Urheilijaa voidaan arvoida kahdesta eri kulmasta. Ensin tulee se urheilullinen puoli. Ihan se kylmä, lahjomaton data, mitä urheilija on uransa aikana saavuttanut. Tulokset, tilastot, mitalit, mestaruudet. Ja toinen sektori on sitten se urheilijan luonne, persoona, henkilöhahmo. Miten käyttäytyy eri tilanteissa ym. Ja Kimin kohdalla molemmat ovat tietysti hyvin vahvassa asemassa, mutta uskoisin etenkin jälkimmäisen olevan sen maailmanlaajuisen suosion salaisuus.
Kimi on niin täydellisesti oman tiensä kulkija, täysin välittämätön muiden mielipiteistä, formuloiden todellinen luonnonlapsi, etteivät miljoonat ihmiset ympäri maailmaa voi olla pitämättä hänestä. Viis siitä, vaikka viimeiset viisi vuotta onkin tullut pataan tallikaverilta. Suosion ja sympatiat mitkä Kimi saa osakseen päihittää kaikki muut tuolla saralla. Luulenpa, että aika moni haluaisi olla salaa olla kuin Kimi. Monimiljonääri? Sitäkin, mutta ennenkaikkea camel boots man, mies joka kulkee omia polkujaan, välittämättä tippaakaan muiden mielipiteistä.
Hyvin vahvasti Kimin suosion titaanisuuteen vaikuttaa varmasti myös se, miten kaikki aikanaan alkoi. Kun kuljettaja täydestä tuntemattomuudesta nousee todella vähäisellä, yhden Formula Renault kauden kokemuksella autourheilun kaikkein pyhimpään, formula ykkösiin, ainekset legendan syntymiselle olivat valmiit. Fanit rakastavat sankaritarinoita ja tässä sellainen oli käsien ulottuvilla. Etenkin kun Kimin uran alku oli lähestulkoon pelkkää posia ja hän otti nopeasti Mika Häkkisen paikan sarjan suomalaisena keihäänkärkenä. Se oli melkein kuin läpsystä vaihto. Mika ulos, Kimi sisään. Ja McLaren aikoina Kimi oli ehdottomasti sarjan parhaimmistoa. Pisti tasaväkisesti hanttiin Schumacheille ja Alonsolle ja taisteli ihan head to head sarjan parhaimman kuskin asemasta noiden kahden kanssa. Jos ottaa katsastukseen vuodet 2002-2006, ja sanoo Kimin olleen tuon aikakauden paras formulakuski, niin ei se hirveästi kankaalle mene.