Champ Car Atlantic 2008

[WebSlave]

Ei kaikkien hienojen ratojen tarvitse olla vuoristoratoja.

Tuo kommenttini nyt ehkä juontaakin osittain siitä, että Tilkeä syytetään (aiheettomasti) korkeuserojen puutteesta. Toinen juttu on se, että koska olen ensisijaisesti F1-fani, olen tottunut "hieman" parempitasoisiin ratoihin. Esim. pomput eivät ole minulle sellainen tekijä, joka lisäisi radan hienoutta, päin vastoin.

Edmontonista en näin äkkiseltään muista nähneeni kisaa (varmaankin olen, en vain muista), mutta Clevelandin lentokentältä useammankin. Niissä on oma karismansa, mutta samalla ne ovat minulle muistutuksia siitä, kuinka puolivillaista touhu jenkeissä välillä on. Kyse on/oli kuitenkin mantereen ykköstason sarjasta/sarjoista, ja sitten fasiliteetit ovat tuolla tasolla. Kaveri kävi Floridanreissullaan Daytonassa ja totesi, että legendaarisuudestaan huolimatta paikka oli aika vaatimattomassa kunnossa. Ja kyllähän se televisiokuvissakin näkyi, kun sieltä NASCAR-kisaa katselin.

Toisaalta se on ollut yksi CART/ChampCar-sarjan heinouksista, että ollaan ajettu vähän siellä sun täällä, mutta kyllä se jollain tavalla jenkkisarjojen "prestiisiä" (prestige) minun silmissäni laskee. Maanläheisyys ja yleisöystävällisyys kuuluu siellä asiaan, mutta ymmärtänet näkökantani.

 

[CARTer]

Maanläheisyys ja yleisöystävällisyys kuuluu siellä asiaan, mutta ymmärtänet näkökantani.

Ymmärrän toki. Kukin tavallaan.

Mahtoikohan olla Montoya, joka sanoi jossain, että F1:ssä täytyy autoakin ajaa pikkurilli pystyssä ja Amerikassa sitten voidaan todella mitata kuka on kilpa-ajaja ja kuka ei.

Mitä tulee väliaikaisten lentokenttäratojen kuntoon ja yleisilmeeseen, niin haluanpahan nähdä sen viisaan kaverin, joka menee asvaltoimaan kiitoteitä yhden viikonlopun takia ja sitten lennonjohto saa loppuajan hämmästellä miten lentokoneet päätyvät laskeutuessaan aina väärään paikkaan.
Tietenkin Edmontonin kohdalla voisi auttaa naurettavan suuri avustus kanadalaisilta veronmaksajilta, jotta saataisiin drinkki- ja katkarapuherroille ilmastoidut sviitit ja maailman kovapalkkaisimmille kuljettajille "inhimmilliset työolosuhteet".

Mainitsit myös Daytonan, mutta eipä se F1-rata Tonyn takapihallakaan kovinkaan edustavassa kunnossa ollut. Aidat olivat 2004 selvästi ruosteessa, 2005 itkettiin jostain merkillisestä syystä, joka olisi ollut yhtä nopeasti korjattavissa niin kuin Champ Carin ongelma viime vuonna Las Vegasissa. Ja Indy on sentään "Kilpa-autoilun pääkaupunki" ja F1 suorastaan pursuaa "prestiisiä". Onneksi nykyään F1-radat kestävät läpi viikonlopun sanotaan nyt vaikka murenematta. Voisiko muuten olla, että vika on ratayhtiöissä, eikä missään tietyssä kilpasarjassa?

Mutta tämähän liittyykin taas todella paljon Atlantic-sarjaan, joka ajaa ainakin tänä vuonna siellä mihin heidät kutsutaan

 

[WebSlave]

Onneksi nykyään F1-radat kestävät läpi viikonlopun sanotaan nyt vaikka murenematta. Voisiko muuten olla, että vika on ratayhtiöissä, eikä missään tietyssä kilpasarjassa?

Heh, Kanada. Toki kyse on ratakohtaisista jutuista, mutta jos kilpasarja nostaisi vaatimustasoaan, niin kisajärjestäjienkin olisi pakko nostaa tasoa. Kyse taitaa kuitenkin olla rahasta, puolin ja toisin.

Juu, kosketus Atlanticiin on toleranssin ulkopuolella, ja olenkin jo pitemmän aikaa kaivannut omaa topicia ratakeskusteluille.

 

[CARTer]

Rexall Edmonton Indy - torstai - Vapaat harjoitukset 1

Atlantic-sarjan neljäs kilpailuviikonloppu on potkaistu käyntiin Edmontonissa. Leveällä lentokenttäradalla saatiin juuri päätökseen ensimmäinen harjoitusjakso, jonka nopein oli PCM-tallin Carl Skerlong. Amerikkalaiset olivat aamun nopeimpia, sillä Jonathan Bomarito oli toiseksi nopein.

Forsythe-tallin James Hinchcliffe oli kolmas ja Markus Niemelä neljäs. Niemelällä on uusi tallikaveri tähän kilpailuun, kuten täällä pari viikkoa sitten kerrottiin. Viime vuonna Jensen Motorsportin autolla ajanut Tom Sutherland täyttää Edmontonissa Andreas Wirthin entisen ohjaamon. Sutherland vietti alkukauden American Le Mans – sarjassa, mutta nyt hänet siis nähdään hopea-musta-oranssin auton ratin takana. Aamulla Sutherland oli kuudenneksi nopein, joten Brooks Associates Racing on todella noussut kärkitiimien joukkoon tällä kaudella.

Mont-Tremblant’n kisan jälkeen pistejohtaja Junior Strous jahtasi perheensä huoltoaseman ryöstäneitä rikollisia pitkin kotikylänsä teitä. Pieni lisäharjoittelu siivitti hollantilaisen aamun viidenteen sijaan.

Ensimmäinen kuljettaja, joka hävisi yli sekunnin Skerlongille, oli ehkä hivenen yllättäen PCM:n toinen kuljettaja eli mieluummin kilpa-autoilijana kuin näyttelijänä tunnetuksi haluava Frankie Muniz.
Toiminnasta sivussa istuu edelleen Long Beachissä palkinnoille ajanut Genoa Racingin kuljettaja Alan Sciuto, joka teloi olkapäänsä ennen Laguna Secan kilpailua. Dane Cameron on tallin ainoa kuljettaja ja hänen aamuinen noteerauksensa riitti vasta sijaan 14.

Ajosessio päättyi punaiseen lippuun, jonka ilmeisesti aiheutti Bomarito, joka ajoi vain kuusi kierrosta.

Edmontonissa ajetaan tänä viikonloppuna kaksi lähtöä, joista ensimmäiseen ratkaistaan lähtöpaikat myöhemmin tänään. Edmontonin kilpailut voi olla mahdollista seurata netistä suorana. Tätä foorumia ja Atlanticin nettisivuja kannattaa asian tiimoilta siis seurata. Ainakin sivuille on tässä viikon aikana ilmestynyt kauden toinen osakilpailu Laguna Secasta, joten kokonaan ilman Atlantic-vauhtia ei siis tarvitse olla, vaikka kisoja suorana ei näkisikään.

 

[EdHunter]

Ei kaikkien hienojen ratojen tarvitse olla vuoristoratoja. Robert Doornbos kuvaili viime vuonna Edmontonin rataa fyysisimmäksi radaksi, jolla on ajanut kilpaa. Ja miehen lempiratoihin kuuluu sentään Belgian Spa. Edmontonin viimeinen mutkayhdistelmä on ns. Big Balls - paikka kuten mies itsekin rataesittelyssään mainitsee. Täysillä ajettaessa se näyttää pomppujensa takia jopa hurjemmalta kuin nykyaikainen Eau Rouge. Ainakin minusta.

Tyylikkään näkönen rata. :thumbup:
Mutkat on kuljettajan perspektiivistä aika pelottavia, kun ei ole selkeitä kiintopisteitä - niihin mennään periaattessa sokkona.. :eek!:

 

[CARTer]

James Hinchcliffe varmisti eilen paalupaikan tänään ajettavaan ensimmäiseen Atlantic-lähtöön. Kauden toinen paalupaikka lohkesi nuorelle kanadalaiselle ajalla 1:05.910. Hinchcliffe oli viime vuonnakin Edmontonin ensimmäisessä lähdössä paalupaikalla, mutta ruutulipulle hän ajoi kolmantena. Nyt Hinch toivoo, että hän ajaisi samanlaisen kilpailun kuin Laguna Secassa, jossa mies lähti paalulta ja tuli maaliin ensimmäisenä.

Hinchcliffen vierelle eturiviin asettuu amerikkalainen Jonathan Bomarito, jolle eturivin lähtöpaikka on yllättäen vasta kauden toinen. Long Beachissä hän oli paalupaikalla, mutta mies ei itse itseltään voiton, joten pienen Mathiasen Motorsport-tallin kuljettaja lähtee nyt kisaan revanssimielellä.
Amerikkalaiset esiintyvät rajan pohjoispuolella edukseen. Aamun nopein eli Carl Skerlong oli kolmas ja harjoitusraportissakin mainittu Dane Cameron neljäs. Hallitsevalle StarMazda-mestarille lähtöpaikka on tulokaskauden paras ja Cameron on vihdoinkin pääsemässä Genoa-tallin autolla vauhtiin.

Markus Niemelä lähtee ensimmäiseen kilpailuun ruudusta viisi ja uusi tallikaveri Tom Sutherland ruudusta kymmenen. Pistejohtaja Junior Straus oli vasta yhdeksäs, mutta huonoa tulosta selittäne Condor-tallin muutenkin heikosti menneet aika-ajot: Dominick Muermans oli vasta kuudestoista ja tallin brasilialaisvahvistus Douglas Soares tuloslistan viimeinen.

Aika-ajojen tulokset lupaavat siis mielenkiintoista ensimmäistä lähtöä.

Huomion arvoista on, että ilman mitään teknisiä ongelmia Marty Roth olisi oman IRL-tallinsa kalustolla Atlantic-sarjassakin vasta ruudussa 13. Hinclciffen paaluaika oli noin neljä sekuntia hitaampi kuin Will Powerin nopein harjoitusaika IRL:n perjantain vapaissa harjoituksissa ja vain sekunnin hitaampi kuin harjoitusten hitain aika.

 

[Bobakki]

Tuo kommenttini nyt ehkä juontaakin osittain siitä, että Tilkeä syytetään (aiheettomasti) korkeuserojen puutteesta. Toinen juttu on se, että koska olen ensisijaisesti F1-fani, olen tottunut "hieman" parempitasoisiin ratoihin. Esim. pomput eivät ole minulle sellainen tekijä, joka lisäisi radan hienoutta, päin vastoin.

Minusta F1-ratojen silottelussa on menty ihan liian pitkälle. Töyssyt ja pomput ovat aina kuuluneet radoille ja niiden poisvienti tekee areenoista turhan kliinisiä sekä vähentää haastetta. Onneksi Sepang on sentään rakennettu suolle.

ChampCarissa minua kiehtoi eniten nimenomaan radat, joilla sarja ajoi.

 

[Pärre]

On oikeutettua kysyä, mikä on "riittävän hyvä" radan kunto? Turvallisuus on tietysti se tärkein, mutta sen jälkeen voi itse kukin pohtia, kuinka paljon radalla saa olla röykkyä?

Katsojan kannalta erilaiset yllätysmomentit ovat plussaa. Kuljettajat ja tallit ovat tietysti näreissään kun ajoalusta whispaa ja tä-tä-täristää, mutta jos turvallisuus ja terveys eivät liikoja kärsi, minä äänestän vaihtelevuuden puolesta.

 

[kaapo]

Johtuuko Niemelän ja Karjalaisen ero autosta, vai kuskista?

 

[CARTer]

Rexall Edmonton Indy - perjantai - aika-ajot 2

Amerikkalaisnuoret ovat kuin kotonaan Edmontonin nopealla lentokenttäradalla. Pasific Coast Motorsportin Carl Skerlong varmisti uransa ensimmäisen paalupaikan huomenna ajettavaan toiseen kilpailuun. Kohta alkavassa ensimmäisessä lähdössä Skerlong on eturivissä. Kalifornialainen on sinihopeisella King Taco – autollaan ollut kahdessa ensimmäisessä rivissä jokaisessa Atlantic-sarjan kilpailussa tänä vuonna. Edmontonista Skerlong hakee uransa ensimmäistä voittoa.

Yhdysvaltojen lippua heiluttaa myös toiseen ruutuun ajanut Star Mazda – mestari Dane Cameron. Poika on nyt vihdoin päässyt sellaiseen vauhtiin, jollaista häneltä ennen kautta ainakin itse odottelin. Samalla hän todistanee, ettei Star Mazda – mestaruus ole ihan läpi huutojuttu sekään.

A1GP-sarjassa USA:n joukkueen värejä kantanut Jonathan Summerton saa rinnalleen toiseen riviin myös A1-sarjassa mainetta niittäneen James Hinchliffen. Eturivistä ensimmäiseen lähtöön starttaava Jonathan Bomarito oli viides ja pistejohtaja nyt eilistä hieman parempi ja kuudes. Niemelältä aika-ajo ei mennyt nyt parhaalla mahdollisella tavalla ja raumalainen starttaa huomenna vasta ruudusta kahdeksan. Samalta sijalta hän lähti Laguna Secan kilpailuun aiemmin ja tuli silloin maaliin neljäntenä. Toivottavasti samanlaista nousua on luvassa myös huomenna. Tänään töitä ei ole niin paljon edessä, sillä kohta alkavaan kilpailuun Markus starttaa viidentenä.

Ilmeisesti livekuvaa ei tästäkään osakilpailusta tarjota, joten jälleen joudutaan istumaan näyttöpäätteen äärellä ja seurata sitten sitä kautta kuka on kovin kuski Edmontonissa tänään.

Johtuuko Niemelän ja Karjalaisen ero autosta, vai kuskista?

Jensen Motorsport, jonka kalustolla Karjalainen ajaa ei ole koskaan ollut kärkitalli, mutta eipä Brooksinkaan aiemmat tulokset paljon päätä huimaa. Edellisen auton kanssa Andreas Wirth sentään taisteli sarjan mestaruudesta, joten kyllä eroa talleissakin on. Eric Jensen varmasti mielellään vielä itsekin ajelisi autoillaan, mutta ei taida miehen aika enää riittää. Viime vuonna talli ajatti kahta autoa, mutta nyt jostain syystä #22 mukana vain listoilla.

 

[talakem]

Niemelä...

http://www.turunsanomat.fi/f1/?ts=1,3:2001:0:0,4:34:0:0:0;4:35:562:1:2008-07-26;4:36:0:0:0,104:35:555039,1:0:0:0:0:0:

 

[CARTer]

Rexall Edmonton Indy - perjantai - kilpailu 1

Turun Sanomien uutisesta puuttuu se tärkein tieto, eli Edmontonin ensimmäisen kilpailun voittoon ajaneen Mathiasen Motorsportin Jonathan Bomariton nimi. Voitto oli nimittäin Bomariton ja samalla myös Ray ja Leslie Mathiasen tallin ensimmäinen. Kalifornialainen kävi voitosta kovan kamppailun paalulta lähteneen James Hinchcliffen kanssa.

Hinchcliffe johti kilpailua kun vielä kahdeksan kierrosta oli jäljellä, mutta vaihdelaatikko-ongelmat ja rakkulat käsissä tekivät ajamisesta erittäin vaikeaa. Hinch teki pienen virheen ensimmäisen mutkan jarrutuksessa ja Bomarito siirtyi johtoon. Muutama kierros myöhemmin Niemeläkin pääsi kanadalaisesta ohi.

Hollannin Dominick Muermans ajoi ulos ja ainakin Hinclcliffen tiimi luuli, että radalle tarvittaisiin turva-autoa. Forsythe-kuski nosti jalan kaasulta ja Niemelä lensi hänen ohitseen. – Mietin, että kuka hän luulee olevansa, hän ei selvästi ole vielä saanut tietoa, että turva-auto on radalla, selvitti Hinch kömmähdystä kisan jälkeen. – Me annoimme heille tänään paljon lahjoja. Markukselle annoin yhden sijan ja Jonathanin lahja oli, etten kastellut häntä shampanjalla palkintokorokkeelle, sillä hänellä on vain yksi ajohaalari, Hinch vitsaili ja haki hieman huumoria tilanteeseen.

Niemelä on insinöörinsä Nick Harveyn kanssa etsinyt parempia säätöjä autoon koko viikonlopun ajan ja ennen ensimmäistä lähtöä Harvey löysikin jotain, joka sai auton tuntumaan paremmalta: Kävimme läpi dataa, enkä tiedä mitä hän teki autolle, mutta se oli nyt todella paljon parempi ajaa, viidennestä ruudusta lähtenyt raumalainen summaili.

Erittäin tasaisessa ja tiukassa Atlantic-mestaruussarjassa on saatu neljässä ensimmäisessä kilpailussa neljä eri voittajaa. Nähtäväksi jää säilyykö taika tämän illan lähdön jälkeen.

Paalulta tuohon kisaan lähtevälle Carl Skerlongille ensimmäinen lähtö oli katastrofi; hän kolaroi heti ensimmäisellä kierroksella ja joutui istumaan varikolla tallin tehdessä korjauksia King Taco – autoon. Pistejohdossa Edmontoniin saapunut Junior Straus oli säätöjensä kanssa eniten hukassa ja hän sijoittui vasta kolmanneksitoista. Tallitoveri Muermans ajoi siis rajusti ulos, mutta on kunnossa toiseen lähtöön.

Kilpailun nopeimman kierroksen ajoi Monterreystä Meksikosta tuleva David Garza ja pisteen eniten parannetuista sijoituksista sai Newman/Wachs-tallin Simona De Silvestro.

 

[CARTer]

Maikkarin urheilutoimituksessa oltiin taas kunnostauduttu ajankohtaisella uutisannilla. Niemelä kuulemma toisena sarjassa kolmen kilpailun jälkeen ja Atlantic on edelleen Champ Carin koulutusluokka :nope:

Skerlongin osalta näyttää nyt todella hyvältä, sillä hän oli aamun warm-upin nopein. Viisi eri voittajaa viidessä ensimmäisessä kisassa olisi kyllä huikea juttu koko sarjalle. Sormet ristissä PCM:n omistajan Tyler Tadevic puolesta. Mies tiettävästi myi talonsa, purki kihlaukensa ja muutti ystävänsä kellariin, jotta sai tallin pysymään pystyssä Champ Carin loppumisen jälkeen. Hän oli ilosta kyynelissä Long Beachin Champ Car - palkintokorokkeen jälkeen ja voitto Atlantic-sarjassa toisi varmasti pintaan samanlaisia tunteita. PCM:lle, kuten monelle muullekin tämä on ollut kova vuosi...

 

[JPM #42]

Newman/Wachs Racing -tallin Jonathan Summerton otti lyhyen Atlantic-uransa ensimmäisen voiton Edmontonin toisessa kilpailussa kolmannesta lähtöruudusta. Summertonin edellinen voitto on A1GP-sarjasta, kun hän ajoi USA:n väreissä voittoon Shanghaissa huhtikuussa.

 

[CARTer]

Rexall Edmonton Indy - lauantai - kilpailu 2

Niinhän siinä kävi, että Edmontonissa saatiin kauden viides eri voittaja ja kauden neljäs uusi osakilpailuvoittaja, kun Jonathan Summerton toi Paul Newmanin ja Eddie Wachsin tallille sen toisen voiton Atlantic-sarjassa. Atlantic on kyllä erittäin tasaväkinen ja yllätyksellinen sarja, joten suuri sääli, ettei kilpailuja näe edes sen kotimaassa televisiosta.

Edmontonin toisen kilpailun lähtö olisi varmasti näkemisen arvoinen, sillä kolmannesta ruudusta lähtenyt Summerton ampui kärkeen ensimmäisen kierroksen aikana. Skerlong pysyi hyvin hänen perässään läpi koko kilpailun ja kaksikko ajoivatkin vuoron perään nopeimpia kierroksia. Lopussa Skerlong kuitenkin luovutti ja ero kasvoi kahteen sekuntiin.

Genoa Racingin Dane Cameron lähti ilmeisesti viivalta erittäin tahmeasti liikkeelle, sillä hän putosi jo kättelyssä toiselta sijalta viidenneksi. Sen jälkeen
Summertonin tallitoveri Simona De Silvestro ja Niemelän tallitoveri Tom Sutherland kolaroivat toisella kierroksella ja se toi radalle kilpailun ainoan turva-auton.

Markus Niemelän sarjajohto jäi lyhytaikaiseksi huviksi, sillä Edmontonista kotiin lähdettäessä James Hinchcliffe johtaa tasaisempien tuloksien ansiosta sarjaa. Hinch oli molemmissa lähdöissä kolmas, joten Forsythe-kuljettajalla on nyt viiden pisteen etumatka Niemelään.

Sarjan toinen suomalainen eli Henri Karjalainen ajoi tähänastisen Atlantic-uransa parhaan kilpailun. Henrin kierrosajat olivat kisan toisella puoliskolla erittäin kilpailukykyisiä ja hän saavuttikin edellä ajaneen David Garzan, mutta kierrokset loppuivat kesken. Jensen Motorsportin autolla yhdestoista sija on kuitenkin Karjalaisen paras sijoitus Atlantic-sarjassa tähän asti.

Atlantic-sarja jatkuu kahden viikon päästä Elkhart Laken kauniilla moottoriradalla.

 

[CARTer]

Forsythe-Pettit Racing joutuu korvaamaan David Garzan Road American kisaviikonloppuna toisella meksikolaisella, sillä Garzan lonkka meni sijoiltaan miehen treeneissä kotikaupungissaan Monterreyssä kuluneella viikolla. Garzan alkukausi on ollu suuri pettymys, joten ehkä pieni huili tekee miehelle nyt ihan hyvää.

Elkhart Lakessa Axtel-Tecate numero seiskaa ajaa kuljettaja vaihdoksen myötä toinen monterreylainen eli David Martinez. Martinez on Forsythen luottokuljettajia, sillä meksikolainen ajoi aiemmin tänä keväänä Champ Car - sarjan viimeisessä kilpailussa tallin kolmatta autoa. Nettisivuillaan tänä vuonna Long Beachin keikkaa lukuun ottamatta kortistossa viettänyt Martinez kertoo valmistautuvansa ensi vuonna ajamaan IndyLights-sarjassa ja todennäköisesti silloinkin sinivalkoisen tallin väreissä.

 

[CARTer]

Viime viikonloppuna ajetut lähdöt jäivät ilmeisesti vähälle huomiolle lomareissuni takia.

Ensimmäisen kilpailun legendaarisella moottoriradalla vei nimiinsä Jonathan Bomarito, josta tuli kauden ensimmäinen kaksoisvoittaja. Bomarito nappasi kärkipaikan lähdössä paalumies Dane Cameronilta, joka tosin ei päästänyt Ray ja Leslie Mathiesenin autolla ajanutta kalifornialaista helpolla. Cameron nappasi kärkipaikan takaisin Bomaritolta kilpailun kymmenellä kierroksella kuuluisassa Kanada-mutkan jarrutuksessa. Bomarito kuitenkin palasi listan kärkeen seuraavalla kierroksella ja karkasi jäljellä olleiden kahdeksan kierroksen aikana upeaan wisconsinilaiseen maisemaan.

Voitto oli Bomariton toinen Elkhart Lakessa. Uran ensimmäinen voitto Atlantic-sarjassa tuli samalta radalta kaksi vuotta sitten PR1-tallin kuljettajana.

Päivän suurimmat juhlat olivat Bomariton ja Mathiasenin perheen voitosta huolimatta Genoa Racingin teltassa. Genoalla voitiin myhäiillä tyytyväisinä Angelo Ferron ja Thomas Knappin päätöstä istuttaa Long Beachista lähtien tyhjänä olleeseen toiseen autoon eestiläisen Tonis Kesemets. Kyseessä on sama mies, joka voitti vuonna 2005 Elkhart Laken Atlantic-kilpailun oman tallinsa väreissä ja hän kilpaili pari viikkoa aikaisemmin samalla radalla historiallisten urheiluautojen kisassa. Viime vuonna Kesemets teki ainoan Atlantic-vierailunsa Newman/Wachsin autolla juuri Road Americalla sijoittuen vaikean viikonlopun jälkeen seitsemänneksitoista. Nyt tulos oli paljon parempi.

Cameron ja Kasemets ajoivat Genoa Racingin toisen tulemisen parhaan tuloksen nousemalla kisan päätteeksi palkintokorokkeelle. Vuonna 1991 Jimmy Vasserin kanssa kuusi kilpailua voittanut tali palasi Atlantic-sarjaan vuonna 2006 heikoin tuloksin, mutta tänä vuonna tallilla oli ensimmäistä kertaa hyvät kuljettajat listoillaan. Alan Scuito sijoittui avauskilpailussa toiseksi, mutta loukkaantuminen heikensi koko tallin tilannetta, eikä viime vuoden Star Mazda-mestari Dane Cameron yksin pystynyt nostamaan tallia suosta. Kokeneen tallikaverin kanssa Cameron starttasi kisaan paalulta ja johti tallin siis upeaan lopputulokseen.

Road American toisen lähdön voitti myös amerikkalainen Jonathan, mutta tällä kertaa kunnian vei Newman/Wachsin Summerton. Ensimmäisessä kisassa avauskierroksella tallitoveri De Silvestron kanssa kolaroineelle Summertonille voitto oli, kuten etunimikaimallakin, kauden toinen ja samalla Newman/Wachsin kolmas. Summerton nousi yhdeksännestä ruudusta Bomariton ohi toiseksi viimeisellä kierroksella. Edellisen kerran Atlantic-kisan voittoon on ajettu yhtä huonosta lähtöasetelmista vuonna 1998. Andrew Bordin lähti tuolloin Vancouverin kisaan niin ikään yhdeksänneltä sijalta.
Voittonsa myötä Summerton lähenee Niemelää Vuoden tulokas-pisteissä. Eroa miesten välillä on enää 16-pistettä.

Ensimmäisen lähdön voittanut Bomarito oli toinen ja Tonis Kesemets jälleen kolmas, parantaen mahdollisuuksiaan ajaa lisää Genoan valkoisissa vielä tämän vuoden puolella. Molemmat Elkhart Laken kilpailut olivat tapahtumarikkaita ja niistä lisää voi lukea englanniksi Atlantic Championshipin kotisivuilta.

Sarja jatkuu tänä viikonloppuna Atlantic-kilpailijoiden palatessa Trois-Rivieres’n katuradalle Quebeciin Kanadaan. Edellisen kerran Atlantic-sarja vieraili radalla vuonna 2004. Vaikka jotkut posteljoonit luulevatkin että lähtöruudut on jo ensimmäisen aika-ajosession jälkeen jaettu, niin palataan me asiaan, kun lähtöruudut sunnuntain kilpailuun ovat tämän päivän toisten aika-ajojen jälkeen selvillä.

Pistetilanne 7/11
:: Elkhart Laken jälkeen

1 Jonathan Bomarito - Mathiasen Motorsport - 158 pistettä
2. James Hinchcliffe - Forsythe/Pettit Racing - 154
3. Markus Niemelä (R) Brooks Associates Racing - 151
4. Jonathan Summerton (R) - Newman/Wachs Racing -135
5. Carl Skerlong - Pasific Coast Motorsport -128
6. Junior Strous - Condor Motorsport - 120
7. Dane Cameron (R) -Genoa Racing - 112
8. Kevin Lacroix - Walker Racing - 104

 

[CARTer]

Grand Prix de Trois Rivieres - lauantai - aika-ajot 2

Jonathan Bomarito piti otteensa paalupaikasta ja lähtee huomenna kolmannen kerran Atlantic-kisaan kärkipaikalta. Rinnalleen hän saa maanmiehensä ja huimaan vauhtiin kauden toisella puoliskolla päässeen Jonathan Summerton. Summerton on selkeästi kotiutunut uuteen sarjaan ja Newman/Wachs-pilotti tulee taistelemaan ainakin Vuoden tulokas-tittelista Markus Niemelän kanssa.

EuroInternational-tallin kanadalainen tulokas Daniel Morad lähtee huomenna kolmantena. 18-vuotiaasta Moradista povaillaan tulevaisuudessa kärkikuljettajaa, mutta tallin ja kuljettajan ensi askeleet sarjassa ovat vielä olleet hieman horjuvia. Morad voitti viime vuonna Amerikan Formula BMW-mestaruuden.

Elkhart Laken ensimmäisen kilpailun paalumies Dane Cameron starttaa viidentenä ja vielä eilen manalan mailla ollut Markus Niemelä löysi aamun harjoituksissa vauhtia ja nousi sijalta kolmetoista ruutuun kuusi.

Forsythe-Pettit-kuljettajat Hinchcliffe ja Martinez olivat vielä eilen ensimmäisessä ja toisessa rivissä, mutta tippuivat tänään sijoille yhdeksän ja kymmenen. Hinchin mestaruustoiveiden kannalta tilanne ei näytä hyvältä, sillä Bomarito otti jälleen eroa paalupisteiden ansiosta.

Montrealissa päämajaansa pitävän Jensen Motorsportin Henri Karjalainen oli eilen kiinni uransa parhaassa lähtöpaikassa, joten pettymys lienee jonkinlainen, kun sijoitus tippui kahdennestatoista jo tutuksi tulleeseen viidenteentoista lähtöruutuun. Karjalaisella on tänä viikonloppuna tallitoveri, kun tallipäällikkö Eric Jensen löysi kalenteristaan aikaa ajaa kotikilpailussaan tallin toista autoa.
Edellisen kerran Jensen ajoi Atlanticissa vuonna 2005, jolloin hän osallistui sarjan Kanadan osakilpailuihin. Hän ajoi tuolloin parhaaksi jääneen sijoituksensa oltuaan kotikilpailussaan Torontossa viides. Yhteensä Atlantic-startteja Jensenillä on tätä ennen 33 ja 34. startti tapahtuu viimeisestä rivistä, mutta Walker Racingin Leo Mansellin edeltä. Melko nolo homma Nigelin pojan kannalta... Ero paalumies-Bomariton ja viimeisen rivin välille asettui lopulta kahteen sekuntiin.

 

[CARTer]

Grand Prix de Trois Rivieres - sunnuntai - kilpailu

Jonathanit hallitsevat tällä hetkellä Pohjois-Amerikan Atlantic-mestaruussarjaa. Eilen Trois-Riveresin katuradan rataennätyksen rikkonut ja sen asioista paalulta lähtenyt Jonathan Bomarito vankisti pistejohtoaan voittamalla Kanadan kolmannen osakilpailun näytöstyyliin. Bomariton päivää piristi myös se uutinen, että pisteissä toisena ollut James Hinchcliffe kolaroi kierroksella kuusi maanmiehensä Kevin Lacroix’n kanssa. Tuomaristo totesi myöhemmin tilanteen olleen Hinchcliffen kohdalta vältettävissä ja tiputtivat hänet tuloslistan viimeiseksi.

Kakkosena maaliin tuli nyt uuden pistetilanteen mukaisesti Jonathan Summerton, joka ei koko kisan aikana pystynyt vastaamaan Mathiesen-tallin ainoan kuljettajan vauhtiin.

Junior Strous ohitti viimeisten kierrosten pitkään kolmantena ajaneen Daniel Moradin. Etusiipensä aiemmin kisassa telonut Morad tippui lopulta vaikeasti ajettavalla autollaan kuudenneksi, kun eniten sijoituksia kisan aikana parantanut sveitsiläinen Simona De Silvestro ja Genoan Dane Cameronkin löysivät tiensä 18-vuotiaan kanadalaisen ohitse. Pettymys oli varmasti nuoren miehen vielä lyhyen uran kovin, sillä ilman viimeistä turva-autojaksoa hänellä ei olisi ollut vaikeuksia pitää muita takanaan.

Moradin mahdollisuudet vieneen turva-auton radalle toi pääsuoralle pysähtynyt Markus Niemelä, jonka auton katkennut vetoakseli pysäytti ensimmäistä kertaa raumalaisen matkanteon Atlantic-kilpailussa. Niemelä keskeytti kilpailun neljänneltä sijalta. Niemelä tippui nyt Vuoden tulokas-taistelussa toiseksi ja kokonaispisteissä jaetulle kolmannelle sijalle.

Meksikon keikkakuski David Martinez oli Forsythe-Pettit Racingin autolla seitsemäs.

Niemelän BAR-tallikaveri Tom Sutherland, Walker Racingin Greg Mansell ja Jensen Motorsportin Henri Karjalainen ajoivat kaikki Atlantic-uransa parhaimmat sijoitukset tulemalla peräkkäin ruutulipulle kahdeksantena, yhdeksäntenä ja kymmenentenä. Karjalaisen tallipäällikkö-toveri Eric Jensen ajoi maaliin viidentenätoista.

Seuraavaosakilpailu ajetaan New Jerseyn moottoriradalla syyskuun 14. päivä.

Pistetilanne 8/11
:: Trois-Rivieres'n jälkeen

1. Jonathan Bomarito – Mathiesen Motorsport – 191 pistettä
2. Jonathan Summerton (R) – Newman/Wachs Racing – 163
3. James Hinchcliffe – Forsythe-Pettit Racing – 155
4. Markus Niemelä – Brooks Associates Racing - 155
5. Junior Strous – Condor Motorsport – 145
6. Dane Cameron (R) – Genoa Racing - 133

Nyt ajettu Trois-Rivieres’n kilpailu oli Kanadassa ajetuista kilpailuista viimeinen, joten palataan HinchCastin mukana Atlantic-kuskien ensimmäiseen kohtaamiseen Kanadan maaperällä. Mont-Tremblant’n viikonloppuna kuljettajat kisailivat rattikelkoilla paikallisen laskettelukeskuksen rinteillä. Kuka voitti, kuka hävisi ja kuka heitti volttia ja miksi?

 

[Silppu]

Trois Rivieres ja Brooks-tallin vetoakselit!

Voi harmi tuota akselin katkeamista! Siihen auto pysähtyi pääsuoralle ja todennäköinen kakkossija tällä hetkellä sarjassa meni Summertonille. Edellisessä kisassa katkesi saman tallin Sutherlandin vetoakseli. Mistä mahtaa johtua?