Vein toissapäivänä 29" Gekko- mountainbikeni huoltoon, koska takanavasta kuului outoa ääntä, ja taaksepäin polkeminen aiheutti epänormaalin kovan äänen. Osoittautui että joku osa, jonka norjankielisestä nimestä en osannut päätellä mikä se on, oli hajonnut. Olivat kuulemma tilanneet uuden, ja osa meni takuuseen.
Kaivattu osa saattaa tulla liikkeeseen perjantaina. Välttämättä kuitenkaan ei. Tämän seurauksena minulle syntyi ongelma, koska tarvitsen vieraspyörän viikonlopuksi. No eipä hätää, ajattelin, minullahan on vanha Cannondalen hybridi (noin) vuodelta 1998, jolla kyllä pystyy Markassa ajelemaan ihan kohtalaisen hyvin suurimmalla osalla sorateitä. Samalla kuitenkin muistin, että etuvaihteen vaijeri suojineen pitäisi vaihtaa katkeamisuhan takia.
Itselläni ei ollut aikaa ryhtyä hankkimaan tarvittavia osia, saati ryhtyä korjauspuuhiin, joten vein pyörän samaan Cannondale-putiikkiin jossa Gekkokin parhaillaan on. Valitettavasti heilläkään ei ollu aikaa suhteessa vaatimaani aikatauluun. Jotain muuta piti keksiä.
Muistin, että työmatkani varrella on pieni polkupyörien katukorjaamo. Sielläkin vastattiin ensin, ettei aikaa ole, mutta hetken rupateltuani putiikin pomo, arviolta n. 70-kymppinen mies, varovasti lupaili valmista iltapäiväksi.
Mennessäni hakemaan pyörääni, huomasin että se oli koskemattomana samassa paikassa johon se aamulla oli jäänytkin. Odottelin rauhassa, ja pääsin taas juttusille, jolloin tämä jo aiemmin mainitsemani mies kysyi; onko minulla aikaa odotella. Jäin odottelemaan. Kävin myös nostamassa hieman käteistä, koska maksuterminaalia ei liikkeessä ollut.
Korjaamossa ollut toinen asiakas kehui pyörääni, ja jopa kysyi, olisinko halukas myymään sen. Tiedusteli myös, onko se alkuperäisosilla. Sanoin että en myy. En pyytänyt hintatarjousta.
Itse liikkeen pitäjä osoittautui entiseksi kilpapyöräilijäksi, kertoi ajaneensa Norjan maajoukkueessa, ja mm. Olympialaisissa. Kysyi nimeni kuultuaan olenko suomalainen. Oli kuulemma kilpaillut mm. Turussa ja Suomen tasaisella länsirannikolla. Luetteli suomalaisia pyöräilijöitä, ja kehui Harry Hannusta - jota vastaan oli kuulemma monesti ajanut - kovaksi tekijäksi.
Googlasin hahmon kotiin palattuani, hän oli yksi Norjan parhaista pyöräilijöistä 60-70-luvulla - Jan Erik Gustavsen.
Etuvaihtajan vaijeri on nyt kunnossa.
- voi j€€$u$, minkä hintainen!
