Professori EK:n avauksesta: Jos palkkataso on 1800-2500 euroa bruttona, siitä ei voida kovin paljon enää laskea
Lapin yliopiston sosiologian professori emeritus Asko Suikkanen tuomitsee EK:n uuden puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan kuluneen ja "helpon" ratkaisukeinon.
EK:n uusi puheenjohtaja Veli-Matti Mattila alentaisi suomalaisten palkkoja vielä 10-15 prosenttia.
Vaikka Suomessa ei nostettaisi palkkoja kymmeneen vuoteen, se ei automaattisesti nostaisi Suomen kilpailukykyä, sanoo professori emeritus Asko Suikkanen.
Suikkanen korostaa, että kilpailukykyä pitäisi kasvattaa muilla keinoilla kuin palkka-alella.
- Kaikkien 2,5 miljoonan palkansaajan toimeentulo ei kestäisi yleistä 10-15 prosentin palkan alennusta, sanoo Lapin yliopiston sosiologian professori emeritus Asko Suikkanen.
Lapin yliopiston sosiologian professori emeritus Asko Suikkanen ei juuri ylläty Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n uuden puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan avauksesta.
- Väitteessä ei ole taaskaan mitään uutta. Lyhytnäköistä - ei diplomaattista. Keskustelu on yksipuolista: joustavuusvaatimukset kohdistuvat juuri työn hintaan. Huomion kiinnittäminen pelkästään palkkoihin ei ratkaise Suomen vientiteollisuuden ongelmia ja kilpailukykyä, Suikkanen kommentoi.
Hän valittiin vuonna 2014 Vuoden Työelämän tutkijaksi. Uransa aikana hän tutki työelämää monipuolisesti.
Hän kritisoi sitä, että nykyään lähdetään liikkeelle siitä ajatuksesta, vaikka Suomen kilpailukyky perustuu pitkälti tuotantokustannuksista palkkakulujen osuuteen.
- Katsotaan, että Suomessa muka palkkakulujen osuus olisi korkeampi kuin kilpailijamaissa. Se ei täysin pidä paikkaansa. Esimerkiksi joillakin Saksan vientialoilla työvoimakustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin meillä.
Kuinka paljon suomalaisten palkkoja voi laskea?
- Ei voida puhua yleisestä palkanalennuksesta. Meillä on monia aloja, joilla palkkataso on 1800-2500 euroa bruttona. Ei siitä kovin paljon voida enää laskea, sillä se on perheen toimeentulon kannalta rajoilla. Jos siitä kymmenen prosenttia tiputetaan, se vaikuttaa paljon, Suikkanen arvioi.
- Jos tässä tilanteessa tulisi yleinen 10-15 prosentin lasku kaikkien palkkoihin, se ei motivoisi enää työntekoon ja ihmiset käyttäisivät sosiaaliturvan mahdollisuuksia tullakseen toimeen. Se siirtäisi toimeentulon kustannuksia huomattavasti sosiaaliturvajärjestelmän puolelle.
Ei kestä
Suikkasen mukaan pienpalkka-aloilla työskentelevien talous ei kestäisi yleistä 10-15 prosentin palkanalennusta.
- Voi olla, että yli 2500-3000 euron kuukausipalkalla taloudet kestäisivät, mutta ne eivät, joiden palkkatulot ovat alle 2500 euroa.
Suikkanen pitää 10-15 prosentin palkanlaskua hyvin monimutkaisena kysymyksenä.
- Miten se muka tehtäisiin ja mihin se perustuisi ottaen huomioon kerrannaisvaikutukset? On puhdas slogan esittää yleistä 10-15 prosentin palkanlaskua yksilöimättä sitä ja pohtimatta, mitä vaikutuksia sillä on kansantalouteen.
Suikkanen arvioi, että esimerkiksi paperi- ja metalliteollisuudessa ay-liike ei suostu 10-15 prosentin palkanlaskuun.
- Paperiteollisuudessa palkkojen osuus tuotantomenoista on kohtuullisen pieni.
Missä uudet tuotteet?
Suikkanen korostaa, että kilpailukyvyn kasvattamiseen muilla keinoilla kuin palkka-alella pitäisi kiinnittää huomiota.
- On mielenkiintoista, että työnantajat ja niitä lähellä olevat tutkimuslaitokset eivät nosta esille muita tuotantokustannuksia ja kilpailukykyyn liittyviä asioita, esimerkiksi kustannuksia, jotka tulevat työn johtamisesta, raaka-aineesta tai tuotteiden laadun ja menekin osuutta, Suikkanen listaa.
- Yksi keskeinen asia on uusien tuotteiden suunnittelu, määrä ja laatu. Kuinka innovatiivisia tuotteita kehitetään, kuinka uusien tuotteiden suunnitteluun ja kehittämiseen panostetaan?
Suikkanen nostaa esimerkiksi selluteollisuuden.
- Isot puunjalostusfirmat eivät 20 vuotta sitten alkaneet kehittää selluteollisuuden ohella muita tuotteita, joita ne olisivat voineet. Ne eivät siirtyneet esimerkiksi liukusellun tuotantoprosesseihin ja niiden kehittämiseen. Silloin olisi syntynyt muita tuotteita - ei vain perussellua.
Suikkasen näkemyksen mukaan paperijalostus- ja selluteollisuus ovat menettäneet asemiaan nimenomaan siksi, että ne eivät aikoinaan kehittäneet uusia innovatiivisia tuotteita.
- Ei siinä ollut paperimiesten palkan osuus tuotantokustannuksista se ratkaiseva tekijä, Suikkanen sivaltaa.
- Vaikka Suomessa ei nostettaisi palkkoja kymmeneen vuoteen, se ei automaattisesti nostaisi Suomen kilpailukykyä ja ratkaisisi vientiteollisuuden ongelmia.
"Punainen vaate"
Miksi Suikkasen mielestä EK nostaa yhä uudestaan esille palkkakysymykset?
- Se on helppo kysymys. Se ei osu omaan jalkaan eikä kiinnitä huomiota muihin tekijöihin. Väite tuntuu esittäjistään helpolta tieltä, vaikka se ei ole elinvoimainen ratkaisukeino.
Suikkanen uskoo, että seuraavista työehtosopimusneuvotteluista tulee erittäin tiukat.
- Jos tätä lippua vain nostetaan, se on kuin punainen vaate ammattiyhdistysliikkeelle. Laitetaan vastuunkantajaksi työntekijät ja sanotaan, että he esittävät kovia vaatimuksia.
Suikkanen näkee, että EK:n avaus voi vaikeuttaa paitsi neuvotteluja myös Suomen mallin käyttöönottoa.
- Tällainen puhe vaikeuttaa myös yrityskohtaisten sopimusten lisäämistä tulevaisuudessa.