Sekalaista ralliaiheista jutustelua

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja KooHoo
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Eilen tiistai-iltana oli Mobilian Rallimuseolla syksyn Rallin ilta. Teemana Toyotan maahantuojan rallitoiminta, noin 10 vuoden jakso 1980-luvun lopulta 2000-luvun alkuun. Lavalla Pasi Hagström & Tero Gardemeister ja Jouni Ahvenlammi ja Teppo Leino. Kaikki neljä olivat oikein sanavalmiita ja Eero Wihuri johti keskustelua hyvin. Puhetta riitti kaksi tuntia ja tarinat vetivät mukaansa. Illan päätteeksi saatiin vielä Rauno Aaltonen lavalle.

Jos yhtään ralliteemaiset iltamat kiinnostavat ja Kangasala on iltaseltaan käytävissä, niin kannustan liittymään Rallimuseon ystäviin. Itse olen vasta kahdessa viimeisimmässä käynyt, mutta molemmat ovat olleet niin hyvin järjestettyjä ja erinomaisen viihdyttäviä, että todellakin aion käydä jatkossakin.
bafkreiermrcz5gknz3lq5qzylqwrrkazxk56d4j7dpitftu6s3e53v3f5y@jpeg


Onhan nämä (eilinen sekä keväinen Alen/Kivimäki) olleet ainutkertaisia ja hienoja kokemuksia. Eilisessä tykkäsin siitä, miten kaikki neljä osasivat kertoa juttua tasapuolisesti eikä kukaan ollut toista isompi stara. Sitten vielä kun saadaan yleisöstä Pekka Kosken kaltaisia tyyppejä kommentoimaan ja kuittailemaan niin homma nousee "nextille levelille"
 
Tämä eilinen taisi olla itselleni kolmas kerta rallin illassa.

Wihuri vie kyllä juontajana ja haastattelijana hienosti keskustelua eteenpäin, näkee että on hyvin syventynyt haastateltavien uriin ja illan aiheisiin. Keskustelun teki kuitenkin jälleen lavalle marssitettu nelikko, joista jokainen oli sanavalmis vieras ja kertoili asioita yksityiskohtaisesti. Itseironia ja huumori hersyi jokaisesta. Rauno Aaltonen oli sitten kirsikka kakun päälle. Tuota vanhan ajan selkeää argumentointia ja kerrontaa on kerta kaikkiaan upeaa kuunnella hänen tyylisensä gentlemannin suusta. Hänen olemuksessaan hyvin paljon samaa Ari Vatasen kanssa, molempien samettista tarinointia on kerrassaan nautinnollista kuulla. Vetää hiljaiseksi tälläisen kolmekymppisen, kun herra kertoilee vetäneensä laput kyljissä 65 vuotta sitten Liegestä Mustallemerelle ja takaisin (jolta reissulta tuo Antin kuvan taustalla näkyvä pyttykin oli peräisin) :D
 
Viimeksi muokattu:
VM:ssä Aalonen tai Lampinen kertoi juttuja tuosta Liege-Sofia-Liegestä. Samoilla silmillä Liegestä Sofiaan, "parin tunnin" huoltotauko ja takas.
 
....että Vatasen 89 Dakar voittaja pösöstä joku pikkupaja vääntää replicaa, jolla osallistutaan Dakariin hisseluokassa......
 
Moksin ja Leustun alueen tiestöstä sanottua: "Alueelle saisi tehtyä jopa 100-kilometrisen erikoiskokeen risteämättä oman reittinsä kanssa, kuten apulaiskilpailunjohtaja Kari Nuutinen Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi esitti Twitterissä."

Oliko tuossa Nuutisen twiitissä (äkseerauksessa 😂?) karttaa siitä miten tuo pätkä menisi? Mulla ei ole X-tiliä enkä sellaista tee Muskin touhujen takia, mutta viitsisikö joku muu linkittää kuvan?
 
Moksin ja Leustun alueen tiestöstä sanottua: "Alueelle saisi tehtyä jopa 100-kilometrisen erikoiskokeen risteämättä oman reittinsä kanssa, kuten apulaiskilpailunjohtaja Kari Nuutinen Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi esitti Twitterissä."

Oliko tuossa Nuutisen twiitissä (äkseerauksessa 😂?) karttaa siitä miten tuo pätkä menisi? Mulla ei ole X-tiliä enkä sellaista tee Muskin touhujen takia, mutta viitsisikö joku muu linkittää kuvan?
En muista sitä enää mutta tossa 126 km pitkä jossa kaikkia osuuksia on ajettu MM-rallissa

https://www.mapfab.com/map/AjHP/Moksi-126-km
 
En muista sitä enää mutta tossa 126 km pitkä jossa kaikkia osuuksia on ajettu MM-rallissa

https://www.mapfab.com/map/AjHP/Moksi-126-km
Olisi ihan helvetin nautinnollinen pätkä varmaankin nuotittaa. Veikkaan myös et ei ihan perus videosulkeiset riittäisi tämän ulkoaopetteluun.

Ja heti perään se tärkein kysymys: missähän mahdollisesti olisi tämän pätkän toimivin paikka?
 
Olisi ihan helvetin nautinnollinen pätkä varmaankin nuotittaa. Veikkaan myös et ei ihan perus videosulkeiset riittäisi tämän ulkoaopetteluun.

Ja heti perään se tärkein kysymys: missähän mahdollisesti olisi tämän pätkän toimivin paikka?
Itse menisin tuonne Punasuolle Riihivuori Rallin paikkaan. Se kun on toiminut nuotistakin. Toki tuolla Sahloisissa on osuus jota en tunne.
 
Pitäisikö muussirenakaita taas sallia jossain ralleissa? Oli turhauttavaa katsella Saudi-Arabian rallia kun sijoitukset oikeasti ratkaistiin rengasrikoilla. Tietenkin kuski valitsee millä taktiikalla ralliin lähtee, hitaasti kiiruhtaen vai riskillä. Mutta hitaasti kiiruhtaen ei aina auta jos edellinen auto on repinyt kiven tai nostanut maakiven ajolinjalle.

Montessa ja Ruotsissa käytetään eri kokoisia talvirenkaita joten muussin käyttäminen muutamassa rallissa ei mielestäni lisäisi kustannuksia merkittävästi. Aina voisi jättää lopullisen valinnan kuskille. Ainakin muussirenkaiden alkuaikoina muussirenkaiden ajo-ominaisuudet eivät olleet samalla tasolla kuin normaalit renkaat.
 
Tuli tuosta F1-puolen nostalgiaketjusta mieleen, että ketkä ovat mielestänne parhaita yhden maailmanmestaruuden voittaneita rallikuskeja? Ja ketkä sellaisia, jotka olisivat taitojensa ja lahjakkuutensa puolesta ansainneet ainakin yhden mestaruuden, mutta se jäi heiltä saavuttamatta?

Itse mainitsisin ensimmäiseen kohtaan ainakin Ari Vatasen, Hannu Mikkolan ja Colin McRaen. Ja jälkimmäiseen Markku Alénin (ellei vuoden 1978 FIA Cupia lasketa) ja Henri Toivosen.
 
Periaatteessa Markku Alen sopii molempiin. Riippuen että laskeeko tuon FIA Cupin vai ei. Mikkola nyt varmaan ainakin, Didier Auriol, Burns ja McRae olisi kanssa voineet voittaa useamman kuin yhden.

Mikko Hirvonen mielestäni ansaitsi voittaa yhden tittelin. Oli todella kova aikanaan.
 
Oman dataan perustuvan top 50 -listan mukaan parhaat yhden mestaruuden kuskit on Neuville, Tänak, Auriol ja McRae. Parhaat mestaruudettomat kuskit on Alen, Latvala ja Hirvonen.
Tässä on varmaan aika paljon totuutta mukana, itse ehkä Neuvillen tiputtaisin tuosta mestareiden joukosta pois, kolme muuta on ehkä kuitenkin olleet vauhdillisesti vielä napsun korkeammalla tasolla. Tilalle heittäisin todennäkösesti Vatasen, jolla maailma olisi ollut varmasti eri näköinen ilman Argentinaa. Samoin mestaruudettomista miehistä ehkä Latvalan jättäisin pois ja pienellä varauksella nostaisin Evansin tilalle. Evans olisi mestaruuden ansainnut ihan siinä missä Neuvillekin. Henkan jätän nyt tässä yhteydessä mainitsematta ihan sillä, että matka jäi kesken juuri silloin, kun autolla oltaisiin voitu realistisesti ajaa mestaruudesta.
 
Oman dataan perustuvan top 50 -listan mukaan parhaat yhden mestaruuden kuskit on Neuville, Tänak, Auriol ja McRae. Parhaat mestaruudettomat kuskit on Alen, Latvala ja Hirvonen.
Pidän tästä datapohjaisesta lähestymisestä. Harmi vain, että se data suosii aika paljon näitä kuskeja, jotka ovat ajaneet silloin, kun kaikki kuskit kiersivät koko sarjan.

Yhden mestaruuden vieneistä omalla listalla ovat korkealla käänteisessä kronologisessa järjestyksessä Tänak, McRae, Auriol, Mikkola, Vatanen ja Waldegård.

Tänak, McRae, ja Auriol ovat jokainen pystyneet hetkittäin aivan ilmiömäiseen nopeuteen ja ovat olleet useana vuotena mukana mestaruustaistelussa. Myös Vataselta löytyy tuota ilmiömäistä nopeutta. Sääli, ettei hän saanut ajaa täyttä kautta kilpailukykyisellä autolla kuin 1981. Mikkola ja Waldegård ovat yksittäisiä mestareita vain ja ainoastaan siksi, ettei kuljettajien MM-titteliä jaettu kuin vasta vuodesta 1979 alkaen. Mikkola olisi vienyt mestaruuden 1975 voittaen Pösöllä Marokon ja Toyotalla Suurajot sekä sijoittuen Fiatilla toiseksi Montessa ja Portugalissa. Waldegård olisi puolestaan vienyt 1977 mestaruuden Fordilla. Mikkolahan oli myös todella lähellä titteliä tuolloin Waldegårdin mestaruusvuonna 1979.

Mestaruudettomista kuljettajista Markku Alen on ihan selkeä ykkönen, hei! Persoonana vähemmän räiskyvä Mikko Hirvonen ansaitsee myös päästä listalle. Hänelle olisi mestaruuden suonut. Ford olisi voinut käyttää enemmän tallimääräyksiä. Vauhtia ja tasaisuutta riitti.

Ja sitten bubbling under -osastoon: Henkan potentiaali jäi selvittämättä loppuun saakka. Latvalalla oli nopeutta,muttei malttia. Sandro Munari oli todella kovassa tikissä 1970-luvulla, mutta kuinka paljon siitä johtui Stratoksen ylivoimasta.
 
Itse taas nostaisin esiin yhden mestaruuden kuskeista Salosen, joka ajoi käytännössä vain kaksi kautta kilpailukykykisellä kalustolla. Ja Korsikalla 1986 taisi assullakin kulkea ihan kivasti. Autonkäsittely- ja säästämistaidot omaa luokkaansa, teknisiä vikoja oli vähemmän kuin tallikavereilla. Oikeissa talleissa olisi voinut päästä Kankkusen tasolle saavutuksissa.
 
Tässä on varmaan aika paljon totuutta mukana, itse ehkä Neuvillen tiputtaisin tuosta mestareiden joukosta pois, kolme muuta on ehkä kuitenkin olleet vauhdillisesti vielä napsun korkeammalla tasolla. Tilalle heittäisin todennäkösesti Vatasen, jolla maailma olisi ollut varmasti eri näköinen ilman Argentinaa. Samoin mestaruudettomista miehistä ehkä Latvalan jättäisin pois ja pienellä varauksella nostaisin Evansin tilalle. Evans olisi mestaruuden ansainnut ihan siinä missä Neuvillekin. Henkan jätän nyt tässä yhteydessä mainitsematta ihan sillä, että matka jäi kesken juuri silloin, kun autolla oltaisiin voitu realistisesti ajaa mestaruudesta.
Neuville ja Latvala nousee tilastoissa sillä, että ajettuja kisoja ja voittoja on tuhottomasti. Neuville on ajanut kaikki MM-rallit kauden 2012 alusta lähtien tauotta ja Latvalalla on ne 211 MM-starttia. Latvalalla on 18 voittoa, 67 podiumia ja 538 pätkäpohjaa, Evansilla luvut 11, 42 ja 193.
 
Ylös