Nostalgiset hetket, muistelut ja unohtumattomat historiikit 🏁

[Dieselmoottori]

Tällä päivämäärällä, 30.9, Mika Häkkinen otti uransa viimeisen ja kaikkiaan 20:n GP-voiton Indianapolisissa vuonna 2001.

Miten muistatte tuon kilpailun ja fiilikset kilpailun jälkeen?

Itse olin tottakai iloinen Häkkisen voitosta, mutta samalla hieman surullinen, kun Häkkinen oli juuri edellisessä Monzan kilpailussa ilmoittanut sapatti-vapaastaan, joka olikin koko F1-utan loppu.

Kilpailu oli kuitenkin hieno, ja Mika Häkkinen kukisti kilpailussa vanhan kilpailijansa Ferrarin Michael Schumacherin. Samalla tuli revanssi vuoden takaiseen Indianapolisin kilpailuun, jossa Häkkisen auton moottori oli sanonut sopimuksen irti kriittisellä hetkellä.


Alla Häkkisen haastattelu, jossa Mika kertoo tunnelmistaan Indianapolisin kilpailun jälkeen.

Indianapolisin kilpailu vuosimallia 2001 kokonaisuudessaan.

 

[spotter90]

Täytyy kai jossain kohtaa katsoa Jerezin 1990-kilpailun kooste, jotta tulen vakuuttuneeksi CCMK;n kertomuksista. Pohjana tähän on varmaan ollut VM:n arkistot, ulkomaiset forumit (sis. myös ei-englanninkieliset) sekä VHS-kasetit YLE:n lähetyksistä.

 

[spotter90]

Tällä päivämäärällä, 30.9, Mika Häkkinen otti uransa viimeisen ja kaikkiaan 20:n GP-voiton Indianapolisissa vuonna 2001.

Miten muistatte tuon kilpailun ja fiilikset kilpailun jälkeen?

Itse olin tottakai iloinen Häkkisen voitosta, mutta samalla hieman surullinen, kun Häkkinen oli juuri edellisessä Monzan kilpailussa ilmoittanut sapatti-vapaastaan, joka olikin koko F1-utan loppu.

Kilpailu oli kuitenkin hieno, ja Mika Häkkinen kukisti kilpailussa vanhan kilpailijansa Ferrarin Michael Schumacherin. Samalla tuli revanssi vuoden takaiseen Indianapolisin kilpailuun, jossa Häkkisen auton moottori oli sanonut sopimuksen irti kriittisellä hetkellä.


Alla Häkkisen haastattelu, jossa Mika kertoo tunnelmistaan Indianapolisin kilpailun jälkeen.

Indianapolisin kilpailu vuosimallia 2001 kokonaisuudessaan.

Näytä liitetiedosto 6572

Olihan se tuolloin mukavaa, että Mika sai vielä kerran voittaa. Niin hankala kausi oli ollut. Tuo kilpailu oli myös selostajalegenda Murray Walkerin viimeinen ITV:llä. Vuonna 2021 menehtynyt Walker selosti lähes kaikki F1-kilpailut BBC:lle ja ITV:lle vuodesta 1976 saakka.

 

[Kemper]

Bernd Schneider oli todella kovan luokan kuljettaja. Paljon saavutti menestystä kuten F3-luokan Euroopan mestaruus, ja DTM:ssä useita mestaruuksia.

Ikävä asia, ettei ura F1:ssä koskaan kunnolla auennut. Varmaan menestystä olisi tullut myös kuninkuusluokassakin.

Joskus voisi / pitäisi ottaa lähempään tarkasteluun nämä Schneiderin kaltaiset kuljettajat, joilla oli potentiaalia, nopeutta ja ajotaitoa löytyi, kaikki oli periaatteessa kunnossa, menestystä tuli muissa luokissa, mutta ykkösissä jäi piippuun.

 

[CCMK]

Olihan se tuolloin mukavaa, että Mika sai vielä kerran voittaa. Niin hankala kausi oli ollut. Tuo kilpailu oli myös selostajalegenda Murray Walkerin viimeinen ITV:llä. Vuonna 2021 menehtynyt Walker selosti lähes kaikki F1-kilpailut BBC:lle ja ITV:lle vuodesta 1978 saakka.

Ja kaukaisemminkin ennen vuotta 1978 tilanteesta riippuen joskin harvemmin kun olihan hänelläkin edeltäjänsä eli Raymond Baxter. Ja ura pisimmillään etenkin radion puolella oli todella mittava. Ensimmäinen selostus oli itse asiassa jo F1:n edeltäjän eli Formula A:n parista vuodelta 1949.

 

[Bleu]

Keitä kuljettajia teille foorumillaiset tulee mieleen sellaisista tapauksista, jotka olisivat ansainneet paikkansa F1:ssä juniori-vuosien menestyksen pohjalta, mutta siitä huolimatta eivät koskaan saaneet kunnon mahdollisuutta kuninkuusluokassa?

Tai jos ajoivatkin F1:ssä, niin väärään aikaan, jolloin mahdollisuuksia menestykseen ei ollut lahjakkudesta huolimatta.

Tämä tuli mieleen tuosta ylläolevasta Bernd Schneiderin tapauksesta.

Jamie Greenin siirtyminen koppiautopuolelle F3-mestaruuden jälkeen oli hieman hämmentävä juttu. Kuitenkin silloin sarjassa ajoivat mm. Nico Rosberg ja Lewis Hamilton, jotka hän siis peittosi.

Jörg Müller oli testikuskina useamman vuoden, mutta kisaamaan ei päässyt. Hän voitti F3000-mestaruuden ensimmäisellä kaudellaan sarjassa, mikä oli kuitenkin melko harvinaista. Heti siinä oli puhetta Arrowsin paikasta, mutta Damon Hillin pestaaminen varmaankin muutti suunnitelmat.

 

[CCMK]

Espanjan Grand Prixistä 1989 tuleekin kuluneeksi tänään 36 vuotta.

Jerezin radalla ajettiin ja kilpailu oli Ayrton Sennan hallintaa kun tuli paalupaikka, kisan nopein kierros ja voitto. Senna oli vaikeuksissa kisatuomariston ja FISA:n kanssa taas viikonloppuna kun punaisten lippujen ajamisesta täysillä tuli 20 000 Yhdysvaltain Dollaria sakkoa ja melkoista kohusanomistakin kuten myös hylkäystäkin ajoittain esitettiin tai aiottiin esittää sitä kuitenkin uskaltamatta tehdä.

Toiseksi ajoi savuttavalla Ferrari-autollaan öljynpaineidenkin alkaessa pudota vaarallisen alas onneksi ruutulipun pelastaessa Gerhard Berger tuolloiseen väliin jo kolmatta kertaa palkinoille yhdellä voitolla, mutta pisteitä muuten hänellä ei ollut ollenkaan ennen kaikkea tätä kiitos yksinkertaisesti Ferrarin hirvittävän kroonisen kisojen keskeytysputken tai Bergerin oman loukkaantumisen takia Imolasta Monacon väliin jättämisellä!

Alain Prost oli kolmas luoden Sennalle ikävä kyllä kohupaineet ja moneen kertaan mainittuun Suzukaan ja Adelaideen tältä kyseiseltä vuodelta puhuen tapahtumat joista ei sen enempää.

Mestaruuskamppailu kun oli kiivas sinä vuonna vähemmän yllättäen.

Jean Alesi ajoi uran viidenteen kisaan enemmän tai vähemmän jo kolmannen pistesijoituksensa neljäntenä ruutulipulla Tyrrell-tallin autolla keräten suitsutusta ja pitkää Tyrrell-tallin sopimusta silloisin näkymin vuodeksi 1990, vuodeksi 1991 ja ties kuinka pitkälle eli tuolloisin arvioisin vuosille 1992 ja 1993 nyt ainakin!

Sopimukset ja ura muuttui pysyvästi vuodeksi 1990 vuotta 1991 kohti, mutta tuolloin siitä ei voinut tietää. Riccardo Patrese oli yllättävän väliin pitämättömän ja huonon ajon jälkeen lähinnä todella monen kuljettajan epäonnesta hyötyen toki Williamsin uuden automallin vaikeuksien takia vielä kerran vanhan automallin vara-autolla kisaan lähteneenä mukaan niin viides ja Philippe Alliot sai kun saikin pisteen lähdettyään viitosruudusta kisaan niin kuudenneksi ajaen Lola-Larroussella.

Teki siinä vaiheessa historiaa olemalla 27:s eri pistemies MM-kilvassa ja tallinsa oli 16:sta eri talli tallien vastaavassa MM-kilvassa pisteitä saaden!

Muilla tapaa erinäisiä onnistujia ja epäonnistujia voisi luetella, mutta sitten oli joitakin väliltä olleita kuskeja:

Nigel Mansell ei päässyt lainkaan kisaan kun tietysti Estorilin kohutempusta kaiken jälkeen hänelle tuli kilpailukielto, mutta tietyistä ongelmista ja ehdoista johtuen koko Estorilin kohusta aivan täysin vailla myötätuntoa saati sitten puhdasta synninpäästöä ei saanut edes FISA tai FIA:n Maailman Neuvoston tuomarit käsitellessään Mansellin kohutilannetta ja kolaria Ayrton Sennan kanssa.

Mansell ei välillä kohun kestäessä edes riidellyt Sennan kanssa eniten lähimainkaan vaan enemmänkin kisatuomarien kuten myös Lajin Johtavan Tuomarin John Corsmitin, poikkeuksellisesti McLarenin Ron Dennisin ja eräiden muiden McLarenin tallin merkkihenkilöiden kanssa kolaritapahtumien johdosta ja tietysti Mansell ei parantanut asiaa toisaalta kuuluisten nk. Käsi Raamatulla-puheiden takia ja TV-kameroiden edessä tutulla marinallaan!

Ron Dennis välillä pitkin hampain tietyin ehdoin ymmärsi Mansellin kisatilannetta, mutta ei suvainnut syytöksiä muun muassa ikään kuin Dennisin itsensä vaikuttamisesta Mansellin tuomioon kilpailukieltona tai muita välillä britin esittämiä asioita kuulusteluissa.

Muita vähän ristiriitaisia todistajalausuntoja tuli myös Ferrarin ja McLarenin mekaanikoilta koko Mansellin kohussa sellaisenaan kuten myös Lajin Viralliselta Lähettäjältä eli Roland 'Rolle' Bruynseraedeltakin.

Muutoin puhuen eräänlainen onnistuja kisaan joskin varovainen sellainen oli ehdottomasti Suomen Jyrki JJ Järvilehto!

JJ pääsi ensimmäisenä suomalaisena kisaan sitten Adelaiden 1986 ja Keke Rosbergin. JJ pääsi yllättävänkin helposti lopulta Esikarsinnasta läpi Aika-ajoihin ja oli siinä karsiutumatta yllättävänkin selvästi ehkä sitäkin ilahduttavammin lähtöruudukossa sijalla 17 vierellään Japanin Satoru Nakajima ja edessään Derek Warwick ja tietysti JJ:n oletetun tallipaikan Dallaralta Onyxin sijaan vienyt Andrea de Cesaris.

Ruotsin Stefan Johansson karsiutui kun kisa-autoon oli tullut moottoririkko ja vara-auton säädöt puutteellisen istuinmuokkauksen kanssa eivät sopineet ruotsalaiselle. Ikävä juttu Estorilin palkintomiehelle.

JJ:n kisa oli 20 kierroksen ajan melko varovaista tunnistelua joten varsinkin vuoden 1989 Australian Adelaiden sadekelin sankarointiin hänellä ei tuolloin vauhtia tai asiaa ollut. Eikä kai ollut ensiajoon nähden tarkoituskaan.

Vaaranpaikkana kolari oli tulla lähdön jälkeen kakkosmutkassa Nakajiman ja Ivan Capellin kolaroidessa ja ajoittain muutenkin JJ:llä oli levotonta menoa alemmassa keskikastissa tai häntäpäässä ennen yhtä varovaista nousua.

JJ ajoi kuitenkin kierros kierroksen perään melko hyvää vauhtia ja tottumusta alkoi tulla. Juuri kun jotain alkoi sellaisenaan ajamisesta tulla muiden keskeyttäessä, mennessä pian varikolle tai ollen itse eräänlaisia nk. Keskikastin Kuninkaita ja ohittajasankareita alkoi JJ:n oma kisa muodostua hyväksikin. Sijan 13 ajoa voitiin pitää ehkä huonona mikäli kokemusta olisi ollut, mutta ensikisaa ajavaksi kuitenkin edelleen melko huonona tallina pidetyn tallin autolla Estorilin palkinnosta huolimatta ei tarvinnut pitää huonona.

Tai ei muualla pidetty vaikka ehkä vielä varauksella Suomessa olisikin pidetty. Kierroksella 20 kun ehkä JJ olisi pian ollut 12:sta kierrosaikojen perustella petti siis sijalta 13 vaihdelaatikko ja kisa jäi kesken.

Tie kuninkuusluokkaan nyt varmasti oli avattu ja kaikki oli myönteistä heti tavallaan myös Suomessa yhtä kättelyssä ilman kummastelua, väärinkäsityksiä tai herjailua.

Ainakin melkein kun kieltämättä sitten eräissä varsinkin perinteisen urheilun piireissä silti JJ:tä sanottiin 'Uudeksi Kekeksi' ja keskeytyksen takia pelättiin hänen tulevan sellaisenaan tai avoimesti ivaten silti sanottiin Keken paikan perineenä 'Uudeksi Selittäjäksi' mikä silti toi omat pienet ristiriitansa asiaan.

Vaikka nyt sentään tekniikkaa ja asioita tavallaan lajista ymmärrettiinkin jo heti paremmin kuin Keken aikana tai aiemmin Suomessa!

Pari vuotta myöhemmin käytännössä lopullisesti Mika Häkkisen alussa sentään häntä ei lopullisestikaan alettu ongelmistaan huolimatta sanomaan samalla tavalla ties miksi toisin kuin miten Kekeä ja JJ:tä oltiin sanottu.

Tiedä sitten, että vetosiko sitten Mikan olemus vain tuolloin jotenkin kerta kaikkiaan niin paljon paremmin suomalaisiin kuin JJ:n tai Keken vaikka myös Mika oli Keken kasvatti ja ikään kuin olisi samalla tapaa pitänyt olla se 'Selittäjä'?

 

[CCMK]

Espanjan Grand Prix Jerezissä 1986 Jerezin ensikisaksi niin nk. Vanhana Jerezinä kuin myöhempänä nk. Uudempana Jerezinä oli enemmän tai vähemmän rataperusteisesti tietyllä tapaa se hienoin ja jännittävin.

Etenkin kun sittemmin uutuudenviehätys karisi ja vähäinen espanjalaisten oma kiinnostus teki siitä myös murheellisesti paljon valituksia saaneen radan.

Kuten myös, että olevinaan oli niin vaikea ohittaa radalla.

Tähtikuskien valituksia ne enimmäkseen kun monet kyllä keskikastissa ja takajoukoissa kykenivät tekemään hienoa nousua kyseisellä radalla mikä tulisi maineeltaan olemaan sarjan hitain keskinopea rata, mutta ylivoimaisesti nopein hitaista radoista.

Nousijakuljettajista reilusti ajamalla kisapäivänä eniten ohittanein oli lyhyen F1-uransa silloista toista kisaa ajanut Lotuksen Johnny Dumfries joka sydäntä särkevästi keskeytti takuuvitostilalta juuri kun Suomen Keke Rosberg ilmaantui eteen ja Rosbergin omista taustapeileistä uhkaavasti sitten Dumfries näkykin jo nelospaikkaa koskevaan taistoon!

Jerez 1986 oli melkoinen jännityksen kisa ja jo tämä kauden toinen kilpailu saattoi hyvinkin ratkaista maailmanmestaruuden Alain Prostille kauden lopussa ja tämä kisa ehkä myös varauksella olisi vähän paremmalla onnella tai varmalla rengasvalinnalla saattanut olla Monacon 1986 ohella muutoin alkuvuodesta uran päätösvuotta Keken se varmin McLarenin voittokilpailu!

Toki ajoihan Keke hyvin Imolassakin, mutta sehän olikin krooninen bensanloppumisrata ja niin oli osin ahdas silloinen uusi Jerezin ratakin.

Miksi Keke olisi voinut voittaa?

Ehkä siksikin, että ihan kaikki edellä ajaneesta kärkikolmikosta eli Ayrton Senna, Nigel Mansell ja Alain Prost kaikki itse kärsivät liikaakin kuluneista renkaista mahdollisuuksistaan huolimatta.

Ja heilläkin oli tiettyyn rajaan asti kovia polttoaineen riittävyysmurheita.

Toisaalta Senna elintärkeästi otti kisaan kovimmat mahdolliset silloiset renkaat eli Goodyearin AA-seokset voittaen niillä sitten, mutta ilman muuta ne olivat lopussa hyvin, hyvin kuluneet ja vähänkin pidemmässä kilpailussa tai oikeammin vain siirtämällä eri paikkaan sen kohtalokkaan ja valmiiksi siirretyn maaliviivan hän olisi hävinnyt ja Mansell voittanut kilpailun!

Dumfries tosiaan ennen murheellista keskeytystä tosiaan oli vauhdissa ja ehkä olisi mennyt Keken ohi ja paremminkin vielä voinut ajaa, mutta hänellä oli Sennaan nähden murheellisesti tallin käskyttämisestä johtuen Goodyearin A-seokset eli astetta pehmeämmät renkaat ja vaikka nekin kestivät niin kaiketi hänenkin olisi ollut pakko loppukierroksilla ajaa varikolla.

Myöhempiin Jerezin kisoihin nähden Jerez 1986 oli rengastaktista villiä länttä ja tämänkin takia kaikkea ei vain voinut tietää toisin kuin myöhemmin pystyttiin.

Prostilla oli myös Sennan tapaan oikeat renkaat seoksena eli AA-seokset, mutta niidenkin suhteen pito oli kaikkea muuta kuin tervettä lopussa joskin tietysti Prost oli Keken tapaan joutunut osin pidättelemään vauhtiaan melkein maailmanmestaruuden ranskalaiselle maksaneena kauden lopussa.

Ajotietokone McLarenilta kun valitti pitkin kisaa niin Prostille kuin etenkin Rosbergille, että heidän autoistaan loppuu polttoaine reilusti ennen kisan loppua tai myöhemminkin muka 'parantuneena' sitten kuitenkin.

195 litran rajoituksella ajaminen sieppasi erityisesti Rosbergia eikä suomalainen siihen vain voinut tottua toisin kuin oli sentään vaivoin pitkän totuttelukauden jälkeen tottunut vuosien 1984-1985 aikaiseen 220 litran rajoituksella ajamiseen siihen mitä tuli polttoainemäärään kauden kilpailuissa.

Ajotietokone ja Rosberg eivät sopineet yhteen monessa muussakaan kauden kilpailussa mielipiteiltään siinä, että saako Keke ajaa täysillä vai ei!

Ajotietokonetekniikka F1:ssä kun oli sen noustua muoti-ilmiöksi vuosina 1984-1986 aika herkkää ja monien muidenkin kuskien kuin vain suomalaisen kisan pilanneita tuolloin.

Rosberg tosin Mansellin tapaan myöhemmin saattoi menettää mitä tahansa voiton ja kolmostilan väliltä olleen sijoituksen vauhtitasollisesti siihenkin, että Keke lähti A-seoksilla kisaan britin tapaan.

Eli yritettiin ajaa ilman pysähdystä, mutta se oli mahdotonta. Lisäksi toisin kuin britillä niin Kekelle pysähdyskierroskin saattoi olla vähän väärä kun pakkopysähdys pidon äkkiloppumisen yhteydessä oli pakko tehdä renkaille. Toisaalta Mansellille se oli myös verraten turhan myöhäinen ainakin jos ei väärä pysähtyä milloin hän pysähtyi.

Se saattoi myös maksaa britille mestaruuden vuoden 1986 lopussa.

Sen sijaan Keken malliin vähän aiemmin pysähtymällä, ehkä sitäkin aikaisemmin tai joka tapauksessa kierros-pari ennen kuin kaikki kävi miten kävi ja varsinkin olematta menettämättä johtoaan Sennalle ja Prostille heidänkin rengasmurheista tai polttoainepulasta huolimatta Mansell todennäköisesti olisi voittanut kisan ja päässyt ohi ennen ruutulippua.

 

[CCMK]

Jerezin 1986 muistelut venähti pitkäksi joten tähän vielä loppuosa edeltäneestä viestistä:

Kierroksella 63 (Keke meni varikolle kierroksella 59 vaikka talli tiimiradiossa oli kehoittanut häntä menemään varikolle jo kierroksella 46, mutta Keken kiivaita kiroiluja tiimiradioon ei jääty kuuntelemaan ja suomalainen siis jatkoi radalla.) Mansell meni varikolle, ajoi 19-19,4 sekuntia aikaväliltään olleen eron kiinni Goodyearin D-seosten ollessa hurjimmillaan 7 sekuntiakin nopeampia kierrokseen toki muutoin enemmänkin sen 3-4 sekunnin nopeuserolla kovempiin, kuluneisiin renkaisiin nähden, pääsi Prostin ohi vaihtelevasti sen 2 tai 2 ja puoli kierrosta ennen ruutulippua, oli viimeisen kierroksen alussa 1,5 sekuntia tai vähemmän Sennan perässä ja viimein melkein kolarissa ja sitä ennen ohi ruutulipulla lopulta melkoisten videotarkastelujen jälkeen 0,014 sekuntia Sennan perässä!

Toisaalta vähänkin muu huonompi ajoitus Mansellilta tai viivyttely niin hän olisi jäänyt Prostin taakse kolmanneksi ja Prost olisi ollut maailmanmestari vähän selvemmin vuoden 1986 lopussa kuin oli.

Ehkä myös jos kesto olisi ollut 7 sekunnin sijaan varikolla Mansellilla 9 sekuntia renkaanvaihdon suhteen kuten murheellisesti Kekellä oli suomalaisen ollessa sitten varikolla viimein kuin oli niin sitten Mansell myös olisi ollut kolmas.

Juurikin pitkät aikavälit ja kestot vielä entisestään vuonna 1986 vaikkapa verrattuna vuosien 1990-1993 renkaanvaihtonopeuteen välitankkausten nk. Kieltoaikana tai nykyään ainakin tekivät täysin mahdottomaksi nykyajassa toteuttaa lajin nykyseuraajien toisinaan harrastamia nykypäiväisiä liikaenglanninkielisiä 'undercut-pysähdyksiä' niin paljon kun noita on aina joskus noissa eri toisten maiden forumien keskusteluissa toisinaan mietitty tai puhuttu ääneen!

Toisaalta Sennan ensivoiton selvemmin uralle kunnolla nimenomaan kuivaan keliin olevaksi kilpailuksi saattoi viime hetkellä pelastaa myös Belgian Thierry Boutsen Arrowsilla kun hän tosiaan pidätteli Mansellia vaikka ei kierroksella ohitettavana aivan täysin enkeli ollut Sennallekaan keskellä kiihkeitä loppuratkaisuja.

Vuosia myöhemmin tietenkin ennen Imolan 1994 menehtymistään ja muuten jopa ihan nyt vanhoina ihmisinä nykypäivänäkin kaikkiaan puhuen palkintokolmikko muistoissaan eli Senna, Mansell ja Prost olivat jokainen sitä mieltä Jerezistä 1986 puhuttaessa jälkikäteen, että heillä oli tuuria rengasvalinnoissaan sellaisenaan ja heistä jokainen olisi voinut kiihkeyttään keskeyttää rengasrikkoon ja pilata MM-kilvan mahdollisuutensa siten kuin kävi muun muassa yksinkertaisesti ajamalla aivan liian pitkään Jerezin kaltaisella radalla ilman varikkokäyntiä ja ehkä reaalisen onnistumisen nimissä ei vain Mansellin, mutta myös Prostin ja Sennan olisi kannattanut todella selkeästi pysähtyä jossakin aiemmassa kohtaa kilpailua.

Varmaankin vähän ennen puolivälissä kisaa tai siinä enintään kierrosten 36-46 kohdalla todellisen vauhtitason säilymiseksi varmasti loppuun asti.

Toisaalta Prost jopa renkaansäästötaidoistaan huolimatta ja tosiaan auton ajotietokonesekoilun takia polttoaineen suhteen oli onnistunut kuluttamaan kieltämättä erittäin poikkeuksellisenkin epätavallisesti ranskalaisen taitoja vasten omat renkaansa silti vaarallisenkin vähiin pidoltaan. Tässäkin mielessä ranskalaisella oli onnea ja tietysti myös kun Keke olisi ollut tallikaverina neljäntenä takana eivätkä Benettonin nk. Lentävät Tiikerit eli Teo Fabi ja Gerhard Berger ruutulipulla myös ongelmien tullen Fabin tosiaan kisapäivänä ollessa Bergerin edellä kauden myöhempää kuvaa vasten!

Eli sija olisi voinut säilyä Keken edellä kolmantenakin.

Suomessakin TV2:ssa saatiin nauttia tämän kisan näkymisestä selostajana Matti Kyllönen ja kommentaattorina oli Juha 'Jussi' Varjosaari!

 

[Dieselmoottori]

Jamie Greenin siirtyminen koppiautopuolelle F3-mestaruuden jälkeen oli hieman hämmentävä juttu. Kuitenkin silloin sarjassa ajoivat mm. Nico Rosberg ja Lewis Hamilton, jotka hän siis peittosi.

Jörg Müller oli testikuskina useamman vuoden, mutta kisaamaan ei päässyt. Hän voitti F3000-mestaruuden ensimmäisellä kaudellaan sarjassa, mikä oli kuitenkin melko harvinaista. Heti siinä oli puhetta Arrowsin paikasta, mutta Damon Hillin pestaaminen varmaankin muutti suunnitelmat.

Jörg Mùllerin muistankin, nyt kun mainitsit. Tosiaan onhan näitä lahjakkaita kuljettajia, jotka eivät saaneet jostain syystä koskaan mahdollisuutta F1:ssä.

Se on kyllä sääli, mutta eihän F1:iin mahdukaan kuin 20 kuljettajaa. Maksukuskit pitäisi saada kokonaan pois, mutta eipä sitä taida koskaan tapahtua.

Onneksi autourheilussa voi luoda uraa muissakin sarjoissa.

 

[CCMK]

Jörg Mùllerin muistankin, nyt kun mainitsit. Tosiaan onhan näitä lahjakkaita kuljettajia, jotka eivät saaneet jostain syystä koskaan mahdollisuutta F1:ssä.

Se on kyllä sääli, mutta eihän F1:iin mahdukaan kuin 20 kuljettajaa. Maksukuskit pitäisi saada kokonaan pois, mutta eipä sitä taida koskaan tapahtua.

Onneksi autourheilussa voi luoda uraa muissakin sarjoissa.

Näin on. Tai enintään sai mahdollisuuksia paljon olla siis tai luoda uran testipuolella. Vaikka toisaalta yllättävän moni maailmanmestarikin eräässä vaiheessa uriaan ja varsinkin yleensä siinä ihan alussa oli maksukuski ilman ihmettä tai erittäin hyvää muuta takausta ajopaikalle uralla.

Ilman muuta voi tosiaan luoda muissakin sarjoissa vaikka F1:ssä on pidemmän aikaa tuoreemmalla aikakaudella tietysti vaikuttanut se, että ei vain ole niitä ajopaikkoja antavia talleja yleensäkään ja sääntömuutoksiakin kuten myös tiettyyn rajaan asti lajin halventumistakin kustannuksen laskun yhteydessä tarvittaisiin mahdollisiin lisätalleihin.

Ja ennen tietysti kaikkia talliehdokkaitakaan ei vain hyväksytty vaikka halua olisi ollut kun sääntöihin ne vain olisivat olleet riittämättömät. Ja nykytalleilla tai niiden määrällä kuten ei sitä ennenkään ei ole kohta 40 vuoteen voinut koskaan ajattaa siis ainakaan pisteitä hyväksyvästi kolmansia kuljettajia kisoissa. Siinähän sitä määrää lisää tulisi kuskirintamalla. Toisaalta vähänkin lisää niin sitten ruudukko olisi täynnä tai kilpailuista karsiutuisi ja esi-karsiutuisi kuljettajia ja tämäkin joskus kerran harmituksia aiheutti.

Etenkin kun 26 kuskin lähtöruudukkoon enintään aina oli kaikkien suostumuksella poikkeuslupa ottaa se kuuluisa nk. 27:s tai vielä vähän poikkeuksellisemmin ihan takarajana 28:s kuljettaja niille ihan muille perimmäisille ruudukoille tai ruudukon perälle ulos ruudukosta takanaan enää vain turvallisuudesta, lääkinnästä tai radanhuollosta vastaavat normaalit autot!

Yleensä toki siihenkään ei suostuttu tai ehdot täyttyneet ja muutenkin sitä pidettiin poikkeustilanteena joskin siis nuo mainitsemien sijojen kuljettajat olivat kuitenkin valmiina aina pääsemään ruudukkoon jos jollekin kisaan päässeelle kuljettajalle sattui jotain tai vetäytyi muuten kilpailusta esimerkiksi lääkinnällisten syiden vuoksi.

Müller oli tosiaan myös jo Sauberilla vuonna 1994 testikuljettaja.

 

[Muucconen]

Miksiköhän Mülleriä ei nostettu Sauberin kisakuljettajaksi Wendlingerin loukkaantumisen jälkeen. Siellähän kävi de Cesaris ja Järvilehto pärtsäilemässä.

 

[CCMK]

Miksiköhän Mülleriä ei nostettu Sauberin kisakuljettajaksi Wendlingerin loukkaantumisen jälkeen. Siellähän kävi de Cesaris ja Järvilehto pärtsäilemässä.

Nähtiin tavallaan liian tuoreeksi ja vähän tavallaan liian nuoreksi vailla sinänsä kokemusta. Sitten ei oikein myöhemmin mahdollista testikuljettajapaikan jatkoa varten tai jopa kisakuljettajan paikkaa kohtaan vuodeksi 1995 miettien löytynyt mahdollisuutta. Etenkin kun oli Sauber-tallilla taloudelliset murheensa kiitos vuoden 1994 Brokerin petoksen ja muidenkin eri sponsorien alkaessa lähteä pois tukijoiden joukosta.

Mercedeksen siirtyminen McLarenin moottorivalmistajaksi vastoin sopimusta ainakin vielä vuodeksi 1995 tai tuleville vuosille oli myös tosi kova isku aikanaan Peter Sauberille ongelmista huolimatta.

Ja sitten tietysti oli vielä ihan vuoden 1994 lopulla lähinnä vuodeksi 1995 Sauberin tuolloisissa odotuksissa silloin lumonnut muuan Norberto Fontana päästen testikuljettajaksi. Fontana saikin olla testimiehenä sitten pidempään, mutta hänenkin kisauraansa kiirehdittiin etuajassa vuoteen 1998 odottamisen sijaan jo vuodeksi 1997 tunnetuin melko huonoin ja ikävin seurauksin.

Olihan Fontana saanut toki testimiehenä olla myös vuosina 1995-1996, mutta eihän kaikkien kyvyt aina kehittyneet testipuolellakaan F1:ssä vanhempina päivinä ja varsinkin mitä nuorempana päästiin lajiin testipuolellekin tai ei saanut ajaa esimerkiksi kisakuskien saadessa enemmän testejä alleen niin siinäkin tuli harmia väistämättä.

Tiedä sitten jos Sauberin talouspuoli olisi tullut paremmaksi jo aiemmin ilman Red Bullin mukaan tuloa vuodeksi 1995 kun sekään ei tietysti aluksi ollut mitenkään pomminvarmaa.

Tai Fordin, mutta Ford olisi halunnut aina ostaa Sauberin ja tehdä siitä oman tallinsa.

Sauber ei siihen suostunut ja Ford etsi käsiinsä Stewartin ja se tarina on tunnetumpi jatkoltaan vuodesta 1997 alkaen mitä nyt kiirehdittynä vuoden 2002 sijaan yli kaksi vuotta aikaisemmin vuodeksi 2000 varsinkin Jaguar-vaiheessa muuttuneena tuotti menestyksen suhteen käsiin sutta ja sekundaa ja sittemmin seuraaja Red Bull oli viimein myös F1-talli eikä vain pelkkä välillä ihan merkittävä sponsori/pääsponsori ja jopa lajitukija!

 

[spotter90]

Müller oli tosiaan myös jo Sauberilla vuonna 1994 testikuljettaja.

Mistä tämä on peräisin? Müller testasi vuonna 1994 Ligieriä ja vuosina 1997-98 toimi sekä Sauberin, että Arrowsin testkuljettajana.

Sauberin testaajat 1994, Lähde: https://www.unracedf1.com/overview-formula-one-testing-in-1994

Andrea de Cesaris
Karl Wendlinger
JJ Lehto:
Kris Nissen
Mika Salo:
Heinz-Harald Frentzen
Pedro Lamy
Norberto Fontana

 

[CCMK]

Mistä tämä on peräisin? Müller testasi vuonna 1994 Ligieriä ja vuosina 1997-98 toimi sekä Sauberin, että Arrowsin testkuljettajana.

Sauberin testaajat 1994, Lähde: https://www.unracedf1.com/overview-formula-one-testing-in-1994

Andrea de Cesaris
Karl Wendlinger
JJ Lehto:
Kris Nissen
Mika Salo:
Heinz-Harald Frentzen
Pedro Lamy
Norberto Fontana

Suurin osa noista kuljettajista olivat lähinnä promotestaajia tai kisakuljettajia testaamassa tai palaamassa kisakuljettajaksi jolloin tietysti vaadittiin testejä. Tosiaan myös promotestinkin Müller ehti ajaa Ligierillä. Ei vain ole merkitty tuolle sivulle kun eivät muista. Ja tosiaan Fontana juurikin kun hänestä tuli testikuljettaja jo mainitusti vuodeksi 1995 niin on ilman muuta listassa.

 

[CCMK]

9.8.2014 vastasin tuolloin viimein nimimerkille Gotcha hänen kysyttyään aiemmin minulta tietoja vuoden 1994 F1-testikuljettajista sellaisenaan ykköstestaajana, kakkostestaajana. kolmostestaajana tai muuna kunnollisempana testikuljettajana asemasta riippumatta ja siihen päälle tietenkin oli vielä joukko erilaisia promootiotestaajia tai palaajatestaajia/koetestaajia eri talleissa.

Testikuljettajat tuossa listassa olivat seuraavat melko mittavana kun kuljettajavaihtojakin tapahtui aika liuta kauden aikana vaikka lopulta tietenkään lähimaillekaan kaikki testaajat eivät päässeet ajamaan kisoissa tai muutenkaan ennen kuin vasta tulevina vuosina tai eivät enää/ehkä muutoin koskaan ja teksti tulee vastauksen osalta tietenkin lainausmerkkeihin lainattuna kun sen alkujaan kerroin testikuljettajien toikin puolelle ja mitä on silloin tällöin jatkoonkin näinä vuosina kysytty:

''Kaudella 1994 F1-testaajina eri talleissa kauden aikana toimivat seuraavat nimet:

Williams: David Coulthard, (Coulthardin piti olla pääsääntöinen testikuljettaja, mutta Ayrton Sennan kuoleman takia nousi kisakuljettajaksi.) Jean-Christophe Boullion ja Emmanuel Collard. Boullion oli tallissa uusi testikuljettaja pääsääntöisesti ja Collard teki promootiotestiä. Boullion oli ollut myös tallin kakkostestaaja vielä Sennan eläessäkin.

Tyrrell: Mauro Martini.

Benetton: Jos Verstappen, (Verstappenin piti olla vain pelkkä testikuljettaja, mutta JJ Lehdon loukkaannuttua sai ajaa suurimman osan kaudesta. Myöhemmin korvattiin loppukaudesta 1994 Johnny Herbertillä.) Allan McNish jatko uutena testikuljettajana Verstappenin kisakuljettajan nousun jälkeen pääsääntöistä testaamista tallissa. Samalla kaudella talli testasi myös Jordi Genetä ja Paul Tracya promootiokuljettajina.

McLaren: Philippe Alliot ja Yannick Dalmas. (Lisäksi promootiotestausta kaudella tekivät Alain Prost, Jaime Davies, Allan McNish, Gil de Ferran, Laurent Aiello ja Jan Magnussen. Magnussen sai aivan kauden 1994 lopussa kakkostestaajan paikan tallista kaudeksi 1995.)

Footwork: Massimiliano Max Papis ja Jörg Müller.

Lotus: Alessandro Alex Zanardi, (Zanardi oli pääsääntöinen testaaja kunnes olisi ollut kuntoutunut kauden 1993 Span kilpailuviikonlopun vammoistaan.) Max Papis, Aguri Suzuki, Warren Hughes ja Mika Salo.

Jordan: Kelvin Burt, Laurent Aiello ja Vittorio Zoboli. (Stephen Watson oli Sasolin oma toivomus testaajaksi ja mahdolliseksi kisakuljettajaksi. Ikävä kyllä häntä ei hyväksytty siihen. Lisäksi Aguri Suzuki ehti hieman testata autoa ja Mika Salokin yhdistettiin muutamissa huhuissa tallin mahdolliseen testijoukkueeseen. Saattoi kyllä liittyä myös Aidan kilpailun pääsyyn nuo huhut.)

Larrousse: Emmanuel Clerico ja Elton Julian. (Lisäksi myös Hideki Noda.)

Minardi: Luca Badoer, Giancarlo Fisichella ja Christian Pescatori. (Fisichella oli kakkostestaaja tallissa ja Pescatori oli tallin promootiokuljettaja. Hävisi myös näyttöajon kakkostestajan paikasta Fisichellalle.)

Ligier: Franck Lagorce, JJ Lehto, Johnny Herbert, Michael Schumacher, Emmanuel Collard, Jörg Müller ja Max Papis. (Näistä ainoa kunnollinen ja virallinen testikuljettaja oli Lagorce. Loput olivat Benettonin tai Ligierin toivomia testaajia ja Müller ja Papis maksoivat testiajoistaan.)

Ferrari: Nicola Larini.

Sauber: Jörg Müller. (Lisäksi Kris Nissen, Pedro Lamy, Jean-Christophe Boullion ja Norberto Fontana olivat tallin testaajia kauden aikana. Aivan kauden 1994 lopulla Fontana nimettiin tallin testikuljettajaksi kaudeksi 1995. Mahdollisesti myös Mika Salo testasi kaudella 1994 sen loppupuolella Sauberia. JJ Lehto testasi ainakin ennen Suzukaa ja Adelaidea tallissa heti kun oli selvinnyt, että Benetton tai Ligier eivät aikoneet ajattaa häntä kauden kahdessa viimeisessä kilpailussa.)

Simtek: Andrea Montermini ja Domenico Mimmo Schiattarella. (Maksutestaajina kaudella myös kisaehdokkaat Jean-Marc Gounon ja Jan Lammers.)

Pacific: Oliver Gavin ja Giovanni Lavaggi.''

Noin vastasin tietenkin tuolloin.

 

[spotter90]

Nykypäivänäkin tiimeillä on useampi, kuin kaksi testikuskeja, mutta miten ne roolit määritellään eli kuka on ykköstestaaja ja ketkä ovat nk. promotestaajia? Oletan, että promotestaajat ajavat autoja mainoskuvauksissa tai suorittavat TPC-testejä. He voivat ajaa myös Ferrarin Finali Mondialin kaltaisissa näytösajoissa tallien vanhoja autoja.

 

[CCMK]

Jereziin 1990 piti aiemmin sanomani, mutta tuolloin unohtui niin Nelson Piquetin kisasta, johdosta ja muka loppukauden oletetusta haasteesta lopulta siis ihan totena sen pystyi ottamaan todesta siinä mitä kärkitalleihin tuli.

Kärkivauhdista saattoi olla montaa mieltä, mutta Benetton tuolloin varsinkin automallina ja Piquetin ajamana oli suorastaan uskomattoman luotettava tasaisuudessaan.

Jerezin 1990 keskeytys oli siitäkin murheellinen, että se oli Piquetin toinen keskeytys kunnollisen selvänä koko vuonna!

Hockenheimissa 1990 hän oli keskeyttänyt kerran aiemmin ja Monacossa 1990 hän ei välttämättä olisi keskeyttänyt, mutta tuomaristo liputti hänet mustalla lipulla pois kisasta joten hänet hylättiin siellä.

Noin luotettavasti Piquet ei itse asiassa ollut ajanut koko pitkällä urallaan milloinkaan sillä jopa kaikkina mestaruusvuosinakin hän oli keskeyttänyt enemmän kisoissa.

Puhumattakaan vuoden 1979 'Piruettina' toimiessa keskeyttäessään Brabhamilla kisan toisensa jälkeen ja milloin ura oli loppua siihen. Ehkä se olisi loppunutkin tai sitten ei, mutta senhän teki tyhjäksi Bernien hemmottelu häntä kohtaan loppupelissä huolimatta toki myös eräässä vaiheessa kertaalleen ainakin pidetystä mahtavan luokan 'puhuttelusta' kovinkin sanoin!

Ja olihan se pakko olla jokin edes ajatuksella tavallaan pisteitä tuova kuljettaja kun Niki Lauda meni silloisen ensimmäisen uransa lopettamaan niin vuodeksi 1980 sitten kuitenkin.

Piquetin suhteen myönnytyksenä on tosiaan sanottava, että silloinen poika toden totta otti opiksi.

 

[CCMK]

Espanjan Grand Prixistä 1988 Jerezin radalla tulee täyteen tänään 37 vuotta.

Kilpailussa oli omalla tavallaan paljon jännitystä vaikka verraten kuumassa ja ajoittain aavistuksen lähellä tylsyyttäkin olevissa tunnelmissa kisaa vietettiin.

Alain Prost voitti kisan kuten myös ajoi kisan nopeimman kierroksen, mutta haastetta antoi omalla tavallaan myös Williamsin Nigel Mansell. Voittoon ei asiaa ollut kun autossa oli Juddin moottori, mutta sitten ihan kauden alun ja Silverstonen sadekelin kisan auto toimi syystä tai toisesta todella hyvin Jerezin radalla joten Mansell kiitti tästä ajaen palkinnoille toista kertaa kaudella.

Ikävä kyllä auton epäluotettavuudet, Juddin moottori ja ennen kaikkea Mansellin olemiset poissa kauden kisoista vesirokon takia ja sen jälkiseurauksista olivat ajaneet hänet huonoimpaan Williams-vuoteen pisteissä silloin. Paljoa ei helpottanut Jerezin kakkostila ruutulipulla, mutta jotain kuitenkin!

Toisaalta kun Williams-jatkosta ei vain oltu päästy sopimukseen vuotta 1989 koskien ja välit olivat taas ehkä tavallaan Williams-tallin kolmanneksi suosituimmalta kuljettajalta tallin historiassa suhteessa koskaan juurikin Frank Williamsin ja Patrick Headin mielestä (Vain Alan Jones ja Keke Rosberg olivat vielä suosituimpia kuljettaja ja näistä kahdesta Jones oli se minkä palvominen ja haluaminen talliin menivät Kekenkin mielestä aina liiallisuuksiin asti.) juuri sinne suuntaan tulehtuneet niin Mansell meni/oli menossa Ferrarille vuodeksi 1989.

Tosin Ferrarille Mansell olisi ollut välillä menossa aiemminkin, mutta milloin oli paikat täynnä tai milloin sopimuksesta ei oltu päästy yhteisymmärrykseen niin hän oli joutunut jäämään Williamsille.

Samoin tietenkin Ferrari oli aikansa turhaan jahdannut ja toivonut Keke Rosbergin sittenkin ajavan Ferrarilla joten tämäkin ei voinut vaikuttaa Mansellin päätökseen pysyä Williamsilla. Välillä oli Gerhard Bergerkin ehditty talliin hankkia.

Ja ehkä tärkein syy lähtöön oli se, että Mansell oli viimeinen Il Commendatoren eli Enzo Ferrarin koskaan nimeämä ja ajajasopimukseltaan vahvistettu kuljettaja sinne viimekätisen raudanlujasti sinne siirtymiseen ja asti ennen kuin nk. Maranellon Vanhus menehtyi.

Tietenkin ajamaan Mansell ei ehtinyt itse La Famiglian luojan menehtymistä, mutta silti hän oli jo ehtinyt tunnelmoida siirtymistä sinne kuten myös vielä siinä vaiheessa tifosotkin mutkan kautta olivat häntä alkaneet kannattaa.

 

[CCMK]

Jerezin 1988 muistot venähtivät joten laitetaan tähän lisämuistoja toiseen viestiin:

Prost siis voitti, Mansell oli toinen ja Alessandro Sandro Nannini oli kolmas ja aivan kuten juuri ennen uran loppumista kaksi vuotta myöhemmin Jerezissä 1990 jälkitunnelmineen ennen helikopterionnettomuutta niin Jerezin 1988 alla kuten heti kisan jälkeen Nanninin sanottiin ehdottomasti jäävän Benettonille vuodeksi 1989 ja toivottiin mitä hartaimmin tarttuvan sopimuksen yhteydessä olevaan vuoteen 1990 tallissa mihin Nannini ilman muuta suostui.

Sama sopimus oli hänellä vuodesta 1991 vuoteen 1992 ulottuen, mutta tuohon mennessä oli tietysti Ferrari-houkutus ja kaiken tuhonnut onnettomuus. Nannini oli juuri ehtinyt kieltäytyä ennen onnettomuuttaan Ferrari-sopimuksesta. Toisaalta eihän se vuotta 1992 tai 1993 olisi estänyt siirtymiseltään Ferrarille sitten silloin.

Tuolloin ei tuota voinut tietää kuten, että olisiko Nannini jäänyt jatkamaan Benettonille.

Ayrton Senna oli neljäs, mutta hänellä oli yllättävän pitkään kisassa kiusallinen tilanne mille brasilialainen ei voinut mitään ja mistä puhun lisää seuraavaan viestiin: