Oli taas eilen naapurisopu koetuksella eikä tapaukseen tälä kertaa liittyny edes taulutelevisiota :frank:
Leikkasin pensasaitaa ja just kun olin siinä yhden naapurin kohdalla leikkaamassa pensasaitaa korkeussuunnassa tikapuiden nokassa, ryntäs naapuri (tommonen nelissäkympissä oleva nainen, yksinhuoltaja teini-ikäisen pojan kera) ulos ja alkoi marmattamaan sen johdosta, että leikatessani pensasaidasta putoaa jokaikinen vuosi pari oksaa hänen nurmikolleen ja miksi ihmeessä nimenomaan juuri hänen pitäisi kerätä ne oksat pois
Periaatteessa täti oli tottakai oikeassa, kyllä kai se teoriassa oliskin mun duunini, mutta nyt puhutaan tommosesta neljän metrin pätkästä ja kovin montaa oksaa sieltä ei varmasti hänen puolelleen pudonnut. Varmistin ensin, että mamma oli ihan vakavissaan (kyllä kuulemma oli, hän oli jo ottanut asiasta selvääkin ja hänelle oli vakuututettu, että juriidesti mulla ei ole oikeutta pudotella oksia hänen puolelleen) ja sen totesin, että kyllä mä voin kerran vuodessa tulla keräämään ne oksat hänen puoleltaan pois, jos samalla sovitaan, että hän tulee päivittäin keräämään kissansa paskat pois mun nurtsilta, koska a) lain mukaan kissoja ei edes saa pitää ulkona vapaanaa ja gee) hänen omaa mielipidetätän myötäillen: "miksi mun pitäisi kerätä hänen kissansa jätökset pois mun nurmikoltani". Muistutin myös, että vaikka asia onkin näin ja nämä kissanjätkset myös polttavat rumia reikiä nurmikkooni, mulle ei ole vielä koskaan tullut edes mieleen valittaa hänelle asiasta. Ai jumalauta oli oikein nautinto kattella, miten mamman pieni maailma romahti käsiin hänen tajutessaan, että "Ai juku, onhan se toki noinkin". Myöntää hän ei tietenkään tätä voinut vaan yritti väittää, että en mä pysty todistamaan, että kyseessä on juuri hänen kissansa paskat (terveisiä vaan Nomille)
Kerroin, että se on sillälailla, että mä näen sen kissan lähes päivittin mun puutarhassani, joten ei tässä kovin ihmeellinen Einstein tartte olla arvatakseen, että ne paskaläjät ovat pääosin peräisin hänen otuksestaan. Tein samaan hengenvetoon tarjouksen: tästälähtien mä tulen kerran vuodessa keräämän ne pari oksaa pois hänen nurtsiltaan, mutta hän tulee tosiaankin jokaikinen kerta paskaläjän löytyessään keräämään ne paskat pois mun puoleltani. Mamma oli niin neuvoton, että kävi melkein jo sääliksi. Vetosin myös siihen, että ikuna en ole sanaakaan sanonut, vaikka vuosikausia olemme koko naapuriston voimin saaneet "ihastella" hänen pikku Mozartinsa sellonsoitto-opiskelun kehitystä (varsinkin alkuvuosina se oli jotain käsittämätöntä tuskaa) enkä myöskään koskaan ole huomauttanut hänen Amadeuksensa (psykiatrikamaa, jos multa kysytään) äitiinsä kohdistuneista vihanpurkauksista, jotka ovat niin sanavalinnoiltaan (jossen jo aiemmin olisi tienny mitä huora on saksaksi, niin nyt tietäisin) kuin äänenvoimakkuudeltaan sitä luokkaa, että keltään naapurilta (etenkään meiltä, joilla on pieniä lapsia) ei sen kuuntelua voisi vaatia. Meni mamma entistäkin nolommaksi, mutta edelleenkin yritti vain jankuttaa, että "mutta se on teidän pensasaitanne" ja että mä voisin kyllä aivan hyvin leikata sen aidan saksillakin kuten hän tekee (kaikki ne muutamat metrit siis eikä niitäkään korkeussuunnassa), jolloin sieltä ei putoais niin paljon oksia (helvetin hyvä idea, hetikohta leikkaan reilut viiskytämetriä kaksmetriä korkeeta aitaa saksilla! Tuskin siihen kovin montaa viikkoa menee aikaa). Totesin myös, että munhan ei tätä aitaa tässä tarttis edes pitää, voisinhan mä leikata sen tosta hänen kohdaltaan moottorisahalla kokonaan veke, saattais vaan olla aika vittumaista istuskella siinä muutaman neliömetrin pihapahasella suoraan hollilla vailla minkäänlaista näkösuojaa
Jossian vaiheessa, kun alkoi jo hiukan vituttaakkin, totesin vielä, että "muuten tota kamaa, mitä sä poltat mä en halua edes kokeilla". Eihän se tietenkään ymmärtänyt, mitä tarkoitin :nope:
Homma loppui sitten siihen, että kehoitin muijaa pohtimaan tekemääni tarjouista, "mä leikkaan nyt etiäpäin".
Oltiin muuten sitten viimeinen naapuri, jonka kanssa tällä mammalla meni sukset ristiin (kauan siihen kyllä menikin aikaa) . Tähän saakka olemme saaneet vain sivustaseuraajien roolissa ihastella miten muija keksii jokaikisestä naapurista jotain valittamista ja riitelee sitten heidän kanssaan. Parashan oli ilmanmuuta se tapaus, kun mamma oli tullu jalkakäytävällä koiraansa hihnassa ulkoiluttanutta naapurinrouvaa vastaan ja jo kaukaa huutanut, että naapurin pitää vaihtaa koiransa kera kulkuaan kadun toiselle puolelle, koska hän pelkää koiria
Mistä noita oikein sikiää? :doubtful: