Ensimmäinen valkoinen mies alle 10 sekunnin
julkaistu eilen klo 20:55, päivitetty eilen klo 22:54
Christophe Lemaitre.
Ranskan Valencessa tehtiin perjantaina jonkinasteista yleisurheilun historiaa. Christophe Lemaitre juoksi Ranskan mestaruuskisoissa ensimmäisenä valkoihoisena miehenä 100 metriä alle 10 sekunnin: ajaksi kirjattiin 9,98.
- Lemaitre on ensimmäinen valkoinen mies, joka juoksi 100 metriä alle 10 sekunnissa, Ranskan yleisurheiluliiton tiedottaja Jean-Philippe Manzelle kertoi.
Lemaitren mestaruuskisojen voittoaika 9,98 on myös uusi Ranskan ennätys. Edellinen ennätys oli 9,99, jonka tummahipiäinen Ronald Pognon juoksi vuonna 2005. Aikaisemmin nopein valkoihoisen miehen noteeraus oli Puolan Marian Woroninin nimissä. Woronin pinkoi satasen aikaan 10,00 kesäkuussa 1984 Varsovassa.
Kaikkiaan 10 sekunnin maagisen rajan on alittanut tähän mennessä 71 juoksijaa, ensimmäisenä yhdysvaltain Jim Hines, joka kellotti Meksikon olympialaisissa 1968 ajan 9,95. Patrick Johnsonia, jonka isä oli irlantilainen ja äiti australian aboriginaali, lukuunottamatta kaikki 10 sekunnin alittajat ovat olleet mustaihoisia. Suurimman osan sukujuuret löytyvät Afrikan länsiosista.
Geeneillä vaikutusta - rodulla ei
Afrikkalaistaustaisten 10 sekunnin alittajien määrä ja monopoli listoilla on enemmän kuin sattumaa tai tilastollinen poikkeama, asiantuntijat toteavat. Tarkkaa syytä tähän ei tiedetä.
- Urheilusuorituksen korkeimmalla tasolla kaikki on merkityksellistä. Parhaita vastaan kilpaillessa tarvitaan oikea asenne, oikea ruokavalio, oikeanlaista harjoittelua ja oikeanlaiset geenit, toteaa australialainen tutkija Daniel McArthur.
Yhdestä asiasta tutkijat ovat kuitenkin yhtä mieltä. Rodun kanssa asialla ei ole mitään tekemistä.
- Se asia on tieteellisesti kumottu. Pienillä alueilla Itä-Afrikassa on enemmän geneettistä vaihtelua kuin suurimmassa osassa Eurooppaa, sanoo Cambridgessä Englannissa työskentelevä tutkija Robert Scott, joka on tutkinut urheilusuoritusten taustalla olevia geenejä.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö geeneillä olisi merkitystä. Ne voivat olla tärkein osa supersprintterin reseptiä, tutkijat arvelevat. Viime aikoina on löytynyt useita geenimarkkereita, jotka vaikuttavat lihassolujen kykyyn toimia räjähtävällä nopeudella.
ACTN3 - kaiken avain?
Yksi näistä geeneistä on ACTN3-geeni, joka määrittää tuottaako elimistö nopeasti supistuviin lihassäikeisiin tarvittavaa proteiinia vai ei. Nopeiden lihassäikeiden on osoitettu olevan kytköksissä huippusuorituksiin pikajuoksussa.
ACTN3-geeni on kussakin yksilössä joko "päällä" tai "poissa", riippuen siitä minkälaisen alleeliparin yksilö on vanhemmiltaan perinyt. Jos kummaltakin vanhemmilta on peritty "päällä"-muoto R, on yksilön alleelipari aktiivinen RR ja nopeiden lihassäikeiden osuus suurempi kuin "päällä/poissa" (RX) tai hiljaisen "poissa" (XX) -muodon perimäänsä saaneella yksilöllä.
Keskitason urheilijoilla ei ole juurikaan merkitystä, onko perimässä aktiivinen vai hiljainen alleelipari, mutta huippu-urheilussa se voi merkitä eroa voiton tai tappion tai ajan sadasosien välillä.
- Kymmenistä tähän mennessä tutkituista olympiatason pikajuoksijoista vain muutamalla on ollut perimässään hiljainen muoto, MacArthur kertoo.
Afrikkalaistaustaisten urheilijoiden menestys pikamatkoilla johtuneekin osittain tämän nopeusgeenin jakaantumisesta maapallolla. Evolutiivisesti ihmiskunta on "Afrikan lapsia", sillä ihmiskunnan kehitys apinoista apinaihmisten kautta nykyihmiseen alkoi juuri Afrikassa. Nykyihmisen levitessä maapallon eri kolkkiin ja populaatioiden erottuessa toisistaan seurauksena oli geneettisten sairauksien ja ominaisuuksien, kuten ACTN3-geenin, keskittyminen tietyille alueille.
- 200 jamaikalaisen olympiaurheilijan DNA-analyysi paljasti, että yli 80 prosenttia heistä kantaa aktiivista RR muotoa, Länsi-Intian yliopiston tutkija Rachel Irving kertoo.
ACTN3 on kuitenkin loppujen lopuksi vain yksi geeni, ja jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että se on vain yksi osa kokonaiskuvaa.
- Geneettistä selitystä haettaessa voidaan todeta, että moni eri geeni vaikuttaa asiaan. Minun mielestäni suuremmat syyt ovat kulttuurisia ja sosio-ekonomisia, miettii Madridin yliopiston tutkija Alejandro Lucia.
YLE Urheilu - AFP -Reuters
http://yle.fi/urheilu/lajit/yleisurheilu/2010/07/ensimmainen_valkoinen_mies_alle_10_sekunnin_1822330.html