Juuri tuon takia en lue englanninkielisten kirjailijoiden tuotoksia suomeksi. Kaantajalla on liian suuri osuus kirjan henkeen. Kerran luin mokilla Stephen Kingin Pet Sematary suomeksi ja sen suomennos oli aivan surkea, erittain naivi. Olin lukenut samaisen kirjan aiemmin enklanniksi, joten kaannos oli suuri pettymys. Siihen loppui. :thumbfh:
Luennan alla
- Viestiketjun aloittaja Captain Howdy
- Aloituspäivämäärä
Tuossa sodan sykkeen keskellä tuli luettua David Masonin Hirvenmetsästäjä (Shadow over Babylon). Sijoittuu aikaan jälkeen Persianlahti I:n, ja ideana Saddamin salamurha. Itsehän pidin valtavasti.. tosin sillä varauksella tässä nyt, että noin tuosta kerronnasta on hankala mennä sanomaan mitään, sillä ahmin lumoutuneena aamukahden aikaan tehokkaan kiväärin ulkoballistiikkaan liittyvää kohtaa.. 
Sisältää paljon ammattiasiaa (syystä että Mason on itse entinen Walesin kaartin tarkka-ampuja), joten saattaa olla asiaan vihkiytymättömälle hieman raskasta luettavaa.
Mene ja tiedä.
Sisältää paljon ammattiasiaa (syystä että Mason on itse entinen Walesin kaartin tarkka-ampuja), joten saattaa olla asiaan vihkiytymättömälle hieman raskasta luettavaa.
Mene ja tiedä.
toleranssisiipi
Langennut enkeli
Tällä hetkellä yöpöydällä keskeneräisinä Jone Nikulan kirjoittama Rauta-aika, Alivaltiosihteerin Virallisuus sihisi hississä, sekä Heinäsirkan ja Arja Ahon kirjoittama Rockin korkeat korot. Viimeisin on lukuvuorossa ties kuinka monetta kertaa.
Noitten jälkeen on vuoroaan odottamassa varsin kattavan (ehkä liiankin) oloinen, n. 700-sivuinen Suomen musiikin historia -kirjasarjan osa nimeltään Populaarimusiikki.
Noitten jälkeen on vuoroaan odottamassa varsin kattavan (ehkä liiankin) oloinen, n. 700-sivuinen Suomen musiikin historia -kirjasarjan osa nimeltään Populaarimusiikki.
Knoukka
Well-known member
- Liittynyt
- 25.5.2000
- Viestit
- 27426
Yöpöydällä ja hyvän matkaa menossa Murakami Harukin Kafka rannalla ja seuraavina odottamassa Sebastian Faulksin Engleby sekä Le Namin Merimatka.
JPP
as Quo as possible
Apaut ajat sitten aloitin Petri Kuljuntausta: ON/OFF - Eetteriäänistä sähkömusiikkiin -kirjan lukemisen. On nyt ollut jokusen vuoden ajan taukoa opuksen lukemisessa, josko tässä joku kerta saisi jatkettua.
Tuli tuosta JPP:n kirjasta mieleen jotta kaikkien pitaisi lukea Kaken tuotanto lapi:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kauko_Nieminen
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kauko_Nieminen
JPP
as Quo as possible
Kauko varmaan osaisi teorioillaan selittää *spallaatioreaktiotkin.Tuli tuosta JPP:n kirjasta mieleen jotta kaikkien pitaisi lukea Kaken tuotanto lapi:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kauko_Nieminen
Kauko osaa selittaa kaiken. :thumbup:
Lancer
Realisti
Tullut tässä luettua 600 sivuista, enkunkielistä nidettä (pisin lukemani romaani varmaan ikinä, millä kielellä hyvänsä).
Troy
Well-known member
Paperikantinen Stephen King ja The Stand, Tukikohta. Siis kirjailijan itse haluama laitos ilman lyhennelmiä. Kunnon tajunnanvirtaa tulee välillä kirjailijalla. Enkunkielisenä loistava, muutenkin suomennettuna hyvä, mutta pitempi lukukokemus aina parempi tarinasta kun tykkää.
Lancerin postissa on quotessa Norman Miller, se oli mun virhe, tarkoitin tietenkin Arthur Miller.
Viimeksi muokattu:
Lancer
Realisti
Eipä ole muuten tullut Kingejä luettua vaikka leffoja onkin katsottu. Kiitos muistutuksesta että tämäkin herra on olemassa. :thumbup:Paperikantinen Stephen King ja The Stand. Siis kirjailijan itse haluama laitos. Ihan jännää 800 sivuista tarinaa. Norman Miller taitaa himolukijoiden piireissäkin olla se paksuimpia novelleja ikinä julkaistuksi saanut, johon joskus sukunimeen viitataan sivunpaksuudesta.
AJ
Well-known member
Kuka se Luenna on ja mitä muuta se tekee kuin tykkää olla päällä?
Formulanomi
Seksikäs rumä kääpiö
Aloitin Tervon Ohranan....mutta ei nappaa...
Captain Howdy
Well-known member
- Liittynyt
- 6.6.2001
- Viestit
- 20416
Kannattaa kahlata sitkeästi jonkin aikaa. Tervon tyyli kirjoittaa tuntuu kirjan alussa lukijasta aina jotenkin kankealta ja työläältä. Tyyliin tottuu aina jossain vaiheessa kirjaa, ja sitten lukemista ei maltakaan enää jättää kesken. Tervolla on upea kyky kuvata tapahtuma-aikakautta. Tuntuu, kuin lukija itse olisi talvisessa Helsingissä vuonna -44 katsomassa kun vanjan pommikoneet lähestyvät kaakosta ja yrittävät läpäistä Santahaminasta ammutun it-tulen. Kannattaa tsekata myös Tervon poliittishistoria-trilogian muut kirjat Myyrä ja Troikka.
Minulla luennan alla Esa Seppäsen "Itäsuhteiden kolmiodraama. Kekkonen–Brezhnev–Kosygin 1960-1980 (Ajatus Kirjat 2007)". Perustuu presidentti Kekkosen entisen adjutantti Seppäsen väitöskirjaan. Aihe on mielenkiintoinen, mutta tutkimus Juhani Suomimaisesti täysin kritiikitön Kekkosta kohtaan. Tai kritiikki kohdistuu lähinnä siihen, että joissain tilanteissa Kekkosen olisi pitänyt valita sanansa toisin ettei olisi suututtanut Brezhneviä. Kirjasta jäänyt kokonaan se pohdinta pois että onko ylipäätänsä oikein ystävystyä tarkoituksellisesti diktatuurimaan johtajien kanssa. Jossain on sanottu, että kontrafaktuuaalinen jossittelu jälkeenpäin ja jälkiviisastelu että olisi pitänyt tehdä toisin, ei palvele ketään, mutta ei mielestäni myöskään kritiikittömyys rähmällään oloon ihmisoikeuksia sortavan valtion edessä.
Captain Howdy
Well-known member
- Liittynyt
- 6.6.2001
- Viestit
- 20416
Jatkokurssilla?