Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kataisen hallitusta on toistuvasti syytetty päätöksenteon puutteesta ja että se siirsi vaikeita asioita myöhemmäksi. Hallituksen kärkihankkeet kunta- ja sote-uudistus eivät onnistuneet toivotulla tavalla.[45]
Vasemmistoliiton Jyrki Yrttiahon ja Markus Mustajärven mielestä hallitusohjelma sisälsi erityisesti EU-tukikysymyksissä sellaisia linjauksia, että hallitukseen osallistuminen oli Vasemmistoliiton periaatteiden vastaista.[46]
Oppositiojohtajaksi päätynyt Timo Soini on nimittänyt Kataisen hallitusta hyytelöhallitukseksi[47] ja sen hallitusohjelmaa sillisalaatiksi.[48]
Välikysymykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kataisen hallituksen kaudella oppositio jätti yhteensä 17 välikysymystä.[49] Suomen Keskusta laati hallituskauden ensimmäisen välikysymyksen kuntien lähipalveluihin liittyen 16. syyskuuta 2011.[50] Perussuomalaiset eivät yhtyneet välikysymykseen, koska eivät saaneet olla valmistelemassa sen sanamuotoa. Myöhemmin samana vuonna perussuomalaiset esittivät hallitukselle välikysymyksen eurokriisin hoidosta. Välikysymyksessä kysyttiin muun muassa, onko hallitus varautunut euron mahdolliseen hajoamiseen ja hyväksyykö se eduskunnan budjettivallan siirron EU-komissiolle. Perussuomalaiset eivät tarjonneet välikysymystä allekirjoitettavaksi toiselle oppositiopuolueelle keskustalle.[51]
Helmikuussa 2012 perussuomalaiset jättivät välikysymyksen puolustusvoimien leikkauksista. Keskusta olisi Kimmo Tiilikaisen halunnut lähteä mukaan välikysymykseen, mutta perussuomalaiset eivät tähän suostuneet, koska keskusta oli aikaisemmin ollut valmis hyväksymään jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen. 22. helmikuuta keskusta jätti välikysymyksen hallituksen suunnittelemasta kuntauudistuksesta.[52] Maaliskuussa keskusta jätti hallitukselle välikysymyksen kotihoidon tuen tulevaisuudesta. Välikysymys oli vastaus uutisointiin siitä että hallitus saattaisi kehysriihessä leikata kotihoidon tuen keston kahteen vuoteen.[53]
Oppositio jätti ensimmäisen yhteisen välikysymyksen 13. huhtikuuta 2012. Välikysymys koski Suomen vastuiden kasvattamista eurokriisissä ja Suomen AAA-luottoluokituksen turvaamista.[54] Perussuomalaiset jättivät seuraavan välikysymyksen 8. kesäkuuta koskien tulevan EU-huippukokouksen asialistaa. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen vastasi välikysymykseen toteamalla, että huippukokouksen valmistelu oli kesken eikä hallitus voinut ottaa lopullisesti kantaa asioihin.[55]
Maaliskuussa 2013 oppositio teki yhteisen välikysymyksen asuntopolitiikasta.[56] Syyskuussa 2013 oppositio teki välikysymyksen kotihoidon tuen muutoksesta, joka opposition mukaan on oikeasti leikkaus. Hallitus suunnittelee kotihoidon tuen kiintiöimistä äidille ja isälle. Jo helmikuussa 2012 kehysriihessä hallitus mietti kotihoidon tuen keston lyhentämistä kolmesta vuodesta kahteen vuoteen, ja tuolloin keskusta teki aiheesta välikysymyksen. Puolueen mukaan hankkeesta vetäydyttiin tuolloin juuri välikysymyksen takia.[57]
Helmikuussa 2014 oppositio, eli perussuomalaiset, keskusta, vasenryhmä ja muutos 2011, jättivät välikysymyksen hallituksen kuntapolitiikasta. Opposition mukaan uudistuksen sisällöstä on kuulunut ristiriitaista tietoa, ja välikysymyksessä hallituspuolueet voivat selkiyttää linjaansa.[58] Huhtikuussa oppositiopuolueet jättivät yhteisen välikysymyksen hallituksen perhepolitiikasta ja lapsilisien leikkaamisesta.[59]