Maitotuotteet
Maitotuotteet ovat vähän kuten vilja, nekään eivät oikein sovi kaikille. Maitotuotteissa kannattaa suosia mahdollisimman vähän käsiteltyjä ja luonnollisia raaka-aineita. Maidoista luomukevytmaito on tällä hetkellä paras kaupasta saatava vaihtoehto. Suoraan tilalta noudettu raakamaito vielä parempi, ainakin jos luomuna löytyy. Maitotuotteissa kannattaa unohtaa kaikki vähärasvaiset kevyttuotteet ja ostaa luonnollisia rasvaisia ja mahdollisimman käsittelemättömiä tuotteita. Käytä näitä: luomukevytmaito, maustamaton luomujogurtti, kerma, normaalirasvaiset juustot.
Palkokasvit
Myös palkokasveissa, kuten maapähkinä, pavut ja soija, on samankaltaisia haitta-aineita kuin viljoissa ja jopa enemmän. Näitä ei kannata syödä ainakaan kovin paljoa ja oikea käsittely on vielä tärkeämpää kuin viljojen kohdalla. Esimerkiksi soijaa kannattaa syödä korkeintaan fermentoituna, eikä välttämättä silloinkaan kovin paljoa.
Ruoka-aineiden luonnollisuus ja laatu
Raaka-aineiden laatu on lähes yhtä tärkeätä kuin se mitä raaka-aineita käyttää. Raaka-aineiden pitää olla luonnollisia, puhtaita, ravinteikkaita ja tuoreita. Ruoka-aineet kannattaa ostaa kaupasta sellaisenaan, ilman mitään lisättyjä aineita. Lihat ilman marinadeja, jogurtit ilman sokeria, jne.
Luomu
Luomuruoassa on vähemmän myrkkyjä ja haitallisia aineita ja enemmän ravinteita kuin tavanomaisessa. Ja eläintuotteiden kohdalla luomussa on mm. terveellisempi rasvahappojakauma. Eikä pidä myöskään unohtaa luomutuotteiden parempaa makua. Kannattaa suosia luomua ainakin näissä tuotteissa: maito, kananmunat, liha, kahvi, mansikka, viinirypäle, rusina. Nuo eläinkunnan tuotteet siksi, että kun eläimet syövät sellaista ruokaa kuin niiden kuuluu syödä, niin se liha, maito tai kananmuna on koostumukseltaan erilaista kuin silloin jos eläimille syötetään soijaa tai muuta mitä niiden ei kuuluisi syödä. Ja nuo jälkimmäiset kasvikunnantuotteet taas ovat sellaisia, joissa käytetään erityisen paljon torjunta-aineita ja muita myrkkyjä, luomuversiossa taas ei.
Luonnonkasvit vs. jalostus
Monet syömämme kasvit ja eläimet on jalostettu "pilalle". On pyritty jalostamalla suurentamaan satoja, parantamaan makua, jne. Tämän seurauksena nämä ruoka-aineet ovat usein ravintoköyhempiä ja sisältävät enemmän haitallisia aineita. Vehnä sisältää enemmän gluteiinia, hedelmissä on enemmän sokeria, lehmä tuottaa paljon enemmän maitoa, jne. Ja on jalostettu täysin uusia kasvilajeja, joita ei edes luonnossa kasva.
Jalostamattomat luonnonkasvit ja eläimet sen sijaan ovat sellaisia kuin ovat olleet vuosituhansia. Suomenkin luonnosta löytyy paljon tällaisia luonnollisia ravintorikkaita ruokia, joita ihminen ei ole pilannut: mustikka ja muut villimarjat, nokkonen, hirvi, poro, riistalinnut, muikku, jne. Näitä kannattaa syödä mahdollisimman paljon.
Lisäravinteet
Lisäravinteita kannattaa käyttää mahdollisimman vähän, parempi on saada kaikki ravinteet luonnollisesti ruoasta. Tutkimuksissa on mm. havaittu, että keinotekoinen monivitamiinipilleri ei jostain syystä toimi elimistössä samoin kuin vastaavat vitamiinit ruoasta saatuna. Tämä luultavasti johtuu monista pienistä ruoasta löytyvistä ainesosista, joita ei kunnolla vielä edes tunneta. Pelkkä yksittäinen eristetty vitamiini tai hivenaine ei ilman näitä apuaineita vaan toimi samoin, vaan se voi olla tehoton tai jopa haitallinen.
Lähes ainoa poikkeus tässä asiassa on D-vitamiini, joka ei varsinaisesti ole edes vitamiini, vaan hormoni. Se on poikkeus siksi, että ihmisen kuuluisi saada tarvittava D-vitamiini auringonvalosta, mutta yhtään kauempana päiväntasaajasta sitä ei saa riittävästi. Suomi on suunnilleen maailman pohjoisin kolkka missä on asutusta ja auringonvalosta ei D-vitamiini saa riittävästi kuin ehkä jonkun 3 kuukautta vuodessa ja sekin vaatii aktiivista ulkoilua keskipäivällä vähissä vaatteissa. Suomen D-vitamiinisuositukset ovat nykytutkimuksen valossa naurettavan alhaisia. D-vitamiinin määrän veressä pitäisi olla sillä tasolla mitä se päiväntasaajan seudulla on ja saavuttamiseksi on syötävä moninkertaisia määriä suosituksiin nähden. Aikuiselle voisi pitää 50ug ihan minimiannoksena ja optimaalinen määrä on todennäköisesti jotain 100-200ug, henkilön painosta, iästä ja D-vitamiinin imeytymisestä riippuen.
Riittävä D-vitamiinin syönti on helpoin ja halvin yksittäinen tapa oman terveyden edistämiseksi, joten se todellakin kannattaa. Tässä vielä motivoinnin vuoksi Wikistä listaa sairauksista joihin D-vitamiinilla on vaikutusta: D-vitamiinin riittävä saanti on yhdistetty perinteisesti kalsiumin ja luuston aineenvaihduntaan, mutta viimeaikaiset tutkimukset osoittavat D-vitamiinilla olevan laajempia vaikutuksia terveyteen: sydän- ja verisuonitaudit[1], syöpätaudit, MS-tauti, fibromyalgia, reumataudit, metabolinen oireyhtymä[2] ja tyypin 2 diabetes ym.
Myös kalaöljyn syöminen voi olla hyvä idea, jos ei kalaa tule paljoa syötyä. Siinä on paljon hyviä rasvoja, EPA:a ja DHA:ta, joilla on kiistattomia terveysvaikutuksia ja joita ei oikein mistään muualta sellaisella muodossa saa. Mutta kalaöljyhän ei sinänsä ole mikään keinotekoinen lisäravinne, vaan periaatteessa vaikkapa hiukan oliiviöljyyn verrattava valmiste. Samalla tavalla monet muutkin luonnollisista raaka-aineista valmistetut valmisteet voivat olla ihan toimivia, joskaan eivät välttämättä niin tarpeellisia.
Ruoan vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin
Ruokavaliolla on suuri vaikutus hyviin moniin sairauksiin. Suurin osa nykyisin lääkärin hoitamista sairauksista olisi ehkäistävissä varsin tehokkaasti ruokavaliolla: sydän- ja verisuonitaudit, syöpätaudit, diabetes, mielenterveysongelmat, osteoporoosi, jne. Jos ihmiset todella oikeasti ymmärtäisivät ruokavalion merkityksen sairauksien ehkäisyssä, niin aika paljon useampi söisi huomattavasti terveellisemmin. Ihmiset ovat vain tottuneet ja oppineet siihen, että on ihan normaalia sairastaa flunssaa monta kertaa vuodessa, kärsiä vatsavaivoista ja väsymyksestä, päänsärystä, jne. Näitä "elämään kuuluvia" vaivoja sitten hoidetaan lääkkeillä. Lääketiedehän on keskittynyt hoitamaan lähinnä oireita, ei syitä oireiden takana.
Mistä tiedän, että syön terveellisesti?
Lopullisen vastauksen kai tietää vasta sitten, jos elää pitkään ja terveenä. Mutta on muutamia varsin yksinkertaisia asioita, joista pystyy päättelemään aika paljon.
Vatsan toiminta
Vatsan toimintaan ja hyvinvointiin ruokavalio aika itsestään selvästi vaikuttaa hyvin paljon. Ja ruoansulatuselimistön toiminta ja hyvinvointi vaikuttaa hyvin moneen asiaan ihmisessä. Se ei ole normaalia, että vatsa on usein kipeä tai kovalla tai että pierettää jatkuvasti. Jos näin on, niin korjaa ruokavaliotasi. Vatsa toimii hyvin kun:
– vatsa ei ole koskaan kovalla eikä löysällä, uloste kiinteätä mutta pehmeätä
– ulostaminen tapahtuu säännöllisesti ja kohtuullisen usein
– vatsa tuntuu hyvältä, eli ei ole kipeä ja turvonnut
– ei suuria ilmavaivoja
– uloste ei haise järkyttävän pahalta.
Iho
Ruokavalio vaikuttaa myös ihon hyvinvointiin varsin paljon. Iho voi hyvin, kun se saa paljon hyviä rasvoja ja muita tärkeitä ravintoaineita. Ja ihoa taas ärsyttävät monenlaiset allergisoivat ja haitalliset aineet, mahdollisesti esimerkiksi vilja, sokeri ja palkokasvit. Ihon ei kuulu olla kuiva, eikä siinä kuulu olla paljoa näppylöitä. Jos näin on, niin korjaa ruokavaliotasi.
Virkeys ja yleinen hyvinvointi
Ruokavalio vaikuttaa myös paljon siihen kuinka pirteä olet ja kuinka hyvin ylipäätänsä voit. Tasainen verensokeri, riittävät ravintoaineet, jne. Ruokavalio vaikuttaa myös mielialaan ja henkiseen hyvinvointiin suorasti ja epäsuorasti. Jos tunnet itsesi usein nuutuneeksi, väsyneeksi, jne., niin hyvin todennäköisesti ruokavaliossasi on vikaa.
Kehon koostumus
Ruokavalio varsin itsestään selvästi vaikuttaa myös kehon koostumukseen. Melko alhainen rasvaprosentti on elimistön toiminnan kannalta paras vaihtoehto. Ja terveellinen ruokavalio aika vääjäämättä myös johtaa alhaiseen rasvaprosenttiin. Rasvan kertyminen vyötärölle ja (naisilla) selluliitti ovat ilmiselviä merkkejä vääränlaisesta ruokavaliosta. Miehellä optimaalinen rasvaprosentti on jossain suunnilleen 10 % paikkeilla, naisilla jonkin verran korkeampi. Oikeanlainen ruokavalio myös lisää lihasmassan määrää, jopa harjoittelematta.
Ruokavalion ehdottomuus
Niin tärkeää kuin terveellinen ruokavalio onkin, niin siinäkään ei tarvitse mennä äärimmäisyyksiin, ellei välttämättä halua. Tärkeintä on, että ruokavalio on pääosin terveellinen. Ja toki kaikkein pahimpia myrkkyjä, kuten transrasvaa kannattaa vältellä hyvinkin tarkkaan. Mutta ei sillä kokonaisuuden kannalta ole suurta merkitystä, jos silloin tällöin syy vaikka jonkin verran sokeria tai jotain lisäainetta. Toki tässäkin kannattaa kuunnella omaa kehoaan ja mennä sen mukaan. Jos saa vaikka viljasta pienestäkin määrästä oireita, niin sitten ehkä paremmin olla syömättä. Itseni kohdalla olen päätynyt siihen, että en jätä viljaa ja maitoa ainakaan kokonaan pois, kun en niistä oireita saa. Turha rajoittaa omaa elämää, jos ei ole tarvetta.
Kokeile itse
Periaatteessa kaikille sopii suunnilleen samanlainen ruokavalio, mutta yksilöllisiä eroja on mm. tiettyjen ruoka-aineiden sietämisessä. Toiset ovat herkempiä joillekin ruoka-aineille. Niinpä kannattaa koittaa omalla kohdalla, että miten vaikkapa vilja- ja maitotuotteiden poisjättäminen vaikuttaa. Ainoa henkilö, joka voi määritellä sinulle parhaiten sopivan ruokavalion, olet sinä itse.
Vähän turhan pitkä ja raskaslukuinen tästä taisi tulla. Jos joku jaksoi edes vähän alusta tai mahdollisesti jopa loppuun asti ja heräsi kysymyksiä, niin kysykää pois.