Kyllä isäpappaa nyt hiukan kuitenkin kismittää, kun ei pojasta tullutkaan uljasta valiojoukkojohtajaa vaan ihan tavallinen rivimies, joka koittaa päästä mahdollisimman nopeasti siviiliin tarkoituksenmukaisempiin puuhiin
Poika on näemmä varautunut parin viikon yp'hen.Kyllä isäpappaa nyt hiukan kuitenkin kismittää, kun ei pojasta tullutkaan uljasta valiojoukkojohtajaa vaan ihan tavallinen rivimies, joka koittaa päästä mahdollisimman nopeasti siviiliin tarkoituksenmukaisempiin puuhiin
Paitsi lukea toisten lasten inttikokemuksia.
Vanhin poika on menossa, jos menee. Ei ole mikään ongelma. En minä poikiani hylkää moisen asian takia. Vanhin sälli kuitenkin hoitaa asiansa erittäin täsmällisesti ja valmistuu it -insinööriksi kahden vuoden päästä (ei ole ilmatorjunnasta tuo lyhenne). Hyvässä lykyssä jatkaa yliopiston puolella ja on tarpeeksi vanha kun valmistuu ja ei tartte enää mennä inttiin laisinkaan.
Rivimiehet ne tekee tulosta. On oikeastaan rohkea veto hakea etulinjan joukkoihin. Tästä on Miron kanssa puhuttu jo pari vuotta ja tiesi tasan tarkkaan mitä tekee. Luuletko ettei olis puhuttu kun tiesin jo etukäteen mitä sällien osalta käy. Kyllä minä poikani tunnen.Kyllä isäpappaa nyt hiukan kuitenkin kismittää, kun ei pojasta tullutkaan uljasta valiojoukkojohtajaa vaan ihan tavallinen rivimies, joka koittaa päästä mahdollisimman nopeasti siviiliin tarkoituksenmukaisempiin puuhiin
"Pillu pilasi pojan puolustusvoimallisen pieteetin", pappa pauhasi.Olis joutunut Lappiin ja se oli liika pitkä matka tyttöystävän luo
Isänsä on majuri ja otti sen aika raskaasti.
Kyllä, näin on. :thumbup:
Lähtee 4 kk:n pestille Keniaan syksyllä osana DI opintojaan ympäristötekniikan alalla Tampereella. Ei voi sen oikea isäkään kovin pahoillaan olla poikansa tekemisistä. Oli kesän Hangossa vesilaitoksella ratkomassa erinäisiä pulmia ja nyt sitten Afrikkaan. En tiedä vielä tarkkaan mitä se pesti pitää sisällään.
Isän rooli on hankala. Aina tekis mieli ohjata ja opastaa lapsia että tee sitä ja tee tätä, mutta se on pääasiassa omien täyttymättömien toiveiden toteuttamista sellainen. Sen mitä isänä voi tehdä on tehtävissä suunnilleen ikävuosien 0-13 välillä.Kyllä, näin on. :thumbup:
Muistan vaan, että omaa isääni selkeästi harmitti (suorapuheisuutta ei ole koskaan meidän perheessä harrastettu), kun jo ennen inttiä ilmoitin olevani siellä korkeintaan puoli vuotta eikä mieli missään vaiheessa muuttunut. Sitten vielä samana vuonna erosin kirkosta ja en ottanut vastaan ammattikorkeakoulupaikkaa vaan menin ammattikouluun niin johan oli ukolla nielemistä yhden vuoden tarpeisiin. Jossain vaiheessa amisaikaani se alkoi kuitenkin olla sitä mieltä, että taidankin ihan hyvää alaa opiskella. Enkös minä sitten hylänny koulutustani vastaavan määräaikaisen duunin ja meninkin toiselle alalla pikkupajaan vakiduuniin jossa olen yli 8 vuotta ollut, vaikka aina sopivan tilaisuuden tullen on vihjailtu, että kannattais jotain terveellisempää työtä kattella...ja ruveta jo sitä emäntääkin tosissaan etsimään, kun kavereillakin jo omakotitalot ja kakarat.
Myös tässä juuri paheksuen puristin kättä nyrkkiin että tässä toikissa sais retsostella nainneillaan.
LOL! Hyvä klippi. Näen itseni tuossa pöydän takana seitkytluvun kuosissa täytenä toopena. Diggailen tuota vuosikymmentä paljon. Kirjokravatti ja kaikki avatarissa. Riita poikki ja voita väliin nyt tähän päivään.
Noinko se toimii, kysyy nimimerkki armeijaa käymätön ja muutenkin inttijutuista pihalla oleva.
Ihan nätti perse tuolla takana, vaikken sen laillisuudesta olekaan aivan varma.Poika koittaa selvitä puolen vuoden pestillä mutta sillä on selkeä kuva mihin suuntautuu eli kranaattikonekiväärimieheksi oli eka haku. Suosittelin sille sitä jo kolmannella viikolla kun oli selvää attä AUK tai muu ei ole sen meininki. Tykkää ampumisesta ja tuohan on mitä oivin pesti sille.
Paha ase etulinjassa ja sälli on tarkka poika ampumaan muutenkin (kuntsarit sai tietty jo ammunnoissa). On reenattu ilmakolla aikanaan Nummelassa harjun kupeessa, sälli oli aina tarkin meistä kolmesta. Luulisin että jos tuo nappaa, on ihan oikeassa pestissä.
On se sälli siellä laihtunut, mutta onneksi on aina hymy herkässä. Se on hyvä merkki
