Räikkönen ajoi kyseisellä pehmeän rengasseoksen sarjalla kisan viimeiset 33 kierrosta, ja aiemmin tehtyjen laskujen mukaan renkaan olisi pitänyt kestää se vaivatta. Näin ei kuitenkaan käynyt.
Nyt Pirellin moottoriurheilujohtaja Mario Isola selittää, miksi Räikkösen takarengas ei kestänytkään.
Isolan mukaan laskelmat menivät pieleen, kun Monzan harjoituksia sotkivat sade ja Marcus Ericssonin kolarointi. Dataa renkaiden suorituskyvystä ei saatu kerättyä tarpeeksi.
- Pitkän vedon kesto oli kymmenen kierrosta, ja siitä yritetään päätellä, mitä tapahtuu, mutta se ei ole aina mitenkään lineaarista, Isola kuvailee.
Siten Ferrarilla oli jo alun perin täysin väärä käsitys pehmeän rengasseoksen kestokyvystä. Italialaistallissa oli arvioitu, että pehmeä seos kantaa autoa ongelmitta jopa 35 kierrosta.
Ongelmana rakkuloituminen
Kisassa Räikkösen rengas kärsi erityisesti heti 20. kierroksella tehdyn pysähdyksen jälkeen, jolloin suomalaisen piti paahtaa kovia kierrosaikoja pudottaakseen Hamiltonin vauhdistaan ennen britin omaa pysähdystä.
Lisäksi on huomioitavaa, että Räikkösen ongelmat ilmenivät pehmeän mutta ei superpehmeän seoksen renkaissa.
- Pehmeä seos on alttiimpi menemään rakkuloille, koska se kuluu pinnasta vähemmän, Isola sanoi.
- Vähäisempi kuluminen tarkoittaa kuumuuden lisääntymistä seoksen sisällä ja siksi se menee rakkuloille.
Ongelmat pahenivat, kun Räikkönen joutui Valtteri Bottaksen taakse, eikä päässyt ohi.
- Kun ajaa toisen auton perässä, menettää pitoa (downforce), ja silloin auto liukuu enemmän. Joten kun vertaa superpehmeään seokseen, joka tuottaa enemmän pitoa ja liukuu vähemmän, tämä kaikki aiheuttaa renkaiden rakkuloitumista, Isola selittää.
Isola huomauttaa, että vaikutus vielä tehostui Räikkösen kohdalla, joka ajoi suorituskyvyn rajoissa pehmeän rengassetin ensimmäisistä kierroksista lähtien.
Vettelkin olisi kärsinyt
Autosportin asiantuntija Gary Anderson puolestaan piti takarenkaiden liukastelua Ferrarille leimallisena ongelmana.
- Jos (Sebastian) Vettel ei olisi törmännyt Hamiltoniin ja olisi ajanut kärjessä, hän olisi luultavasti kärsinyt samasta ongelmasta, Anderson kirjoittaa.
Andersonin mukaan Ferrarin aliohjautuva auto sai Monzassa kuljettajat kääntämään autoaan mutkissa tavalla, joka aiheutti itsessään yliohjautuvuutta ja takarenkaiden liukimista - erityisesti pehmeällä rengasseoksella.
Ratkaisevaa saattoi olla lopulta Räikkösen 20. kierroksen varikkopysähdys.
- Se oli aivan liian aikainen, ja sillä sillä hetkellä hän ajoi kärjessä ja hallitsi tilannetta melko hyvin - joten viisi kierrosta lisää olisi saattanut muuttaa lopputuloksen, Anderson toteaa.