Varusmiehet saavat tulevaisuudessa päättää itse, osallistuvatko he kirkollisiin tilaisuuksiin ja kirkolliseen opetukseen armeijassa.
Nykyisin vain kirkkoon kuulumattomat varusmiehet voivat Pääesikunnan ohjeistuksen mukaan jättää halutessaan osallistumatta jumalanpalveluksiin, maastohartauksiin ja muihin kirkollisiin tilaisuuksiin.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja linjaa tuoreessa ratkaisussaan, että myös kirkkoon kuuluvien varusmiesten pitää voida päättää asiasta itse.
Varusmies voi valita sotilasvalan tai -vakuutuksen
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan nykyinen sotilasvalan vannomiskäytäntö on hyvä esimerkki siitä, miten uskonnonvapaus voidaan turvata armeijassa.
Kirkkoon kuulumisesta tai kuulumattomuudesta riippumatta kukin varusmies voi itse valita, vannooko hän sotilasvalan vai antaako sotilasvakuutuksen.
Sotilasvalassa varusmies lupaa puolustavansa isänmaata "kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä".
Sotilasvakuutuksessa varusmies lupaa saman "kunniansa ja omantuntonsa kautta". Tällöin vakuutus tehdään siis ilman mainintaa Jumalasta.
Käytännöt vaihtelevat eri varuskunnissa. Jotkin varuskunnat noudattavat ohjetta kirkkoon kuuluvien osallistumispakosta kirjaimellisesti, kun taas toiset varuskunnat eivät pakota ketään kirkollisiin tilaisuuksiin vastoin tahtoaan.
"Eri vaihtoehtojen tulisi olla vapaasti valittavissa niin, että kirkkoon kuuluva voi osallistua tai olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen ja vastaavasti kirkkoon kuulumaton voi valita jommankumman vaihtoehdon", Pajuoja toteaa.
Pajuoja on antanut samansisältöisen kanteluratkaisun armeijan kirkollisista tilaisuuksista ja opetuksesta jo kolme vuotta sitten.
Uudessa 30. joulukuuta antamassaan ratkaisussa hän toteaa, ettei juuri mikään ole muuttunut edellisen päätöksen jälkeen.
Joulukuussa varusmiespalveluksesta vapautunut kuopiolainen Tomi Voutilainen ei kokenut uskonnollisia tilaisuuksia pakottamisena. Hän suoritti varusmiespalveluksensa Karjalan Lennostossa Siilinjärvellä.
"Koin sen ennemminkin osana Puolustusvoimien perinteitä", hän sanoo.
Karjalan Lennostossa oli noin vartin iltahartaus kerran viikossa. Palvelusajan alussa ja lopussa järjestettiin varusmiesten jumalanpalvelus. Voutilaisen mukaan pappien puheet käsittelivät usein varusmiespalvelusaikaa ja sitä, mitä vaikeuksia varusmiehet voivat kohdata.
Varusmiesliiton puheenjohtaja Ville Blomin mukaan on tärkeää, että armeijassakin huomioidaan henkilökohtainen vakaumus. Kristillisyydellä on kuitenkin ollut perinteisesti vahva rooli Puolustusvoimissa.
"Tapakristillisyys on osa kulttuuriperintöä, ja siten se on paikallaan", Blom sanoo.
"Uskon että enemmistö varusmiehistä, riippumatta omasta suhtautumisesta uskontoon, ei koe sitä ongelmana."
Kirkkoon kuuluvat varusmiehet osallistuvat nykyisin keskimäärin kerran kuukaudessa jumalanpalvelukseen, kenttäehtoolliselle tai muuhun kirkolliseen tilaisuuteen, arvioi kenttärovasti Vesa Aurén Maavoimien esikunnasta.
Lisäksi varusmiehille järjestetään kirkollista opetusta noin kymmenen tuntia. Sen vaihtoehtona on elämänkatsomustiedon opetus, jonka laajuus vaihtelee huomattavasti varuskunnittain.
Varusmiesliiton Blomin mukaan myös uskonnollisessa toiminnassa on eroja varuskunnittain, ja sen hoito riippuu paljon sotilaspappien tavasta tehdä työtään.
"Meidän sotilaspastorimme ymmärsi roolinsa erittäin hyvin. Hän oli ennemminkin sielunhoidollinen työntekijä, joka kohteli varusmiehiä tasapuolisesti välittämättä, mikä oli heidän henkilökohtainen kantansa uskontoon", sanoo Blom, joka palveli myös Karjalan Lennostossa.
Puolustusvoimien kenttäpiispa Pekka Särkiö vakuuttaa, että kirkkoon kuuluvat varusmiehet saavat tulevaisuudessa itse valita, osallistuvatko he kirkollisiin tilaisuuksiin.
"Silloin kirkollisen tilaisuuden vaihtoehtona pitäisi olla ohjattua elämänkatsomustietoon tai etiikkaan liittyvää ohjelmaa. Vaihtoehtona ei voi olla se, että varusmies jää tupaan lukemaan sarjakuvia", Särkiö sanoo.
Uudistuksen valmistelu vie hänen mukaansa oman aikansa, ja se on jo käynnistynyt oppituntien osalta.