1992 se ajettiin kyllä tuosta nurkan ympäri juuri kuvan osoittamaan suntaan, ja 2002 juuri päin vastoin. Myös 1968 tietääkseni samoin kuin 2002. Mutta esim. 1975 se starttasi tästä sinne Niinimäkeen päin, ja taas 1976 tästä tuohon kuvan suuntaan 1 km. Eli kummallakaan kerralla itse mutkaa ei ajettu.Eikö Ehikki ajettu siihenaikaan aina Huhtian kaupalta nelostiellepäin? Samoin vielä pitkälle 80-luvulle. Eli tuo riihenkulma oli käytännössä suoralla.
Tarkoitin 70-luvun loppupuolta ja 80-lukua, jolloin se lähti sen 604-tien risteyksessä olevalta vanhalta K-kaupalta tuonne kuvan suuntaan. tarkkaa lähdön paikkaa en nyt muista, mutta ei se varmaan aina niin kaukana kuin -76 ollut.1992 se ajettiin kyllä tuosta nurkan ympäri juuri kuvan osoittamaan suntaan, ja 2002 juuri päin vastoin. Myös 1968 tietääkseni samoin kuin 2002. Mutta esim. 1975 se starttasi tästä sinne Niinimäkeen päin, ja taas 1976 tästä tuohon kuvan suuntaan 1 km. Eli kummallakaan kerralla itse mutkaa ei ajettu.
En tiedä onko sitä koskaan ajettu sinne Huhtian kaupalle, mulla ei ainakaan ole tiedossa. Silläkin tiellä oli kyllä hienoja hyppyjä!
Kyllä, oli tosi kova rattimies. Mutta ei antanut tietä nopeammalleen. Mä muistan kun pikkupoikana tavasin Vauhdin Maailmoja, niin aina siellä oli N-G Wiik.Tuo Mr. Wiik taitaa olla liki kymmenkertainen rata-ajon ja jääradan SM-mitalisti...
Jep, Mä en oo vielä 78 enkä 79 karttoja tutkinu, sillon on voinut mennä juuri noin kun sanoit. Ja varmaan menikin.Tarkoitin 70-luvun loppupuolta ja 80-lukua, jolloin se lähti sen 604-tien risteyksessä olevalta vanhalta K-kaupalta tuonne kuvan suuntaan. tarkkaa lähdön paikkaa en nyt muista, mutta ei se varmaan aina niin kaukana kuin -76 ollut.
Hauhuun pätkä on sittemmin kokonaan asfaltoitu, ja sitä ajaessa tuli välillä tunne, että ollaan KOrsika-rallissa.Surullisen paljon näkee autiotaloja, rappeutuneita mökkejä, hylättyjä rautateitä jne...
Itsekin ajoin tuon tien viimeksi viime kesänä anoppilaan mennessä, hieno pätkä asfaltoitunakin.Hauhuun pätkä on sittemmin kokonaan asfaltoitu, ja sitä ajaessa tuli välillä tunne, että ollaan KOrsika-rallissa.
Ihan pätkän alussa pikataival ylittää vanhan Haapamäki-Virrat- radan, jota ei ole ihan äsken ajettu, liekö ollenkaan sitten 70-luvun...
Tuolta ainakin löytyy, jos jotain muita on olemassa niin kerro ihmeessä.muistaako joku mistä löytyy tilastot tai luettelot vanhoista pätkistä. itse löysin kerran mut enää ei löydy mistään, tai en ossoo ennee ehtiä...
kiitos!
Ne kaikki kaipaamasi asiat löytyy kirjasta 70-luvun Suurajojen jalanjäljissä. Tosin joudut odottamaan vielä vajaan vuodenmuistaako joku mistä löytyy tilastot tai luettelot vanhoista pätkistä. itse löysin kerran mut enää ei löydy mistään, tai en ossoo ennee ehtiä...
kiitos!
anssi kukkonen oli merkitty kartanlukijaksi,"kartanlukija" timo putkoselle ,mutta saattoihan tuo ajaakin.1968 Väärinmaja, -69 Ylä-Kolkki, sitten v. 1970 taas Suurajojen katselupaikkana Väärinmaja isän ja kahden vanhemman veljeni kanssa. Ja kylän kauppiaskin olla mukanamme.
Tällä kertaa pätkä ajettiin nykymallin mukaan etelästä pohjoiseen, ja katselupaikkamme oli Myllymaan sillan ja 90-risteyksen jälkeisen peltoaukean takareuna.
Paikasta oli pitkä näkyvyys peltoaukean yli autojen tulosuuntaan aina sillalle asti.
Tuona vuonna oli paljon puhuttu ”lehdistöralli”, so. parikymmentä toimittajaa eri medioista ajoi punaisilla VW 1302 S:lla ensimmäisen perjantai-illan lenkin ennen varsinaisia kilpailijoita. Yhtä kuplaa ajoi TV:n urheiluselostaja Anssi Kukkonen, tuon ajan aito julkkis, ja häntä muistan meidän odotelleen, vähän naurunkin kanssa.
Yö ei ollut vielä pimentynyt lehdistörallin aikana, ja hyvin muistan punaisten kuplavolkkarien menon ohitsemme, tehopakoputkineen kovan metelin kanssa.
Sitten jo yökin pimeni, ja alkoi olla varsinaisten ralliautojen vuoro. Niistä parhaiten on jäänyt mieleen Hannu Mikkola numerolla 13, autona tuon ajan tehotykki Ford Escort RS. Jo kaukaa ennen Myllymaata kuului RS:n imusarjan hurja ulvonta, tiesimme mitä odottaa…Kirkkaat valot kääntyivät risteyksestä alas peltoaukealle, ja urku auki Mikkola aivan tajutonta vauhtia ylitti aukean loivasti kaartuvat nypyt meitä kohti. Se oli maailmanluokan menoa!
Pian sitten oli vuorossa oma suosikkini Simo Lampinen, mutta tällä kertaa ei Saabilla, vaan autonaan oli Lancia Fulvia. Muistan Lancian valojen käännöksen risteyksestä alas, mutta vauhti ei ollut samaa kuin Mikkolalla, joka sitten voittikin rallin kolmatta kertaa peräkkäin.
Jorma Luseniuksen ja muutaman muun kuskin Renault 8 Gordinit jäi kanssa hyvin mieleen; ”sinisorsissa” oli ajovalojen päällä pitkät muoviset heijastussuojat, jotka pimeässä loistivat hienon sinisinä. Rallista innostuneen pikkupojan tarkka silmä poimii juuri tuollaiset yksityiskohdat.
Kyösti Hämäläinen diesel-Mersullaan herätti äijissä hilpeyttä. Muistan hyvin Mersun vinojen takavalojen häipymisen mutkan taakse.
Väärinmajan jälkeen oli rallissa jonkinlainen tauko Mäntän silloisessa kauppalassa, ja kotimatkalla poikkesimme katsomaan ralliautoja sinne. Kovasti meissä ihmettelyä aiheutti Mikkolan Escortin hurjasti pullistetut lokasuojat; että tuommoisetkin ovat jo autoon keksineet…