Meikäläisen isä ei arvosta mäenlaskua lainkaan, ei ainakaan hiihtokeskuksissa, joissa hissi vie ylös. Kuulema jos itte kiipeää sinne ylös, niin sitten saa häneltä hyväksynnän. Ei oo heleppoo olla tonttumies.Tästäpä muistuu mieleen isäni tokaisut "juppilajista" kun nuorna opiskelijapoikana kerroin aloittaneeni uuden harrasteen elikäs slaalomoinnin.
Taisi olla sama talvi kun itsekin aloitin lajin ja vein isäukon loppukeväästä vähän kokeilemaan "konevoimalla ylös - painovoimalla alas" -laskua Kalpalinnaan. Ikää ukolla oli silloin vähän alle 50 v ja urheilijatausta.
Nelisen tuntia häärättiin rinteessä ja ukko oli aivan totaalipoikki kun pois päästiin ja nukkui koko illan sen jälkeen. Siihen loppui juppilajihöpinät ja hommasi itselleen kamat melko pian sen jälkeen. Useita keikkoja sitten yhdessä tehtiin pitkin poikin kotomaata ja vähän ulukumaillekin. Kävipä kerran yksin alpeillakin kokeilemassa, kunnes leikattiin polvet ja lonkat ja se homma loppui valitettavasti siihen ja siirtyi talvilajeissa pertsaan takaisin. Yksi parhaita reissumuistoja faijan kanssa on, kun laskettiin Ylläksen takamaaston kautta toiselle puolelle tunturia ja pidettiin jonkun kiven suojassa auringonottotauko, kossua taskumatista maistellen.
Eräs enoistani on samanlainen. Oli maailman kovin juoksija ja kerran sitten kisasimme (n. v. 1823) lehmihaan (!) viertä pitkin peltotiellä, kumpi ompi nopsajalka. Kirmasin liki alussa johtoon ja hetken kuluttua ihmettelin missä se eno on. Käännyin katsomaan ja isäntä makasi ketarat ojossa siinä tiellä ja väki ryntäsi apuun. "Herättyään" totesi että "jotenkin lähti vaan taju" ja tajun lähtöhän tapahtui juuri sopivasti siinä vaihessa kun huomasi että häviää seitsenvuotiaalle nassikalle.Hirvee uho. Haastoin teininä sen hiihtokisaan "maitolaiturille" ja takaisin. Hiihdin lenkin johdossa ja kun palasin niin ukko käveli sukset kädessä kohti mökkiä ja sanoi vaan, että ei häntä nyt huvittanut.
Oltiin kanssa aikoinaan, kun naimisissa oltiin, appiukon mökillä. Siellä on paljon noita Sisu-autolla töitä tekeviä.Oltiin yks juhannus tädin mökillä, niin sinne tuli tädin miehen joku punttiskaveri.
Oltiin yks juhannus tädin mökillä, niin sinne tuli tädin miehen joku punttiskaveri. Heti pisti juhannuskisat pystyyn ja jokaisen piti kaivaa kuvettaa, että kerätäänpäs palkintopotti voittajalle. Lajeina oli nyt ainakin darts-tikanheitto, pöllin pituusheitto ja 50m pikajuoksu. Mehän oltiin muut siinä jo aamusta asti tintattu.
Tikka sujui aika hyvin, pölliä en saanut edes nostettu ja pikajuoksussakin vedin lähtöviivalta naamalleni, kuten muutkin mökillä olleet ystävät.
Kisojen järjestäjäpunttiveijari heitti dartsissa tripla 20:sta, heitti sen 2 metrisen pöllin järveen saakka ja vetäsi sen 50m juoksun semmoista vauhtia ettei pölyltä nähnyt koko äijää. Keräs massit ja lähti ajaen autolla perheensä kanssa kotio ja muut jäätiin sinne mökille suu auki pällistelemään.
Kyl sil joku vajaa 100 euron palkka siitä irtosi. Suhteellisen legendaarinen äijä. Kannattaa ottaa oppia, jos haluaa vähän humalaisia jymäyttää.
Voihan sillä jotain vaikutusta olla suoritukseen jos sakemannimuikkeli vie kelkan kotiinsa.Jamaikan ensimmäisen talviolympialaisten naisjoukkueen tie muuttui kuoppaiseksi, kun Jamaikan kelkkajoukkueen valmentaja Sandra Kiriasis jätti joukkueen syytä ilmoittamatta. Jamaikan kelkkajoukkue ilmoitti saksalaisen valmentajansa lähdöstä Twitterissä.
– Olemme syvästi pettyneitä hänen päätökseensä jättää ohjelma. Kiitämme häntä hänen panoksestaan siihen, että Jamaikan naiskelkkailujoukkue on ensimmäisen kerran olympialaisissa, Jamaikan kelkkajoukkue ilmoitti.
BBC:n mukaan Kiriasisin roolia yritettiin muuttaa valmentajasta analysoijaksi, minkä vuoksi hänellä ei olisi ollut enää mahdollisuutta tavata urheilijoita. Kiriasis kieltäytyi muutoksesta ja erosi tehtävästään.
BBC:n mukaan Kiriasis on myös uhannut vievänsä joukkueen kelkan mukanaan. Kiriasis haluaa maksun kelkasta, mutta Jamaikan kelkkailu federaatio ei ole suostunut maksamaan siitä hänelle.
Joukkueen twiitissä vakuutetaan, ettei valmentajan lähteminen vaikuta kelkkailujoukkueen suoritukseen.