Suomessa on kaikki päin helvettiä ja muutenkin huonosti

[jps]

Sinänsä mielenkiintoista on, että forumilla lienee kaksi talouspoliittisesti oikeistolaisinta kantaa (minä ja Formulanomi) näkevät eniten ongelmia aktiivimallissa ja sosiaalisissa tulonsiirroissa, molemmat myös otaksuvat vallitsevista käytännöistä olevan enemmän haittaa kuin hyötyä.

 

[Örfil]

Aamulehdessä oli tänään monen sivun artikkeli Tanskan mallista. Koitanpa saada sen linkitettyä tänne. Siinä pojat teille kýykytystä.

 

[Formulanomi]

Jaa, kenties olen sitten itse poikkeus ja kaikki sujuu ihan vaan sattumalta.

Omista mokista olen saanut toki kärsiä. -90 luvulla irtisanouduin itse eräässtä työpaikasta ilman että oli heti uusi tilalle ja karenssihan siitä napsahti. Samoin en ollut ottanut selvää kuinka tuo puhelinmyyntityö katsotaan siihen 300 euron piiriin kuuluvaksi. Muuten homma on toiminut niin, että täytän liput ja laput netissä ja postaan samalla liitteet. Korvaukset ovat tulleet keskimäärin kahdessa päivässä.

Niin molemmat mainitsemasi asiat ovat sellaisia, joiden takia saattaa työttömän raha-asiat tosiaan häiriintyä. Jos ei ole minkäänlaisia hätävaroja (tilillä rahaa, sukulaisilta/kavereilta kehtaa vielä lainata jne.) niin siinä tapauksessa ongelma on isompi. Vähän epäilen, että oletko vielä ollut sellaisessa tilanteessa että pitkään jatkunut köyhyys/vähävaraisuus on vienyt vähäisetkin reservit eli se mitä tulee te-korvauksia on ehdottoman välttämätöntä ja niiden tulee tulla ajallaan tilille. Itseasiassa epäilen, että sinulla on ollut em. tilanteissa vielä ns. pelivaraa.

Sinänsä mielenkiintoista on, että forumilla lienee kaksi talouspoliittisesti oikeistolaisinta kantaa (minä ja Formulanomi) näkevät eniten ongelmia aktiivimallissa ja sosiaalisissa tulonsiirroissa, molemmat myös otaksuvat vallitsevista käytännöistä olevan enemmän haittaa kuin hyötyä.

Juup. Kaikista eniten arvostelen tähän kaikkeen liittyvää byrokratiaa....

 

[Örfil]

Pelivaraa on, mutta en ole joutunut käymään säästöpossulla kuin täysin omista syistä (harrastehankinta). Kaikki käyttöraha on ollut tienestejä tai korvaukset, joilla sitten eletään. Vaimon tulot ovat minimaaliset, johtuen putiikin alkuvaikeuksista ja vaimon pelivara on nolla.

Olen suorastaan ihmetellyt, kuinka jouhevasti homma on toiminut ja kuinka vähän meikäläistä on "kiusattu" työkkärin taholta. Tasan yhden kerran ovat soittaneet ja piti päivittää CV + laatia koulutus- ja työnhakusuunnitelma. Saas nähdä että muuttuuko meno, kun ensi kuussa työpesti loppuu ja palaan kortistoon.

Tosin eräs tyyppi vähän vihjaili taas jatkosta, mutta katsotaan sanoi Tarvajärvi.

 

[WebSlave]

Minusta uutisessa lukee sangen selvästi, että naista arvelutti työn vastaanottaminen (ei työaikoja, pelkkään provisioon perustuva palkka) ja tämän vuoksi kyseli apua virkailijalta ja haki sovilteltua päivärahaa. Ja siihenhän viittaa (täyden) työttömyysetuuden uudelleen hakukin.

Olisi arveluttanut minuakin. Tuon tyyppiset työhönosoitukset eivät normaalisti ole velvoittavia, vaan työnhakija voi kieltäytyä ilman pelkoa tukien menettämisestä.

Nainen kuitenkin haki työtä. Mutta soviteltua työttömyyspäivärahaa hän ei ajallaan hakenut, koska hänelle oli maksettu työmarkkinatukea niiltä neljältä kuukaudelta, jolloin oli töissä. Hän ei ollut silloin siihen oikeutettu, mutta soviteltuun työttömyyspäivärahaan olisi ollut.

Työsuhteen päättyessä työttömyysetuutta totta kai haetaan "uudelleen", jos se on työn takia katkennut. Mutta hänen tapauksessaan se ei ollut katkennut, eikä olisi katkennut sittenkään, jos hän olisi toiminut oikein ja hakenut soviteltua päivärahaa. En tiedä mistä tuon "täyden" työttömyysetuuden revit, mutta sellaiseen nainen ei ollut oikeutettu ensin tulojensa ja toiseksi irtisanoutumisensa takia.

Niin tuosta saa kuitenkin sen käsityksen, että kauan kesti sotkun selvittäminen. Tosiaan toimeentulotukea varmaan joutui hakemaan. Liekö sitten saanut sitäkään täysimääräisenä karenssin ja "selvitystilan" takia. Joten selvästi on uhri, eikä "uhri"....

En käsitä miten tuon setvimiseen on voinut mennä kolme vuotta, kuten otsikossa väitetään. Epäilemättä toimeentulotuki tuli kysymykseen sen karenssin aikana. Sen jälkeen hän sai taas saman verran kuin ennen työsopimuksen solmimista (ja virheellisesti käytännössä sen aikanakin), jos ilmoittautui uudelleen työttömäksi (minkä lisäksi toki voi saada jonkin verran toimeentulotukea, jos kriteerit täyttyvät).

Niin se takautuva takaisinperintä perustui tod.näk. irtisanomiseen itse eli sen takia 3 kk + osa neljännestä kuukaudesta. Varmasti tuo saatu 800e on laskettu työtulona eli totta kai sai sinä aikana vähemmän mitä täydestä työmarkkinatuesta olisi saanut. (ja tuskinpa siis olisi perittykään täyttä määrää eli saatu työtulo huomioitu)

Takaisinperintä perustui siihen, ettei työsopimuksen alaiselle kuulu maksaa työmarkkinatukea. Soviteltua työttömyyspäivärahaa ehkä, muttei työmarkkinatukea. Työkkäri ei selvästikään tiennyt, että hän oli vastaanottanut työn, eli ilmoittaminen oli jäänyt tekemättä. Irtisanomisen takia ei peritä takautuvasti, sillä menettää vain etuudet siitä eteenpäin 3 kuukaudeksi.

Se 800 euroa olisi laskettu tuloksi, jos hän olisi sen ilmoittanut. Selvästikään ei ilmoittanut, koska hän sai työmarkkinatukea. Työmarkkinatukea ei sovitella, koska sitä ei makseta työssäkäyvälle. Työttömyyspäivärahaa soviteltaisiin, mutta sitähän hän ei ollut saanut.

Nainen oli aktiivinen eli vastaanotti työtä, vaikka epäilyttikin. Sikäli voikin kysyä, että menikö tämä ihan oikein tai oikeudenmukaisesti? Itse siis kiinnitän huomiota siihen, että kannattiko työnvastaanotto vai ei? Eikä todellakaan ole aina näinkään näkyvästä / "helposta" asiasta kuin "irtisanomisesta itse" eli voi olla todella monimutkaisia vaikeasti tulkittavia syitä.

Missään tapauksessa ei kannattanut. Jutun mukaan naisella on perhe, joten tuollaista pelkkään provisioon perustuvaa sopimusta ei kannata tehdä, ellei tiedä ennestään olevansa haka kyseisen tyylisessä työssä.

Ja viiveistä olen eri mieltä eli esim. YTK sovitellun päivärahan maksuun tulee hakupäivästä (joka on hyvin lähellä maksupäivää) aina lisää 1-2 vkoa (jos jotain muuta, kuin työttömyyttä), joka ei paljoa naurattanut kun lompakko huusi tyhjyyttään.....Tuolla voi kokeilla paljonko muuttunut tilanne vie aikaa...https://ytk.fi/jos-jaat-tyottomaksi/milloin-paivarahani-maksetaan- Ja melkolailla varmasti sama asia toistuu jos kyse on toisesta kassasta tai vaikkapa kelasta. Näissä tapauksissa tulee aina erillinen käsittely/kokous (ja esim. liitteitä)

YTK:lla ja muilla työttömyyskassoilla ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. Nyt puhutaan valtion tuista, ei liittojen ja kassojen systeemeistä. Oman kokemukseni mukaan KELA:n kanssa tuollaisia viiveitä ei tule. Poikkeuksena ehkä se, kun toimeentulotuki siirtyi KELA:lle ja asiat ruuhkautui, mutta ei enää. Jos hoitaa ilmoittamiset, kyse on KELA:lle puhtaasti rutiinihommista.

 

[Formulanomi]

Alkuperäinen uutinen:

https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/593718-tyoton-otti-provisiopalkkaisen-tyon-ja-sai-yhden-kaupan-tehtya-seurasi-kolmen
Provisiopalkkaisen työn aloittamisesta tuli työttömälle espoolaisnaiselle vuosien taistelu byrokratiaa vastaan.

Tapahtumat saivat alkunsa syksyllä 2014, kun naiselle tarjottiin työtä kiinteistönvälittäjänä.

Pelkkä provisiopalkka ja se, ettei työssä ollut työaikoja, arvelutti kuitenkin yksinhuoltajaa. Työmarkkinatuki, parin sadan euron asumistuki ja lapsilisä olivat perheen ainoat tulonlähteet.

– Juttelin TE-toimiston virkailijan kanssa sekä työajasta että provisiopalkasta, ja sain sieltä neuvon, että voin hakea soviteltua työttömyyskorvausta. Sillä tiedolla uskalsin ottaa työn vastaan, nainen kertoo.

Kiinteistönvälittäjän työ ei kuitenkaan sujunut.

– Minulla ei ollut autoa eikä varaa ostaa sitä. Auto olisi ollut työssä välttämätön.

Neljän kuukauden aikana nainen sai tehtyä vain yhden asuntokaupan, josta hän sai 800 euron palkkion. Lopulta hän joutui irtisanoutumaan työstään.

Nainen oli ilmoittanut tekemänsä työtunnit ja saamansa palkkion Kelalle työttömyysajan ilmoituksessa, ja hänelle oli maksettu kuukausittain soviteltua päivärahaa. Toimeentulotukea hän ei tuolta ajalta hakenut.

Ongelmat alkoivat, kun nainen haki irtisanoutumisen jälkeen työttömyysetuutta uudelleen. TE-toimisto totesi työvoimapoliittista lausuntoa laatiessaan, ettei naisella olisikaan ollut oikeutta soviteltuun päivärahaan.

– Provisiopalkkaiset työnhakijat eivät usein saa soviteltua työttömyysetuutta siksi, ettei työajan osa-aikaisuus ole riittävän luotettavasti osoitettavissa. Ainoastaan työtulojen vähyys ei osoita osa-aikaisuutta, TE-toimistosta todettiin.

TE-toimiston virkailijan aiemmin antamalla neuvolla ei ollut merkitystä.

Painoarvoa ei ollut myöskään kiinteistönvälitysyrityksen johtajan lausunnolla, jossa todettiin näin: "Kiinteistönvälitystyössä ei sovelleta työaikalakia, kuten ei useimmissa muissakaan myyntityön muodoissa. Tässä työssä työntekijä itse voi päättää työaikansa määrän, ollen joko osa-aikaisena tai kokoaikaisesti."

Nainen järkyttyi saadessaan tiedon, että Kela päätti periä häneltä takaisin takautuvasti neljän kuukauden työmarkkinatuet. Tuen suuruus oli ollut enimmillään 560 euroa kuussa.

Säästöjä ei ollut ja työmarkkinatuki oli mennyt perheen elämiseen, naisen työmatkoihin sekä siistiin työasuun.

– Minut jätettiin roikkumaan löysään hirteen.

Nainen valitti päätöksestä työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan ja vakuutusoikeuteen. Molemmissa vastaus oli kielteinen ja perustelu sama: Oikeutta työmarkkinatukeen ei ollut. Provisiopalkkaus ja alhaiseksi jäänyt ansiotaso eivät osoita työsuhdetta osa-aikaiseksi. Vakuutusoikeus totesi ratkaisussaan myös, että Kela päättää mahdollisesta takaisinperinnästä myöhemmin.

Valitusten käsittely kesti ja samalla myös takaisinmaksettava määrä nousi. Kela perii liikamaksun takaisin nettomääräisenä maksuvuotta seuraavan vuoden toukokuuhun asti. Tämän jälkeen summa nousee, ja liikamaksu peritään bruttona, eli verojen kanssa. Lopullinen summa oli 2 731 euroa.

Vuosien varrella nainen oli kirjoittanut eri viranomaisille lukuisia selvityksiä ja pyytänyt takaisinperinnästä luopumista. Vakuutusoikeuden päätöksen jälkeen Kela pyysi häneltä vielä yhtä selvitystä. Nainen kirjoitti sen ja haki takaisinperinnän kohtuullistamista.

Epäonnisesta työsuhteesta oli kulunut jo yli kolme vuotta, kun tapahtumat saivat yllättävän käänteen vähän ennen joulua:

– Kelasta tuli kirjekuori, jossa todettiin, että luovumme liikaa maksetun etuuden takaisinperinnästä. Perusteluna oli sosiaalinen ja taloudellinen tilanne. Ehkä he tajusivat vihdoin itsekin tämän järjettömyyden.

Voi vain pyöritellä päätään.

Täysin selvähän tämä ei ole vieläkään eli perustuiko tämä päätökseen. "....Kelalle työttömyysajan ilmoituksessa, ja hänelle oli maksettu kuukausittain soviteltua päivärahaa."

YTK:lla ja muilla työttömyyskassoilla ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. Nyt puhutaan valtion tuista, ei liittojen ja kassojen systeemeistä.

Siinä tapauksessa, jos on työtön ja oikeutettu (soviteltu tai täysimääräinen tai korotettu) ansiosidonnaiseen työssäoloehdon + kassaan kuuluvana maksajana ei ole Kela vaan ko. kassa. Ja samalla tavalla toimii (kuuluu samaan lakiinkin) se maksaminen ja siihen kuuluva byrokratia eli kun ei ole rutiinitapaus maksetaan vasta sen jälkeen kun harkinnanvarainen päätös (kokous) pidetty jne. Muussa tapauksessa valtuutettu viranhaltija tai kassan työntekijä voi vahvistaa päätöksen.

 

[Antsa Rieppo]

Kyllä maar tuolla 13 miljuunalla saisi jonkun metrin kaapelia maan alle. Ja näitä miljuunakelejä tulee taatusti lisää.

Sähkökaaoksesta miljoonakorvaukset


Vuodenvaihteen tykkylumipulmat
aiheuttivat Itä-Suomen
sähköverkkoyhtiöille miljoonavahingot,
arvioi energia-alaa edustava
Energiateollisuus.

Järjestön johtaja Kenneth Hänninen
sanoo, että pahiten lumesta kärsivät
Loiste Sähköverkko ja PKS Sähkönsiirto.

Hänen mukaansa liki 24 000 asiakasta
saa yhteensä noin 4 miljoonan euron
vakiokorvaukset keskeytyksistä, jotka
ovat kestäneet yli 12 tuntia.

Sähköverkon korjauskustannukset ovat
noin 9 miljoonaa euroa.

 

[ilmalämpöpumppumies]

Kyllä maar tuolla 13 miljuunalla saisi jonkun metrin kaapelia maan alle. Ja näitä miljuunakelejä tulee taatusti lisää.

Niitä maakaapeleita okin mukava alkaa huoltaa sitten kun aikaa kuluu ja maa liikkuu. Ilmajohdot on helppo korjata, jos vaan pitäisi linjastot kunnossa ennenkuin jotain tapahtuu.

 

[Örfil]

Niitä maakaapeleita okin mukava alkaa huoltaa sitten kun aikaa kuluu ja maa liikkuu. Ilmajohdot on helppo korjata, jos vaan pitäisi linjastot kunnossa ennenkuin jotain tapahtuu.

Linjojen ylläpito ei ole niin yksioikoista. Taannoin oli lehtijuttu, muistaakseni Masiksessa, jossa mainittiin että esteinä linjojen raivauksille oli jopa maanomistajat, jotka vastustivat niitä.

Se raivaushomma on muuten saatanallinen urakka, nyt kun ei puhuta parista kilometristä. Jos kaikki linjakilometrit pidettäisiin tiptop kunnossa, siinä saha laulaisi yötä päivää 24/7/365.

 

[Timo Virtanen]

Linjojen ylläpito ei ole niin yksioikoista. Taannoin oli lehtijuttu, muistaakseni Masiksessa, jossa mainittiin että esteinä linjojen raivauksille oli jopa maanomistajat, jotka vastustivat niitä.

Se raivaushomma on muuten saatanallinen urakka, nyt kun ei puhuta parista kilometristä. Jos kaikki linjakilometrit pidettäisiin tiptop kunnossa, siinä saha laulaisi yötä päivää 24/7/365.

Onneksi karkauspäivän saa levätä.

 

[Örfil]

Kuka semmoiseen on luvan antanut, häh?

 

[burb]

Mikäköhän lienee noin muuten pitkän ajan ennuste linjojen tarpeelle?
"Koko Suomi asuttuna" ei toimi, väki karkaa kaupunkeihin ja maaseutu tyhjenee. Joten siitä seuraa ettei "koko Suomi sähköistettynä" ole kohta kustannustehokasta.
Siis tällä infrastruktuurilla.

Tasa-arvon sun muun hömpän takia sinne jonnekin syrjäkylien perukoille pitää kuitenkin saada sähköä sinne tänne yksittäisiin kohteisiin.
Joko lähivuosina ollaan niin pitkällä, että paikallisesti tuotettu, talo/taloyhtiö/maatilakohtainen aurinko- tai tuulivoima olisi huoltovarmempi vaihtoehto kuin metsissä harhailevat kaapelit?
Vai meneekö vielä vuosikymmeniä?

Energian keräämiseen on jo vaikka minkälaisia tekniikoita. Sitä vain pitäis pystyä varastoimaan mm. talven yli. Vielä tarvittaneen 1-2 mullistavaa akkuteknologista ratkaisua, tai joku muu systeemi.

 

[Sue_me]

Linjojen ylläpito ei ole niin yksioikoista. Taannoin oli lehtijuttu, muistaakseni Masiksessa, jossa mainittiin että esteinä linjojen raivauksille oli jopa maanomistajat, jotka vastustivat niitä.

Se raivaushomma on muuten saatanallinen urakka, nyt kun ei puhuta parista kilometristä. Jos kaikki linjakilometrit pidettäisiin tiptop kunnossa, siinä saha laulaisi yötä päivää 24/7/365.

Helppo ratkaisu: Pakkosiirretään väki Kehä III:n sisäpuolelle.

Jätetään maanomistajat aggregaatteineen sinne skutsiin.


Vaikka tokihan osa maanomistajista asuu jo kaupungeissa ja kampittavat sieltä käsin metsäsuomalaisia.

 

[burb]

Nostetaanpa kissa tapetille: Suomen lapset ja nuoret, kansakuntamme synkkä tulevaisuus.

Pontimena asialle toimi tämä viesti Vapaassa:

Kävin äänestämässä. Yritin patistaa poikaakin äänestämään, mutta tuskin menee. Ei näköjään muijankaan lapset äänestä.
No ei voi pakoittaa.

Ja tuosta muistuikin mieleen pari uutista viime päiviltä:

Yksi kuva näyttää suomalaisten nuorten miesten osaamisen laskun, ja se on pysäyttävä – syitä ei tunneta

”Osaamistaso on laskussa kautta linjan riippumatta mittarista”, sanoo Kalenius puhelimessa ja muistuttaa, että käynnissä on kaksi erillistä kehitystä: toinen on koulutustason nousun pysähtyminen tai huipun saavuttaminen nuorissa ikäluokissa, josta esimerkiksi Lännen Media kertoi tiistaina.
”Ensimmäistä kertaa hyvin pitkään aikaan nuorten koulutustaso ei nouse”, sanoo Kalenius.

Nuorten jäykkyys huolestuttaa liikunta-ammattilaisia

Viime syksynä tehtyjen Move!-mittausten tulokset kertovat, että koululaisten väliset erot fyysisessä toimintakyvyssä ovat suuria. Osa koululaisista saa mittauksista hyviä tuloksia ja osa huolestuttavia, kertoo mittaukset teettänyt Opetushallitus. Tällä hetkellä vain kolmannes peruskoululaisista liikkuu suositusten mukaisesti eli tunnin päivässä.

Suomalaislapset syövät liian vähän kasviksia ja liikaa punaista lihaa – Pikkulapsille laadittiin ensimmäistä kertaa oma lautasmalli

LASTEN tulisi syödä kasviksia, marjoja ja hedelmiä päivittäin määrä, joka vastaa viittä kuutta omaa kourallista. Tämä toteutuu kuitenkin huonosti. Lapset syövät määrästä vain noin puolet, pari kolme kourallista.

Sitten vähän vanhempaa matskua, eka liittyy tuohon Antsan viestiin:


Hätkähdyttävä tieto: Harvempi kuin joka kolmas nuori äänesti viime kuntavaaleissa

Nuorimmista eli alle 25-vuotiaista äänestäjistä yli kaksi kolmasosaa jätti viime kuntavaalit kokonaan väliin. Myös nuoret aikuiset eli 25–34-vuotiaat kävivät uurnilla harvakseltaan.

Lastensuojeluilmoitusten ja muiden yhteydenottojen määrä lisääntyi vuonna 2016
Linkin takaa löytyy aika huolestuttava graafi.


Missä syy kun lapset ja nuoret tyhmentyvät, huonokuntoistuvat, syövät väärin, yhteiskunta ei kiinnosta jne?
No, vanhemmissa tietenkin. Mutta miksi nykynuorison vanhemmat ovat niin huonoja? Siihen en tiedä vastausta. Katson kuitenkin koko vanhempien ryhmän epäonnistuneen, vaikka tietenkään epäonnistuminen ei koske yksilötasolla kaikkia.
Pitääkö katsoa vielä yksi sukupolvi taaksepäin? Eli siirsivätkö Suuret Ikäluokat huonon kasvatusosaamisensa omiin lapsiinsa, jotka nyt tupeksivat omien lastensa kanssa? Miksi he sitten olivat niin huonoja?
Ottakaa kantaa!

Vinoon kasvatettu nuoriso johtaa kansakunnan tasolla ennen pitkää ongelmiin.
Esim. sujuvasanaisen populistiagitaattorin ei tarvitse etsiä kannatusta laajalta joukolta, riittää että vetoaa niihin, jotka viitsivät lompsia äänestyskoppiin.
Lisäksi Suomi pärjää vain hyvän koulutustason avulla, ja kun se taantuu, taantuu myös Suomi.
Vielä kun ynnää tuohon huonon fysiikan ja ravinnon, kuormittavat aikanaan nuo tulevaisuuden epätoivot muutenkin liitoksissaan natisevaa terveydenhuoltosysteemiämme.


Positiivisiakin asioita on olemassa, niitäkin on hyvä tuoda esiin:
- Nuorten tupakointi on vähentynyt edelleen
- Nuorten alkoholinkäyttö vähentynyt
- Nuorisorikollisuus vähentynyt
Ja olihan se Antsan poika sitten kuitenkin käynyt äänestämässä. Hyvä.


Vapaalta vielä toinen linkkivinkki, Örfil nosti Islannin onnistumiset framille. Toimisiko Suomessa?

Mielenkiintoinen artikkeli:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.222194

 

[Sue_me]

Korjataan mittareita ja tulokset ovat erilaisia.

Diginatiivius lienee eri tasolla verrattuna viime vuosituhannen puolelle.


Tekniikan kehitys ja (vanhempien) elintason nousu vaikuttaa varmasti tässäkin asiassa. Tekniikka ja raha laiskistuttavat.

Jos annettaisiin kengänkuva perseelle 18v synttäreinä ja 100m etumatkaa, lie yritystä olisi enemmän.

 

[Sam]

No, lastensuojelun osalta ilmoittamiskynnys on madaltunut tässä vuosien saatossa. Tuota ei varmaan ole otettu tilastossa huomioon?

Ja mitä viimeisimpään, niin tällä alueella ollaan kovasti tehty asioita tilanteen parantamiseksi ja se näyttää jopa kantavan hedelmää. Tarkennetaan, että homma on lähtenyt ihan harrastepohjalta ja ollut kova usko oman tekemisen yleishyödylliseen vaikuttamiseen. Lopulta jopa julkipuolikin ymmärsi tämän touhun arvon.

 

[Formulanomi]

Missä syy kun lapset ja nuoret tyhmentyvät, huonokuntoistuvat, syövät väärin, yhteiskunta ei kiinnosta jne?
No, vanhemmissa tietenkin. Mutta miksi nykynuorison vanhemmat ovat niin huonoja? Siihen en tiedä vastausta. Katson kuitenkin koko vanhempien ryhmän epäonnistuneen, vaikka tietenkään epäonnistuminen ei koske yksilötasolla kaikkia.
Pitääkö katsoa vielä yksi sukupolvi taaksepäin? Eli siirsivätkö Suuret Ikäluokat huonon kasvatusosaamisensa omiin lapsiinsa, jotka nyt tupeksivat omien lastensa kanssa? Miksi he sitten olivat niin huonoja?
Ottakaa kantaa!

Näinköhän tätä voi kuitenkaan pistää vanhempien kontolle. Vaikka kieltämättä houkuttelevaa ja ehkä helpointa olisikin tämmöiseen johtopäätökseen päätyä. Vanhempien osalta voi kyllä kysyä, että onko tapahtunut jotain sellaisia muutoksia yhteiskunnassa, että omaa roolia on vaikea tai hankala vetää. Lisäksi todennäköisesti tilastot esim. perheiden rakenteista kertova karua kieltään mm. uusioperheistä, joissa vaikuttaminen/roolittaminen voi olla hyvinkin "häiriintynyttä".

Entäs muuta lapsiin/nuoriin vaikuttavat tahot. Otetaanpa nyt vaikkapa esimerkiksi se miten yhteiskunta on karsinut opettajien auktoriteettiä aikojen kuluessa. Keinoja vaikuttaa nimenomaan sellaisiin oppilaisiin, jotka häiritsevät opetusta on vähennetty. Osittain toki aiheellisesti, mutta...periaatteessa lähes kaikki todellinen kurinpito tulee nykyään kierrättää poliisien ja sosiaaliviranomaisten kautta. Lisäksi lapset/nuoret ovat hyvin tietoisia omista oikeuksistaan ja mm. media saattaa hyvinkin helposti takertua, jos havaitsee sopivan tilaisuuden hehkuttaa opettajien väärinkäytöksillä.

No tässä nyt aluksi jotain pohdittavaa ja varmaan muutakin vastaavaa löytyisi...

 

[Örfil]

Sikäli tuo Islannin tapaus on mielenkiintoinen, että se toimii esimerkkinä siitä, että kurssia voi kääntää. Toki Suomi ei ole Islanti, mutta jotain tuoltakin voitaisiin soveltaa eikä keksi pyörää kokonaan itse alusta alkaen.

Onhan nuo burbin mainitsemat asiat oikeasti sellaisia asioita, että niillä on vaikutusta maan tulevaisuuteen.
Ja eihän tilanne hyvältä näytä.

 

[WebSlave]

Alkuperäinen uutinen:

OK, kommentoimme siis eri lähdettä.

En kyllä tajua mitä työmarkkinatukea häneltä on takaisinperitty, jos hän työssäoloajalta oli saanut soviteltua päivärahaa eikä työmarkkinatukea. Mutta ymmärrän sen, että KELA suhtautuu varauksella työajattomiin töihin. Tuollaiset asiat pitäisi selvittää etukäteen ennen työsopimukseen sitoutumista. Sekä työkkärin, KELA:n että työn vastaanottajan toimesta.

Siinä tapauksessa, jos on työtön ja oikeutettu (soviteltu tai täysimääräinen tai korotettu) ansiosidonnaiseen työssäoloehdon + kassaan kuuluvana maksajana ei ole Kela vaan ko. kassa. Ja samalla tavalla toimii (kuuluu samaan lakiinkin) se maksaminen ja siihen kuuluva byrokratia eli kun ei ole rutiinitapaus maksetaan vasta sen jälkeen kun harkinnanvarainen päätös (kokous) pidetty jne. Muussa tapauksessa valtuutettu viranhaltija tai kassan työntekijä voi vahvistaa päätöksen.

Whatever, mutta eri entiteettejä kassat ja liitot silti on. Jos kritisoidaan KELA:n toimia, niin ei perusteluja voi hakea liittojen ja kassojen toimista.

 

[Formulanomi]

OK, kommentoimme siis eri lähdettä.

Molemmat uutiset ovat vähintäänkin "hiukan epätarkkoja". Kommentoimme aluksi samaa lähdettä, jonka tulkitsin eri tavalla. Vasta tämä alkuperäinen toi täsmennystä tapaukseen.

Aprikoin aiemmin, että oliko päätöstä, mutta jälkikäteen ajatellen pakkohan jonkin sortin päätös oli olla ja tuki oli laskettu sovitellusti.

En kyllä tajua mitä työmarkkinatukea häneltä on takaisinperitty, jos hän työssäoloajalta oli saanut soviteltua päivärahaa eikä työmarkkinatukea.

Ehkä tämä ao. selittää asian.

Soviteltu työmarkkinatuki (Soviteltu ansiopäiväraha)

Pääartikkeli: Työmarkkinatuki

Työmarkkinatukea voidaan maksaa myös, jos henkilö käy töissä tai saa muuta tuloa. Tällöin puhutaan sovitellusta työmarkkinatuesta. Tuen määrässä otetaan tällöin huomioon kaikki tulot suojaosan ylittävältä osalta. Suojaosalla tarkoitetaan, että kuukausituloja saa olla enintään 300 euroa brutto, ennen kuin ne vaikuttavat työmarkkinatuen määrään. Sen jälkeen vaikutus on sama, kuin työmarkkinatuessa yleensä, eli että jokainen tienattu euro poistaa työmarkkinatukea 50 sentin edestä. Sovitellun työmarkkinatuen määrään vaikuttavat mm. työtulot. Työtuloa ovat rahapalkka, palkkiot, verolliset kulukorvaukset, luontoisedut jne.[14]

Soviteltua työmarkkinatukea saavat yleisesti ns. "epätyypillisissä työsuhteissa" olevat työntekijät, eli osapäivätyöntekijät, freelancerit, keikkatyöläiset ym. lyhytaikaisissa työsuhteissa elävät.

Ehkä tämä osaltaan kertoo myös siitä byrokraattisuudesta, mitä tähän kaikkeen liittyy. Samalla asialla on monta eri nimeä.

Mutta ymmärrän sen, että KELA suhtautuu varauksella työajattomiin töihin. Tuollaiset asiat pitäisi selvittää etukäteen ennen työsopimukseen sitoutumista. Sekä työkkärin, KELA:n että työn vastaanottajan toimesta.

Juu ja vähän ihmettelen, että onko tuossa alussa tehty virhe. Se, että suhtautuu varauksellisesti kuuluu tähän byrokratiaan. Eikä tavallaan yllätä. Jonkinlaiset säänötkin tarvitaan, kun tälle tielle lähdetty. Mutta sitten tuleekin asia mistä olen eri mieltä eli se tapa millä rangaistaan. Kolme kk:tta karenssia, ja karenssin aikana 20-40% pienennetty toimentulotuki ja tämän jälkeen vielä oma vastuuaika (5-7pv) + käsittelyn viive. Tämä on mielestäni väärin. Periaatteessa työtön on yrittänyt. Ei sen seurauksena pitäisi olla näin ankara. Ihan älytöntä ja suhteettoman ankaraa, kun tietää minkälaisiin ongelmiin tuosta saattaa joutua.

Ja itse myös höllentäisin noita sääntöjä esim. mitä tulee osa-aikaisuuteen nähden. Ja työnseuraantaan...esim. Örfilin esimerkki jne.

Whatever, mutta eri entiteettejä kassat ja liitot silti on. Jos kritisoidaan KELA:n toimia, niin ei perusteluja voi hakea liittojen ja kassojen toimista.

Niin näistä viiveistähän olen varmaan kommentoinut jo aiemmin. Ei välttämättä liity juuri tähän tapaukseen. Ja koska taustalla on samat toimintaperiaatteet (Kela, kassat) ja lakikin, niin sitä suuremmalla syyllä voi kaiketi kritisoida. Itse koen tämän siis ongelmalliseksi...oli sitten kyse minkälaisista tahansa työttömän omista toimista miten pyrki/pyrkii parantamaan tilannettaan. Muutos heikentää tilannetta, koska useimmille työttömille on hyvin suuri merkitys sillä että saa rahansa ajallaan.

Esimerkiksi omalla kohdallani olin ensin Kelan asiakas. Sen jälkeen pääsin/jouduin (enemmin pääsemistä) vuodeksi palkkatuettuun työhön. Tämän jälkeen minusta tuli työssäoloehdon täytyttyä (silloin 6 kk, nyt taitaa olla 8.5kk) ja kassaan kuuluttua YTK:n asiakas. Periaatteessa sama kuka maksoi, kunhan maksoi. Käytännössä sain itseasiassa suunnilleen saman rahan, jos ei olisi ollut ansiosidonnaista. Huomattavaa kuitenkin se, että rahan saamiseksi joutuu siis tekemään samat toimenpiteet oli kyse kassoista tai kelasta. (eri järjestelmissä) Ja molemmissa tapauksissa tulkitaan täsmälleen samoja lakeja/asetuksia ja käytäntöjäkin.