Noh niin, laitetaan nyt sitten pieni yhteenveto tämän vuoden Jyskälästä, lähinnä pätkiä rankkaillen:
EK 1 Killeri 1:
Killeri nyt on mitä on, rallipassilla rahoilleen saa vastinetta, mutta erikseen en lähtis tänne lippua ostamaan. Tänä vuonna tultiin pikkasen myöhässä ekalla kerralla ja ei saatu mitenkään hirveen loistavia katselupaikkoja virolaisten ja norjalaisten keskellä. Kunnon äksöniä nyt ei juurikaan nähty muuta kuin yhden ännäläisen pyöritys ekassa kurvissa ja libanonilaisen Super 1600 -kuskin tumppaus sillan päällä kaiteeseen.
Eikö tuohon sillalle muuten saisi sellaista nyppyä aikaiseksi, että pikkasen keventäis? Nyt kun ei ole kuin nuo pikkuiset nypyt lähtösuoralla, joiden hyppyjä ei näe kuin pieni murto-osa katsojista.
Tuo Puman tumppaus haiskahti sinänsä pahalta, että kummasti saivat järjestäjät tumpeloitua aikaa noinkin pieneen juttuun. Oppia ottamaan jokkiskisoista, kuin raadot siirretään tehokkaasti ja kisaa päästään pikaisesti jatkamaan! Katsomosta näytti, että auto todellakin kärsi muutenkin kuin vain tukivarsien vääntymisestä. Sen verran se alkuun lieskaa sylkäisi ja savutus alkoi aina heti uudestaan kun virrat käännettiin päälle. Sinänsä huvittavaa, että palolaitoksilta vaaditaan yleensä tällaisissa kilpailuissa sitä, että kamppeet olis aika lailla valmiina päällä -ja ainakin tiedettäis mistä paikalle päästään. Nyt MM-rallissa, ilmeisesti kaupungin palolaitoksen, miehet käpöttelivät paikalla vaillinaisissa vermeissä, jahka ensin olivat ajaa harhaan sillan alitse. Noh, tekevälle sattuu...
EK 6 Laukaa
Tulipahan tehtyä vuoden eksyminen. Tarkoitus oli suunnistaa P2:lle. Pian kuitenkin löysimme itsemme jo kertaalleen "ohitetulta" P3:lta.
Noh, onneksi kuitenkin päästiin aiotulle katselupaikalle varsin helposti. Elikkä etuviistoristeys (3), vaativa. Ihan kohtuullinen paikka, jossa oli kyllä populaa riittämiin. Ei äksöniä ja aika lailla peruskamaa. Hirvonen taisi ottaa paikan tyylikkäimmin, ilman mitään pumppauksia ja pitkässä sladissa. Sadeasusteet tulivat tosi tarpeeseen, vaikka vieressä olijat aluksi taisivat naureskella. Mutta onneksi eivät naureskelleet kauaa.
Järjestäjille tiedoksi, että kannattaa ensi vuonna merkata siihen P-merkin viereen myös oppaassa oleva numero, niin helpottaa suunnistusta oleellisesti! -Mikä onneksi olikin tehty eräillä pätkillä.
EK 10 Killeri 2:
Eilisestä viisastuneena tultiin sitten sen verran aikasin, että päästiin katettuun katsomoon istumaan. Ei voinut kuin myhäillä tyytyväisenä kun ounastelemamme sade viimein saapui Killerin päälle...
Tunnelma oli hyvä, mitä nyt yksi kovasti nautiskellut herra onnistui karkottamaan seurueensa ja saamaan kaikki katsomossa istuneet suomalaiset vaivautuneeksi.
Järjestäjä oli oppinut eilisestä Killeristä lähtöön järjestelemisen suhteen. Killeri 1:llä suurin osa suomalaisista oli lähdössä sisäreunan puolella, mikä oli tulosten kannalta ikävä asia, sillä voitot otettiin käytännössä ainoastaan ulkoreunalta lähdettäessä -kun kyseessä oli tasaväkinen kalusto. Nyt perjantaina suomalaishuiput lähtivät ulkoa...
EK 13 Urria
Perjantaina tehtiin valinta Urrian ja Moksi-Leustun välillä. Urrian hyppyri kiinnosti, joten sinne päätettiin yrittää. Jälkikäteen ajatellen vanha varma Moksi-Leustu olisi varmaan tarjonnut enemmän nähtävää. Jo saapuessamme, erittäin hyvissä ajoin, varoiteltiin ralliradiossa, etteivät oppaan ohjeet ehkä olleet ihan kohdillaan. Empä kuitenkaan arvannut, että se P-paikka noin heikosti oli merkitty...
Noh, sinne löydettiin, eikä edes niin hirveen kauaks tarvinu autoo jättää (Valkolan 2002 jälkeen mikään ei tosin enään tunnu missään). Kuten aikaisemmin sanottu, isolle hypylle ei päästy, mutta haitanneeko tuo, eipä siinä komeita hyppyjä juuri nähty. Järjestelyistä huomasi, ettei täällä oltu vähään aikaan ajettu. Nauhat tulivat vasta nolla-autojen aikoihin..! Olipahan ensimmäinen kerta, kun piti aluksi oikein kysellä, missä sitä sais kisaa katsella. Onneksi tuli maalaisjärkee käytettyä, eikä hirveesti tarvinut paikkaa muuttaa, kun nauhoja alettiin vetää. Nyt jälkeenpäin telkkarista pätkän nähtyä voi todeta varsin surkuhupaisaksi järkkäreiden kovan linjan. Oltiin näköjään vaarattomassa paikassa kauempana kuin ison hypyn juurella katsoneet... Ei tänne enää koskaan!
- Loppupäivä meni Paviljongilla.
EK 19 ja 23 Mökkiperä
Järjestelyiltään ehdottomasti tämän reissun paras. Kunnon opasteet, reitit ja parhaat näkymät. Auto saatiin P1:lle ja alun hyppysuoralla tuli sitten katsottua skabat. Aluksi pikkasen huolestutti kävelyreittien veto turkasen kauaksi tiestä 10m+, mutta onneksi tilanne pikkasen helpotti pidemmällä. Ekalle vedolle saatiin kohtuullinen katselupaikka ja tokalle sitten päästi ehkä meikäläisen katselu-uran parhaalle paikalle. Subarut ja Hyundait taisivat hyppiä railakkaimmin, Solbergilla oli jopa pikkasen äksöniä sillä kuuluisalla viimeisellä pätkällä.
-Tuohon Subarun ja Hyundain hyppytyyliin pitää ehkä palata tekniikkafoorumin puolella.
Kaiken kaikkiaan uudet "käyttäytymissäännöt" eivät olleet niin paha shokki kuin oli kuviteltu. Ainakin vanhoilla perinteisillä pätkillä, kuten Laukaa ja Mökkiperä, tuo metsässä liikkuminen onnistui vallan mainiosti, mutta Urrialla oli kyllä paikoin pahasti liikaa vaadittu. Aluskasvillisuuden raivaamista eikait voi koskaan liikaa vaatia. Siinä tuntuu aina olevan puutteita, vaikka sitä oltais muka tehty kuin. Toki maanomistajat eivät kovin mielellään aina anna lupaa moiseen.