Niin, sitten kun sitä on teoriassa määrättömästi, ei se tunnu miltään.
Tässä pätee jonkinmoinen niukkuuden laki: mitä vähemmän jotain on, sitä arvokkaampaa se on.
Juu, lomailuun ei saa tottua. Sen takia mieluummin pidän kesälomankin osissa.
Yhtenä syksynä olin joka neljäs viikko lomautettuna. Seuraavana syksynä joka kolmas. Ekana syksynä vapaaviikot tuli just sopivin aikavälein. Kolmessa työviikossa ehti jo kaivata viikonloppua pidempää vapaata, ja se viikko tuntui laill' taivaan lahjan. Jälkimmäisenä syksynä fiilis olikin ihan eri. Semmonen "jaa, se onkin taas viikko vapaata, no joo". Kaksi työviikkoa meni sen verran nopeasti, että edellinen vapaaviikko oli vielä tuoreessa muistissa eikä niistä vapaista enää sillai nauttinutkaan. Eikä ihan kolmen viikon välein viittiny ulkomaillekaan lähteä