Mikko Kuustosen Woyzeck-veto toimii hemmetin hyvin nyt, kun sitä on pureskellut tovin.
Sikälimikäli korvani eivät valehtele, niin se liveveto (ts. jaksossa esitetty) oli paras. Ruutuun tehty klippi on siloiteltu, ja levyversio vielä siloitellumpi. Hyvä esitys silti, mutta osa kiihkosta katoaa. Ja juuri se teki tulkinnasta hyvän.
-Edit- Sen lisäksi huomiona, että vaikka bändi on todella taitava, syntikkavoittoisissa sovituksissa selvät maneerit ovat tulleet ilmeisiksi. Niissä on tietty tunnistettava soundimaailma. Sen ymmärrän, että saksofonistin/huilistin osuus vaikuttaa kokonaissoundiin, mutta että rajattomat mahdollisuudet tarjoava syntetisaattori tuottaa jaksosta ja kaudesta toiseen hyvin tunnistettavaa "vainelämää-soundia", sitä en noin taitavilta jätkiltä toivoisi. Ehkä tarkoituksenakin on luoda ohjelmaan liittyvä brändi, kuka tietää?
Leri Leskinen on epäilemättä mies paikallaan, ja Miklu jo siitä vitsailikin miten suuri osuus hänellä on versiointeihin, mutta olisiko aika saada toisenlaista näkemystä?
:frank:
