Lööpitystä, uutisia, ym. sälää / KEVÄTKAUSI 2017

[kouvotsvoni]

KSML: Arvaamattomasti kerrostalon katolla käyttäytynyt mies olikin savupiippu

Pelastuslaitos sai torstaiaamuna hieman ennen kello seitsemää ilmoituksen Jyväskylän Kalervonkadulla kerrostalon katolla seikkailleesta, arvaamattomasti käyttäytyneestä miehestä.

Poliisi kävi paikalla tutkimassa asiaa. Tapaus paljastui pian vääräksi hälytykseksi ja pelastuslaitosta ei paikalla tarvittu.

– Ilmoittaja oli luullut katolla heiluvaa savupiippua ihmiseksi, palomestari Tomi Jousmäki Keski-Suomen pelastuslaitokselta kertoo Keskisuomalaiselle.

Savupiippu heiluu, hajaantukaa.

 

[jjv]

KSML: Arvaamattomasti kerrostalon katolla käyttäytynyt mies olikin savupiippu
Savupiippu heiluu, hajaantukaa.

No kaissitä voi savupiippua ihmiseksi luulla, mutta että sukupuolenkin oli tunnistavinaan.

 

[markoj]

Etäältä tunnistin ihmisen, mutta se olikin Albert Oil.

 

[Antsa Rieppo]

Bannerista poimittu:
Näytä liitetiedosto 24427

Hallituksen parhaimmat päätökset on ollut omien esitysten peruuminen.

Sanni Grahn-Laasonen HS:lle: Esikoululaisten päivähoitoon ei esitetä leikkauksia

Hallitusohjelmassa uudistuksella haettiin 65 miljoonan euron säästöjä.

Hallitus on päättänyt jättää tekemättä hallitusohjelmassa kaavaillut säästöt esikoululaisten päivähoitoon. Hallitusohjelman kirjauksesta ei ole liiemmin puhuttu, mutta monia se on huolettanut.

 

[Antsa Rieppo]

EK:n Mattilan aivopieru herätti emeriuksenkin.

Professori EK:n avauksesta: Jos palkkataso on 1800-2500 euroa bruttona, siitä ei voida kovin paljon enää laskea

Lapin yliopiston sosiologian professori emeritus Asko Suikkanen tuomitsee EK:n uuden puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan kuluneen ja "helpon" ratkaisukeinon.

EK:n uusi puheenjohtaja Veli-Matti Mattila alentaisi suomalaisten palkkoja vielä 10-15 prosenttia.
Vaikka Suomessa ei nostettaisi palkkoja kymmeneen vuoteen, se ei automaattisesti nostaisi Suomen kilpailukykyä, sanoo professori emeritus Asko Suikkanen.
Suikkanen korostaa, että kilpailukykyä pitäisi kasvattaa muilla keinoilla kuin palkka-alella.

- Kaikkien 2,5 miljoonan palkansaajan toimeentulo ei kestäisi yleistä 10-15 prosentin palkan alennusta, sanoo Lapin yliopiston sosiologian professori emeritus Asko Suikkanen.

Lapin yliopiston sosiologian professori emeritus Asko Suikkanen ei juuri ylläty Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n uuden puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan avauksesta.

- Väitteessä ei ole taaskaan mitään uutta. Lyhytnäköistä - ei diplomaattista. Keskustelu on yksipuolista: joustavuusvaatimukset kohdistuvat juuri työn hintaan. Huomion kiinnittäminen pelkästään palkkoihin ei ratkaise Suomen vientiteollisuuden ongelmia ja kilpailukykyä, Suikkanen kommentoi.

Hän valittiin vuonna 2014 Vuoden Työelämän tutkijaksi. Uransa aikana hän tutki työelämää monipuolisesti.

Hän kritisoi sitä, että nykyään lähdetään liikkeelle siitä ajatuksesta, vaikka Suomen kilpailukyky perustuu pitkälti tuotantokustannuksista palkkakulujen osuuteen.

- Katsotaan, että Suomessa muka palkkakulujen osuus olisi korkeampi kuin kilpailijamaissa. Se ei täysin pidä paikkaansa. Esimerkiksi joillakin Saksan vientialoilla työvoimakustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin meillä.

Kuinka paljon suomalaisten palkkoja voi laskea?

- Ei voida puhua yleisestä palkanalennuksesta. Meillä on monia aloja, joilla palkkataso on 1800-2500 euroa bruttona. Ei siitä kovin paljon voida enää laskea, sillä se on perheen toimeentulon kannalta rajoilla. Jos siitä kymmenen prosenttia tiputetaan, se vaikuttaa paljon, Suikkanen arvioi.

- Jos tässä tilanteessa tulisi yleinen 10-15 prosentin lasku kaikkien palkkoihin, se ei motivoisi enää työntekoon ja ihmiset käyttäisivät sosiaaliturvan mahdollisuuksia tullakseen toimeen. Se siirtäisi toimeentulon kustannuksia huomattavasti sosiaaliturvajärjestelmän puolelle.

Ei kestä

Suikkasen mukaan pienpalkka-aloilla työskentelevien talous ei kestäisi yleistä 10-15 prosentin palkanalennusta.

- Voi olla, että yli 2500-3000 euron kuukausipalkalla taloudet kestäisivät, mutta ne eivät, joiden palkkatulot ovat alle 2500 euroa.

Suikkanen pitää 10-15 prosentin palkanlaskua hyvin monimutkaisena kysymyksenä.

- Miten se muka tehtäisiin ja mihin se perustuisi ottaen huomioon kerrannaisvaikutukset? On puhdas slogan esittää yleistä 10-15 prosentin palkanlaskua yksilöimättä sitä ja pohtimatta, mitä vaikutuksia sillä on kansantalouteen.

Suikkanen arvioi, että esimerkiksi paperi- ja metalliteollisuudessa ay-liike ei suostu 10-15 prosentin palkanlaskuun.

- Paperiteollisuudessa palkkojen osuus tuotantomenoista on kohtuullisen pieni.

Missä uudet tuotteet?

Suikkanen korostaa, että kilpailukyvyn kasvattamiseen muilla keinoilla kuin palkka-alella pitäisi kiinnittää huomiota.

- On mielenkiintoista, että työnantajat ja niitä lähellä olevat tutkimuslaitokset eivät nosta esille muita tuotantokustannuksia ja kilpailukykyyn liittyviä asioita, esimerkiksi kustannuksia, jotka tulevat työn johtamisesta, raaka-aineesta tai tuotteiden laadun ja menekin osuutta, Suikkanen listaa.

- Yksi keskeinen asia on uusien tuotteiden suunnittelu, määrä ja laatu. Kuinka innovatiivisia tuotteita kehitetään, kuinka uusien tuotteiden suunnitteluun ja kehittämiseen panostetaan?

Suikkanen nostaa esimerkiksi selluteollisuuden.

- Isot puunjalostusfirmat eivät 20 vuotta sitten alkaneet kehittää selluteollisuuden ohella muita tuotteita, joita ne olisivat voineet. Ne eivät siirtyneet esimerkiksi liukusellun tuotantoprosesseihin ja niiden kehittämiseen. Silloin olisi syntynyt muita tuotteita - ei vain perussellua.

Suikkasen näkemyksen mukaan paperijalostus- ja selluteollisuus ovat menettäneet asemiaan nimenomaan siksi, että ne eivät aikoinaan kehittäneet uusia innovatiivisia tuotteita.

- Ei siinä ollut paperimiesten palkan osuus tuotantokustannuksista se ratkaiseva tekijä, Suikkanen sivaltaa.

- Vaikka Suomessa ei nostettaisi palkkoja kymmeneen vuoteen, se ei automaattisesti nostaisi Suomen kilpailukykyä ja ratkaisisi vientiteollisuuden ongelmia.

"Punainen vaate"

Miksi Suikkasen mielestä EK nostaa yhä uudestaan esille palkkakysymykset?

- Se on helppo kysymys. Se ei osu omaan jalkaan eikä kiinnitä huomiota muihin tekijöihin. Väite tuntuu esittäjistään helpolta tieltä, vaikka se ei ole elinvoimainen ratkaisukeino.

Suikkanen uskoo, että seuraavista työehtosopimusneuvotteluista tulee erittäin tiukat.

- Jos tätä lippua vain nostetaan, se on kuin punainen vaate ammattiyhdistysliikkeelle. Laitetaan vastuunkantajaksi työntekijät ja sanotaan, että he esittävät kovia vaatimuksia.

Suikkanen näkee, että EK:n avaus voi vaikeuttaa paitsi neuvotteluja myös Suomen mallin käyttöönottoa.

- Tällainen puhe vaikeuttaa myös yrityskohtaisten sopimusten lisäämistä tulevaisuudessa.

 

[Antsa Rieppo]

Soinikin heräsi...

Timo Soini: "EK-pomo teki mahtihallan, arvioi aivan pieleen ihmisten sietokyvyn"

EK:n puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan avaukselle ei heru ymmärrystä ulkoministeri Timo Soinilta (ps).

Ulkoministeri, perussuomalaisten väistyvä puheenjohtaja Timo Soini pitää Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan avausta typeränä.

- Mikään tilanne ei ole niin huono, etteikö sitä voisi typeryydellä huonontaa. Se käy kätevästi sanomalla ja sitä voi ryydittää tekemällä. EK-pomo Veli-Matti Mattila teki mahtihallan paikallisen sopimisen edistämiselle. Sinänsä järkevän asian edistäminen muuttuu tuollaiselle löysällä lärväilyllä poliittisesti mahdottomaksi, Soini kommentoi blogissaan nimeltä "Taivaanranta ruskottaa".

- SDP ja kommunistit eivät tarvitse vaalikampanjaa lainkaan, kun Mattila hoitaa. Työmarkkinoilla on pian shakki ja sitten matti. Lennot jo takkuavat, Soini kirjoittaa viitaten IAU:n lakkoon lentoasemalla.

- Mattila arvioi aivan pieleen ihmisten sietokyvyn. Kyse ei ole rahasta, kyse on kunniasta. Työmies on palkkansa ansainnut. Ilman duunareita ei tehdä voittoja.

Mattilan vaatimaton palkka on 1,5 miljuunaa vuodessa.

 

[Fagerholm]

Minun palkkaa kun vähennettäisiin tuon verran, firmalle jäisi muutama satanen kuussa enemmän tilille ja minulla olisi se sama määrä vähemmän verotettavana sekä kulutettavana.
Hyötyjiä löytyisi firman lisäksi sen omistaja.
Valtion hyötyä en asiassa näe.

 

[Formulanomi]

Minun palkkaa kun vähennettäisiin tuon verran, firmalle jäisi muutama satanen kuussa enemmän tilille ja minulla olisi se sama määrä vähemmän verotettavana sekä kulutettavana.
Hyötyjiä löytyisi firman lisäksi sen omistaja.
Valtion hyötyä en asiassa näe.

Ja sama logiikka toimii tieten myös, jos sais parin sadan euron korotuksen. Juuri kukaan ei hyötyisi...
Sitä paitsi kandee huomioida, että jokainen käteen saatu saturainen maksaa noin kolmanneksen enämpi yrittäjälle.

Mutta joo en taida olla Mattilan kannalla kumminkaan. Muistelen, että 90-luvun lamaa ennen puhuttiin (meidänkin ay-liikkeessä ) nimenomaan 10% palkan alennuksista. Ei saanut kannatusta, eikä näytä siltä että onnistuisi tänä päivänäkään.

btw. Hallituksen toimenpiteillä työttömiltä rokotettiin varmaan enemmän kuin 10-15%. Mis melu? Ei missään.

 

[oldez]

Minun palkkaa kun vähennettäisiin tuon verran, firmalle jäisi muutama satanen kuussa enemmän tilille ja minulla olisi se sama määrä vähemmän verotettavana sekä kulutettavana.
Hyötyjiä löytyisi firman lisäksi sen omistaja.
Valtion hyötyä en asiassa näe.

Kai ne julkisen puolen työntekijöidenkin palkat laskisivat.

 

[oldez]

Ja sama logiikka toimii tieten myös, jos sais parin sadan euron korotuksen. Juuri kukaan ei hyötyisi...
Sitä paitsi kandee huomioida, että jokainen käteen saatu saturainen maksaa noin kolmanneksen enämpi yrittäjälle.

Mutta joo en taida olla Mattilan kannalla kumminkaan. Muistelen, että 90-luvun lamaa ennen puhuttiin (meidänkin ay-liikkeessä ) nimenomaan 10% palkan alennuksista. Ei saanut kannatusta, eikä näytä siltä että onnistuisi tänä päivänäkään.

btw. Hallituksen toimenpiteillä työttömiltä rokotettiin varmaan enemmän kuin 10-15%. Mis melu? Ei missään.

Kukaan ei aja työttömien asiaa.. Kaikkein vähiten liitot.

 

[jjv]

Mattilakin voi miettiä tykönään, että suomalaisten ostovoiman laskiessa, säästääkö ne ensimmäisenä ruokakuluista, polttoaineista, kaljasta vai Elisa Viihteestä.

 

[Antsa Rieppo]

Mattilakin voi miettiä tykönään, että suomalaisten ostovoiman laskiessa, säästääkö ne ensimmäisenä ruokakuluista, polttoaineista, kaljasta vai Elisa Viihteestä.

Jaahans, Sture Fjäder kirjoittaa täällä nimimerkillä jjv.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kuittailee EK:n puheenjohtaja Veli-Matti Mattilalle, että jos suomalaisten ostovoima romahtaa, kukaan ei enää osta Elisan nettipalveluita.

 

[jjv]

Pahus.

 

[Olga]

Kukaan ei aja työttömien asiaa.. Kaikkein vähiten liitot.

Juuripa niin.

 

[Fagerholm]

Ja sama logiikka toimii tieten myös, jos sais parin sadan euron korotuksen. Juuri kukaan ei hyötyisi...

Että mitä oli?
Sanoin että palkka-alestani ainoa hyötyjä olisi työnantajani. Ihan en löydä yhtäläisyyttä logiikkaasi että palkankorotuksellekkin ei löytyisi hyötyjää.

 

[Formulanomi]

Että mitä oli?
Sanoin että palkka-alestani ainoa hyötyjä olisi työnantajani. Ihan en löydä yhtäläisyyttä logiikkaasi että palkankorotuksellekkin ei löytyisi hyötyjää.

Lepo vaan!:thumbup: Juuri kukaan ei hyötyisi... <> "ei löytyisi hyötyjää"

Yleisesti ottaen...ei siis kenellekään erityisesti suunnattu lisäys.

Jostain kumman syystä kuitenkin varmaan suurimmalle osalle palkansaajista, ne korotukset tuntuvat hyvältä. Ja saa tuntuakin, ei siinä mitään... Ja ovat enemmän kuin kannatettavia, kun niistä kerran hyötyisi. Näinhän se ay-liikekin taitaa fundeerata. Välillisiä, pitkän aikavälin hyötyjä ei nähdä...tai ei haluta nähdä varsinkaan, jos joku muu kuin itse olisi ensisijaisena hyötyjänä. Mattila taisi kuitenkin enemmän miettiä vain vientiä, koska siihen tuo 10-15% toisi varmaan suorimman hyödyn. Harvempi varmaan uskoo, että halvemmat tuotanto/tuontikustannukset näkyisivät vastaavan prosentin verran hinnoissa, jolloinka ostovoima ei suhteessa muuttuisi yhtä paljon. Hinnat varmaan laskisivat jonkin verran aluksi, mutta aikaa myöten palkkojen ja hintojen korotukset johtaisivat siihen että tämäkin palkkadevalvaatio olisi äkkiä syöty. Pikkaisen siis epäilen, että viennin sysäys ei kuitenkaan siis riittäisi nostamaan taloutta nousuun (jos riittäisi, niin ko. ehdotus olisi hyvä) ja siihen, että sysäyksen jälkeen olisi varaa maksaa parempia palkkoja. Ja toinen ongelma on sitten alimpien desiilien tulojen leikkaukset.

 

[Örfil]

Tarkoitit varmaan alimpien seniilien tulojen leikkaukset?

 

[Albert Oil]

Tarkoitit varmaan alimpien seniilien tulojen leikkaukset?

Ai sulta pitää testikkelin lisäksi leikata tulotkin? WSPEKS.

 

[Formulanomi]

Ai sulta pitää testikkelin lisäksi leikata tulotkin? WSPEKS.

Käsittääkseni molemmat ovat alle millin, joten ei pahemmin jää leikattavaa.

 

[Albert Oil]

Enbusken tuoreimmassa provojarna-ansassa on ainakin yksi kohta, jonka voin empiirisen tutkimusaineiston perusteella allekirjoittaa:

Kaikkein älykkäimmät tyypit muuttavat kaupunkeihin ja kaikkein tyhmimmät jäävät maalle...Fiksut ihmiset eivät vain pysy paikoillaan maalla, vaan lähtevät sinne missä on työpaikkoja, opiskelupaikkoja ja ennen kaikkea myös muita fiksuja ihmisiä.

Pitää täysin paikkaansa niin Turengin kuin Virtainkin kohdalla.