Salmisen Jone sanoi:
Jätkä ratsasti vaaleissa Kreikka-vastustuksella ja nyt sitten mitään ei voi tehdä.
Tuolla perusteella ei kannata tehdä mitään. Varsinkaan oppositiossa. Tosin siellähän Soini oli kovinkin ärhäkkä. Nyt on ihan lapanen.
HS 15.7.2015 sanoi:
Hallitus kompuroi hätälainan kanssa
Suomen vastuut euroalueen velkakriisissä kasvavat erittäin todennäköisesti, jos ylivelkaantuneelle Kreikalle ei myönnetä uutta hätälainaa. Siksi voi pitää erikoisena, että hallitus vastustaa hätälainaa.
Jos Kreikka ei saa uutta hätärahoitusta, seurauksena olisi Kreikan täysimittainen maksukyvyttömyys ja irtautuminen eurosta. Siinä tapauksessa Kreikka joutuisi luultavimmin laiminlyömään lainojensa takaisinmaksun eurovaltioille ja niiden rahoitusyhtiölle eli Euroopan rahoitusvakausvälineelle.
Suomi ei saisi Kreikalle lainaamaansa miljardia euroa takaisin ainakaan täysimääräisesti. Lisäksi takausvastuut Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnasta voitaisiin määrätä maksettaviksi.
Suomen hallitus suhtautuu kielteisesti vastuiden kasvattamiseen euroalueen velkakriisissä. Hallitusohjelmassa lukee: "Mikäli Euroopan vakausmekanismia joudutaan vielä käyttämään, sen tulee tapahtua vain mekanismin nykyisen kapasiteetin ja pääomarakenteen puitteissa."
Kreikan uuden hätälainan myöntäisi juuri Euroopan vakausmekanismi, jonka ei tarvitsisi vaatia eurovaltioilta lisää pääomaa ainakaan lähivuosina. Vastuut eivät kasvaisi myöskään siksi, että Suomi on valtiosopimuksella sitoutunut sijoittamaan Euroopan vakausmekanismiin yhteensä 12,58 miljardia euroa. Maksettua pääomaa siitä on 1,44 miljardia euroa.
Eri asia on sitten se, onko Kreikan uudessa hätälainassa järkeä. Poliittisesti sen antamatta jättäminen tarkoittaisi peruuttamattomaksi julistetulle eurolle entistä suurempaa arvovaltatappiota.
Taloudellisesti voisi olla järkevää, että Kreikka eroaisi eurosta. Maa voisi helpommin jättää lainojaan maksamatta, ja uusi valuutta todennäköisesti heikkenisi voimakkaasti suhteessa euroon, mikä parantaisi kustannuskilpailukykyä.
Valtion kassa on kuitenkin tyhjä, eikä Kreikka saa lainaa muilta kuin eurovaltioilta. Eurosta eroaminen voisi lyhyessä ajassa pahentaa taloudellista katastrofia.
Pian kuusi vuotta kestäneen kriisin aikana on tullut monta kertaa selväksi, että Kreikka ei pysty noudattamaan ankaria lainaehtoja. Eurosta eroamalla Kreikka voisi vapaammin toteuttaa valitsemaansa talouspolitiikkaa menettämättä itsemääräämisoikeuttaan. Valitettavasti poliittiset intohimot ovat saaneet euroalueen velkakriisin aikana toistuvasti suuremman painoarvon kuin talouden realiteetit.
Petri Sajari petri.sajari@hs.fi, http://www.hs.fi/talous/a1436847086015
Ei hallitus sinänsä kompuroi, vaan Perussuomalaiset pelaavat sisäpolitiikkaa Kreikan kriisillä. Perussuomalaisten kenttä painostaa Soinia siihen ettei Kreikka kostoksi saisi yhtään mistään enää yhtään rahaa mistään. Ei siellä osata erottaa Euroopan vakausmekanismia ja euromaiden vastuita. Toisaalta taas, Urpilaisen takuuksia ei edes haluta takaisin jotta voitaisiin osoittaa edellisen hallituksen politiikka vääräksi. Soini on ottanut sisäpoliittisen riskin ryhtyessään mukaan Kreikan lainaneuvotteluihin.
Toisaalta taas pääoppositiopuolue SDP on vaihtanut täysin linjaansa puheenjohtajavaalien jälkeen. Demareiden hallitustie katkesi Rinteen heikkouteen, ja hänelle takuuksien takaisinsaanti olisi taas Urpilaisen voitto. Myönteisimmin Kreikan neuvotteluihin näyttää suhtautuvan Kokoomus, jonka linja ei puheenjohtajan vaihtumisen myötä muuttunut.
Keskustan Sipilä suhtautuu realistisesti neuvotteluihin, vaikka kunniapuheenjohtaja Väyrynen oman asemansa pönkittämiseksi on jo perustanut kansalaisaloitteen kansanäänestyksestä Suomen euroalueessa pysymisestä. Väyrysen motiivi todennäköisesti olisi saada Suomi Kreikan kaltaiseen sekasortoon jotta itse pääsisi valtaan.