Kreikan tukipaketti on hyväksytty mahtimaa Saksan liittopäivillä ja EU on päättänyt "siltarahoituksesta" helleenien välittömään hätään. Suomessa tilanne kuohuttaa ennen muuta perussuomalaisia. Puolue on historiansa hankalimmassa paikassa.
On helppo kuvitella, miten Timo Soini olisi vielä puoli vuotta sitten pilkannut selityksiä, joilla hän nyt perusteli Kreikka-paketin hyväksymistä. Toki on päätetty vasta aloittaa neuvottelut, mutta tätä junaa on yhtä vaikea pysäyttää kuin hypätä siitä vauhdissa pois.
Voidaan saivarrella siitä, liikutaanko hallitusohjelman sisällä ja otetaanko vain käyttöön EVM:n reserviä. Kysymys on eräänlaisesta takauksesta. Moni on kokenut, miten takaus saattaa tuntua vain nimen kirjoittamiselta paperiin - mutta voikin laueta.
Tietenkin Soini tietää nuo tosiasiat. Päätös olikin hänelle varmaan uran vaikein - kuten siihen asennoituminen oli puolueen kansanedustajille Iltalehden kyselyssä. Valtaosa heistä ei silti lähtisi hallituksesta. Sinänsä vastuuseen halukkaita puolueita oli toukokuussa ja lienee edelleen. Perussuomalaisten ero kuuden viikon jälkeen olisi kuitenkin noloa.
Soini osoitti valtiomiesmäisyyttä tunnustamalla realiteetit ja valitsemalla huonoista vaihtoehdoista ilmeisesti vähiten huonon. Tosin Suomi ajoi viime viikonvaihteessa ensi sijassa Kreikan väliaikaista eroa eurosta. Silläkin on puolensa ja Grexit saattaa vielä palata peliin, mutta sen riskit olisivat tehtyä ratkaisua suuremmat.
SDP otti heti kaiken irti Soinin takinkäännöstä - siltä päätöksen täytyy tavallisesta äänestäjästä tuntua. PS:lle vielä vaarallisempi saattaa olla Paavo Väyrysen aloittama nimien keruu kansalaisaloitteeseen, jolla vaaditaan Suomen eroa eurosta. Aloite päätynee eduskuntaan - ja repii jo perussuomalaisia.
PS:n sisäpiiri tarrautuu ministerinsalkkuihin, jotka on koettu arvostuksen osoituksena aiemmalle politiikan hovinarrille. Monille Soini on profeetta, jonka arvostelemisesta saa palautetta linjalla "harkitse mitä kirjoitat, kun vielä voit". Toimittajia kehotetaan varautumaan oman etunsa takia PS:n valtakauteen. Moni tuohtunut tarvitsisi tosin pakkosuomen peruskurssin.
Markkaa haikailevien kannattaisi ainakin tiedostaa, että paluu siihen johtaisi varmaankin 30 prosentin devalvaatioon ja korkojen tuntuvaan nousuun. Kännykkäbisnes on Suomessa kuollut ja paperiteollisuus myllerryksessä, muiden alojen ongelmista kertoivat viimeksi Wärtsilän irtisanomiset. Kreikka-kuohunnan sijaan voimat pitäisi keskittää uuden nousun vauhdittamiseen.
JYRKI VESIKANSA