläisen Kumera-konsernin hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Vesa Kumpulainen toteaa, että osan arkipyhistä voisi ottaa myös suurennuslasin alle.
”Noin viiden prosentin työajan pidennystä voi pitää jopa merkittävänä alkuaskeleena, mikäli tulee muitakin uudistuksia”, Kumpulainen sanoo.
Teollisuuden vaihteistaan tunnettu Kumera pyörittää tehdasta myös Itävallassa.
Kumpulaisen mukaan Suomessa työelämään liittyy rasitteita, joita ei ole ole muissa euro- tai EU-maissa.
”Hieman hirvittää, kun kuuntelee vastustavia kannanottoja esimerkiksi pekkasvapaiden kohdalla.”
Sampo-Rosenlew myy valtaosan Porin tehtaan puimureistaan vientiin. Kovimmat kilpailijat ovat levittäytyneet tehtaillaan aina Kiinaa myöten.
”Odotukset ovat korkealla, että yhteiskuntasopimus tuo jotakin positiivista, toimitusjohtaja Jali Prihti toteaa.
”Nyt on syytä vihdoinkin kyseenalaistaa vanhat ja liian kaavamaiset mallit. On luotava uutta henkeä menestymisen eteen”.
Prihti, kuten muutkin viejät korostavat tehtaiden ja työpaikkojen pysymistä Suomessa.
”Jokaisessa kaupassa tulee vastaan Kiinan ja Aasian kustannustaso. Viisi prosenttia auttaa ensialkuun”, Prihti muistuttaa.
Valimoistaan ja konepajoistaan tunnettu Componenta operoi tuotannollaan sekä kotimassa että Turkissa.
”Sopimuksen pitää taata noin kymmenen prosentin kilpailukyvyn parantaminen seuraavan kolme vuoden aikana suhteessa euroalueeseen”, toimitusjohtaja Heikki Lehtonen toteaa.
Componenta omistaa muun muassa Karkkilan valimon. Lehtonen korostaa, että tehtaan pyörittäminen vaatii aina riittävän tilauskuorman.
”Jos Suomen kilpailukyky heikkenee entisestään, on riskinä, että kotimaan tehtaiden kuormitus painuu liian alas”.
Mekaniikan valmistajan, sieviläisen Ojala-yhtymän hallituksen puheenjohtaja Teijo Hildén pitää kotimaan tehtaiden kustannustasoa ”hirvittävän” korkeana.
”Ratkaisujen on syytä tulla nopeasti. Tehtaitamme sijaitsee Intiassa ja itäisessä Euroopassa. Sievin tehdas on vielä pärjännyt investointien turvin.”
Amerikkalainen Agco Power eli Linnavuoden tehtaat on investoinut uuteen diesel-moottoritehtaaseen. Toimitusjohtaja Eero Tomi sanoo, että toivottavasti ratkaisut yhteiskuntasopimuksen tiimoilta tulevat nopeutetulla aikataululla.
”Kustannustaso on läpinäkyvää suuressa konsernissa, jolla on tehtaita eri puolilla maailmaa”, Tomi toteaa.
Markkaan takaisin ja seurataan parempaa naapuria. Ruotsissa ei ole tällaisia ongelmia. Siellä on oma valuutta jolla voidaan pelata, eikä aiheuteta tolkuttomia käsistä lähteviä kustannuksia yhteiskunnalle.Nii että kyllähän se viisi prosenttiakin kelpaa, muttei sillä juuri merkitystä ole. Seuraavana vuonna sitten toiset 5% ja taas sitä seuraavana vuonna jne.
Vainajille pienet sakot.Työläinen on kaikkeen syyllinen. Oikeudenkäynnittä hirteen.
Niskalenkkiä ja työvoimapulan paikkausta tarvitaan myös. Julkisrahoitteiset suojatyöpaikat (johtopalleja lukuunottamatta) tietty korvamerkitään syrjinnänvastaisesti maahanmuuttajille ettei johtoportaan pallit ole vaarassa pätevien alaisten taholta, ja peruspyöritystyöstä ei tarvii maksaa mitään koska työvoimaa on ylimäärin.Tosta onkin hyvä sitten heitellä työajanpidennys -ideoita, koska *kilpailukyky*. Vaikka just pidemmästä työajasta näyttäis isommat palkkakulut tulevan.
Mistäs me saataisiin tänne Ruotsin teollisuus ja kaikki vientiin liittyvä. Eiköhän se osaaminen siellä ole se juttu, eikä kruunu.Markkaan takaisin ja seurataan parempaa naapuria. Ruotsissa ei ole tällaisia ongelmia. Siellä on oma valuutta jolla voidaan pelata, eikä aiheuteta tolkuttomia käsistä lähteviä kustannuksia yhteiskunnalle.
Minä, Jjusban, Beco ja Olga voidaan olla Abba.Mistäs me saataisiin tänne Ruotsin teollisuus ja kaikki vientiin liittyvä.