Mielialasi ja päällimmäinen tunteesi just nyt?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Olga
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Aika kivat.
Mummelin leikkaus oli menny hyvin, pari tuntia olivat operoineet ja osaproteesin laittoivat lonkkaan. Kaippa se kuntoutus sitten alkaa pikapuoliin.
Jos huomenna olis itte siinä kunnossa, että viittis mennä kattomaan. Pientä lunssaa ollut muutaman päivän, niin en vielä oo viittinyt lähteä.
 
Tosta tuli muuten mieleen että iskeekö työttömyyskorvauksiin joku karenssi tms jos jää työttömäksi sen takia että itse irtisanoutui?
Eli onko niihin korvauksen saamisiin eroa sillä että onko työttömäksi jäänyt irtisanottuna vai irtisanoutuneena?

juu ja ero on melkoinen. Oisko ollut luokkaa irtisanotulla karenssi 7 (työ)päivää ja irtisanoutuneella 3kk tms...
 
Periaatteessa ihan hyvä olo. Sain suurprojektin valmisteltua tänä iltana ja luultavasti ensi viikolla ei enää tarvitse ainakaan ylitöitä tehdä. Tosin Ay-juttuja meinaa puskea alkuviikosta päälle iltahommina ja viikonloppunakin, mutta jos sen jälkeen pääsisi taas keskittymään omaan elämään. Ay-toimintaan liittyvät asiat meinaan lopettaa tähän vuoteen, täytyy sitä muutakin olla elämässä kuin työ ja liiton hommat.

On sen verran heikko olotila fyysisesti, ettei oikein jaksa tehdäkään enää mitään. Viime viikolla 3 päivää saikkua, eikä olotila ole lähelläkään normaalia edelleenkään.

Jos vaikka alkais kuntoileen tai jotain kun tästä vähän edes piristyy..
 
Kaljamo vs. Alppu 1-0. Tästä tappiosta muistona turvonnut ja kivulias kämmen. Särkylääkettä on napattava naamariin nyt.

Varmaan ampuisin itseni jos olis ase.Ei vaan jaksa paskaduunia eikä tyhjänpäiväistä elämää.

Elä elä hyvä mies! Edellinen sisältää kaksoismerkityksen.
 
Erittäin hyvä! Mainio! Mahtava! :ahem::ahem:
Enkä edes ole saanu pilperoa. :thumbfh:
Mutta silti! :thumbup::thumbup:
 
Hyvä fiilis pienestä kohmelosta huolimatta. Paljuiltiin eilen kavereiden kanssa ja keli oli mahtava, pieni räntäsade ja apaut -1 pakkasta. Välillä kierittiin lumihangessa ja takas paljuun, seurauksena veri lähti kiertään niin et tarvi hypätä paljusta hetkeks pois. Osasin jopa ottaa iisisti ja olin yhden aikaan takas kotona.

Niin ja baarissa törmäsin vanhaan ala- ja yläaste aikaiseen kaveriin, olipa surullinen näky. Kaverilla ikää 27v hampaat mustat piikit ja mies ihan rappiolla. Koitin jututtaa vähän aikaa mutta ei siitä mitään tullu, ei ymmärtäny oikein mitään ja silmät vaan kiilu. Oli sitä mieltä että hänellä itsellä on asiat loistavasti...Elämä on valintoja täynnä:(
 
Moon laihtunut 2 kiloa tiistaista. Pistin pullat, karkit banniin viikolla ja pienensin ruoka-annoksia.
 
Haa

Niin ja baarissa törmäsin vanhaan ala- ja yläaste aikaiseen kaveriin, olipa surullinen näky. Kaverilla ikää 27v hampaat mustat piikit ja mies ihan rappiolla. Koitin jututtaa vähän aikaa mutta ei siitä mitään tullu, ei ymmärtäny oikein mitään ja silmät vaan kiilu. Oli sitä mieltä että hänellä itsellä on asiat loistavasti...Elämä on valintoja täynnä:(

Tähän lainaukseen löyhästi liittyen. Hienoista alakuloa tunsin päivällä...

Tapasin kauppareissulla entisen esimieheni, joka jäi eläkkeelle parisen vuotta sitten. Poskien puna oli kadonnut, tilalla kalpeus. Lievää vatsankumpuaankaan ei enää ollut. Valitteli nivelvaivojaan, joidenka takia ei ollut halunnut mennä kauppaan, vaan istuksi vaimoaan odotellen tavaratalon aulassa.

Rempseä puhetyylinsäkin oli kadonnut jonnekin. Eikä enää ollut edes huumoria sanoissaan, jota yhteisinä työvuosinamme viljeli ehkä jopa hienoiseen rasittavuuteen asti.

Niin se aika kulkee...

ps. Ai niin, kyseistä henkilöä on kiittäminen nykyisestä työsuhteestani. Hän palkkasi minut ns. comeback-henkilönä nykyfirmaan vuosituhannen alussa.
 
On kyllä perkeleen vaikea olo. Näistä parisuhdejutuista tietty aina noustaan entistä ehompina ja sillä tavalla, mutta tuntuu kyllä aika kaukaiselta ajatukselta moinen. Tyhjyyttä on lauantaini täynnä. Kuten kaikki muutkin päivät, joina ei töitä tai koulua ole. Tyhjää ja paskaa.
 
Moon laihtunut 2 kiloa tiistaista. Pistin pullat, karkit banniin viikolla ja pienensin ruoka-annoksia.

Mä aloin maanantaina kulkeen fillarilla töihin. 25-30min suunta riippuen vastatuulesta. Lisäks hiilarit erittäin vähäiselle ja muutenki kalaa/kanaa/salaattia jne. Maanantai aamusta -4kg perjantai aamuun. Suurin osa lienee nestettä yms. kuona-aineita, mutta olo on ihan pirun hyvä.
 
On kyllä perkeleen vaikea olo. Näistä parisuhdejutuista tietty aina noustaan entistä ehompina ja sillä tavalla, mutta tuntuu kyllä aika kaukaiselta ajatukselta moinen. Tyhjyyttä on lauantaini täynnä. Kuten kaikki muutkin päivät, joina ei töitä tai koulua ole. Tyhjää ja paskaa.

Totahan se enimmäkseen on, riippuu ihan kokijasta ja tapahtumien aiemmasta käsittelystä ja jäsentymisestä. Yllätys ei suo mahdollisuuksia käsitellä asiaa etukäteen.
Itsellä meni useampi kuukausi joskus ihan sumussa, ennen kuin rupesi asiat jäsentymään. Painokin taisi pudota about 15 kg tuolloin.

Se on vaan tie joka on kuljettava perille saakka. Sen jälkeen koittaa vapaus ja kyky tehdä uutta.

Voimia matkalle jolla ei ole oikoteitä!
 
Viimeksi muokattu:
On kyllä perkeleen vaikea olo. Näistä parisuhdejutuista tietty aina noustaan entistä ehompina ja sillä tavalla, mutta tuntuu kyllä aika kaukaiselta ajatukselta moinen. Tyhjyyttä on lauantaini täynnä. Kuten kaikki muutkin päivät, joina ei töitä tai koulua ole. Tyhjää ja paskaa.
Tsemppiä. Vaikka sehän on nyt oikeastaan ihan sama, mitä mä tässä jauhan. Tuohon kun ei mitkään kauniit sanat auta. Ainoa, mikä auttaa, niin on aika. Se voi olla, että kuukauden päästä tuntuu paremmalta, tai kahden. Tai vuoden. Mutta kyllä se joskus vielä tuntuu. Välillä vaan pitää sukeltaa niitä pohjamutia myöten.
 
Ylös