Talviurheilun seurantaketju
- Viestiketjun aloittaja Zoe
- Aloituspäivämäärä
Antsa Rieppo
Well-known member
Saattoi kyllä olla kaikki pelissä, muttei vauhti kiihtynyt.Ei oikein Harveyltä irronnut enää loppukiriä
Albert Oil
Hippi ja juntti
Saakohan niin muuten tehdä? Lienen kysynyt aiemminkin.
...mutta kakkososuuden jälkeen johtaminen on jo harvinaisempaa herkkua!Ei ole eka kerta, kun Belgia johtaa 1. osuuden jälkeen.
Antsa Rieppo
Well-known member
Ei saa. Pitää ampua varapatitkin.
Antsa Rieppo
Well-known member
Paljonko Suomella on sakkokierroksia?
Oisko 13.
Antsa Rieppo
Well-known member
Suomi sai kisansa ensimmäisenä päätökseen!
WebSlave
Trackman
- Liittynyt
- 9.2.2005
- Viestit
- 29660
Kaikki kudit pitää ampua, mutta Sjusjoenin sumukisassa joku räiski 5 patia alle 12 sekuntiin (ei ollut viesti).
Antsa Rieppo
Well-known member
Italia tössi viimeisellä ampumapaikalla.
WebSlave
Trackman
- Liittynyt
- 9.2.2005
- Viestit
- 29660
Hyvä Ruotsi! :thumbup:
Se Oberhofin kisaviikonlopusta. Kauaa ei tarvitse odotella, sillä jo keskiviikkona homma jatkuu Ruhpoldingissa miesten henkilökohtaisella kisalla.
-Edit- Sellainen jälkikäteistieto, että Venlan takaa-ajo meni puihin, koska kroppa oli ihan jumissa. Hyvä, että tänään toimi paremmin.
Se Oberhofin kisaviikonlopusta. Kauaa ei tarvitse odotella, sillä jo keskiviikkona homma jatkuu Ruhpoldingissa miesten henkilökohtaisella kisalla.
-Edit- Sellainen jälkikäteistieto, että Venlan takaa-ajo meni puihin, koska kroppa oli ihan jumissa. Hyvä, että tänään toimi paremmin.
Viimeksi muokattu:
WebSlave
Trackman
- Liittynyt
- 9.2.2005
- Viestit
- 29660
Ampumahiihtoliiton tiedote tämänpäiväisten viestien jälkeen. Siitä selviää myös, että Venla oli kaatunut takaa-ajossa ja syy Lauran kadoksissa olleeseen vauhtiin on ollut sairastelu. Mukana kaikkien neljän naisen kommentit. Miesten viesti ohitetaan vähän lyhyemmällä maininnalla...
WebSlave
Trackman
- Liittynyt
- 9.2.2005
- Viestit
- 29660
Menee yksinpuheluksi, mutta laitan silti omaan postaukseen, koska on vähän pitempi juttu.
Laitetaanpa vielä yksi taustatarina, kun katselen kisaa uusintana ja tuo Perunka tuossa korostaa pitoharjoittelun merkitystä varsinkin tuoreille ampumahiihtäjille (kuten Venla tai Herrmann).
Pitoharjoittelussa pidetään asetta ampuma-asennossa minuuttitolkulla (jopa 10-15 min) ja sillä totutetaan lihaksia ja hermostoa asentoon. Siten se sitten kilpailussa tulee itsestään ja siinä pysytään paremmin. Harjoitteluun liittyy tähtääminen johonkin tähtäyspisteeseen, jonka ei tarvitse olla sen kummoisempi kuin jokin täppä seinässä. Ase luonnollisesti on lataamaton.
Toissakesänä, kun kävin siskoni mökillä (oikeammin hänen miehensä suvun - ja siten myös Lehtosten - mökillä), siellä oli seinässä tuollainen maalitaulu. Ruutupaperi, johon oli piirretty tähtäyspiste. Siskonmies, eli Venlan eno selitti minulle paperinpalan tarkoituksen. Tajusin tuolloin harjoitteen pointin, mutten sen tärkeyttä tai kestoa.
Perunka kertoi myös Venlan vaihtaneen pystyammunta-asentoa loppukesästä, minkä oletan vähän sotkevan jo tehdystä pitoharjoittelusta saatavaa hyötyä. Itsekin maallikkona pidin Venlan aiempaa pystyammunta-asentoa liian suorana (ei lantionojaa), jolloin ase on liikaa pelkkien käsien varassa. Näin Venlan syksyllä harjoittelemassa Imatralla ja joulukuun katsastuskisoissa, ja mielestäni nojaa on nyt enemmän.
Korjataan nyt samalla vielä sekin, kun Perunka useaan otteeseen totesi Venlan harjoitelleen ammuntaa kaksi vuotta. Tämä on Venlan kolmas kausi ampumahiihdossa, joten tottahan hän nyt on harjoitellut sitä ammuntaa jo ennen debyyttikauttaan. Eli kolme vuotta, ei kaksi.
(Ja vielä unohtivat selostaneensa Hochfilzenin viestiä, jossa Venla ajettiin ylös, eikä Mäkäräinen siksi hiihtänyt ollenkaan.)
Laitetaanpa vielä yksi taustatarina, kun katselen kisaa uusintana ja tuo Perunka tuossa korostaa pitoharjoittelun merkitystä varsinkin tuoreille ampumahiihtäjille (kuten Venla tai Herrmann).
Pitoharjoittelussa pidetään asetta ampuma-asennossa minuuttitolkulla (jopa 10-15 min) ja sillä totutetaan lihaksia ja hermostoa asentoon. Siten se sitten kilpailussa tulee itsestään ja siinä pysytään paremmin. Harjoitteluun liittyy tähtääminen johonkin tähtäyspisteeseen, jonka ei tarvitse olla sen kummoisempi kuin jokin täppä seinässä. Ase luonnollisesti on lataamaton.
Toissakesänä, kun kävin siskoni mökillä (oikeammin hänen miehensä suvun - ja siten myös Lehtosten - mökillä), siellä oli seinässä tuollainen maalitaulu. Ruutupaperi, johon oli piirretty tähtäyspiste. Siskonmies, eli Venlan eno selitti minulle paperinpalan tarkoituksen. Tajusin tuolloin harjoitteen pointin, mutten sen tärkeyttä tai kestoa.
Perunka kertoi myös Venlan vaihtaneen pystyammunta-asentoa loppukesästä, minkä oletan vähän sotkevan jo tehdystä pitoharjoittelusta saatavaa hyötyä. Itsekin maallikkona pidin Venlan aiempaa pystyammunta-asentoa liian suorana (ei lantionojaa), jolloin ase on liikaa pelkkien käsien varassa. Näin Venlan syksyllä harjoittelemassa Imatralla ja joulukuun katsastuskisoissa, ja mielestäni nojaa on nyt enemmän.
Korjataan nyt samalla vielä sekin, kun Perunka useaan otteeseen totesi Venlan harjoitelleen ammuntaa kaksi vuotta. Tämä on Venlan kolmas kausi ampumahiihdossa, joten tottahan hän nyt on harjoitellut sitä ammuntaa jo ennen debyyttikauttaan. Eli kolme vuotta, ei kaksi.
(Ja vielä unohtivat selostaneensa Hochfilzenin viestiä, jossa Venla ajettiin ylös, eikä Mäkäräinen siksi hiihtänyt ollenkaan.)
Viimeksi muokattu:
Olga
.
Mielenkiintoista luettavaa. :ahem: Kiitos!