Lämpöherraa odottelen paikalle kovasti, mutta jospas tässä rintamamiestaloveljenä jotain pikaisesti möläytän. Foto ois kiva, ymmärtäisi paremmin, että mistä vuotaa. Vaikka syöksytorvi purkaa vettä sokkelin juurelle, sen ei pitäisi aiheuttaa noin runsasta vuotoa sisälle. Vai purkaako se sokkelin yläpinnan tasolle taloa kohti, että sieltä vuotaisi?Erkkerin kulmasta puskee kellarin lattialle vettä. Myyjä kyllä taannoin väitti, ettei vettä ole koskaan kellariin tullut. Tosin heidän aikanaan siellä on ollut tietynlaista "kuntosalimattoa" joka on kyllä tämän näkymisen estänyt ja veden upeasti sinne lattian rakoon eristänyt.
Näytti olevan irronnut tuo sadevesiputken kötöstysliitos, joka veis ne hulevedet vähän etäämmälle talosta, joten ainakin meikäläisen jonkin logiikan mukaan ne valuu sieltä talon kulmalta reunustaa pitkin ja tulevat pysähdyksiin tuohon erkkerin kulmalle, josta sitten sisään.
Oli sinne ihan valkoista homettakin näemmä ko. seinälle ehtinyt muodostua. Ei ole tuossa kellarin vanhassa autotallissa kauheesti ehtinyt ravata, niin jäänyt huomiotta.
En ehtinyt töihinlähtö töhinöissä vielä tuota putkea uudelleen kiinnittää. Illemmalla sitten.
Osaako joku rintamiestaloekspertti sanoa, kuinka vakavasta asiasta tällaisen NYT VIELÄ kertalaatuisen vuodon, siis ihan fyysistä vettä lattialla, ei pelkästään kosteutta, kohdalla on? Sitä vettä on kyllä sinne ennenkin valunut, sen näki kartoittajakin kellarin erkkerin kulmassa olevista jäljistä.
Itte sen verran lueskellu aiheesta, että jos jatkuvaa kosteusongelmaa niin nousee kapillaarina ylös ja lopulta puurakenteisiin.
Alustavasti toimenpidesuunnitelma ollut:
NYT
1. Kuivataan lattialta ylimääräiset vedet, pienehköt rapakot, manuaalisesti käsivoimin
2. Kiinnitetään tuo syöksy uudestaan, jotta menee sadevedet vaikka naapurin talon kylkeen
KESÄLLÄ
3. Duunataan talon seinämien kallistukset kuntoon pois päin talosta.
4. Salaojituksen saneeraus tuohon kohtaan
Lisäksi meinasin töistä ottaa kosteusmittarin lainaan ja mittailla vähän tuosta saunanpuolelta myös, jossa siis on laatta + lattialämmitys.
Auttakaa mäkeä miehessä?
Keskellä talveahan toi pitäisi mitata, mutta olosuhteiden pitää olla sellaiset kuin normaalistikin. Tarkoitus ei saada mitään maksimilukemia vaan sellaiset lukemat kuin asuessa normaalisti, ellei sitten tarkoitus ole saada joku muu maksamaan remontit. Ei ilmanvaihtoa missään nimessä pois päältä. Voi tulla liian pienet luvut. 80-luvun alipainetalossa ilmanvaihdon ollessa päällä se imee radonit sisään kaikista lattianraoista. Kun sen laittaa pois päältä voi tulla pienemmät tulokset.Pitäisikö mittaukset vielä uusia joskus, sellaisessa olosuhteessa, että maa on roudassa? Näin minua valistettiin, kun meillä raatoa mittailtiin. Ajattelu kulkee niin, että kun maa on roudassa, aiheuttaa talo, joka muodostaa sulan paikan, reiän maan kuoreen, jota kautta laajalta alalta ympäristöä radon pääsee purkautumaan. Maan roudassa ollen saadaan siis maksimitulos aikaiseksi, ja vielä kun iv on pois päältä.
Radonkaivon idea on tehdä purkautumisreikä talon viereen. Seuraava level olisi sitten putkitus talon alle, johon imuri. Toivottavasti selviät vähemmin ponnistuksin!
Niin. Raaserin tapauksessa, kun on pätevä mittari käytettävissä, itse yrittäisin kyllä saada mitatuksi ikään kuin pahimmat mahdolliset lukemat, kuin myös ns. normaalilukemat. Tuo iv päällä/pois ei välttämättä tuota mitenkään ennalta ennustettavaa efektiä. Saattaa olla, että talo pyrkii imemään korvausilmaa juurikin lattianraosta, samalla raatoa imien. Tai sitten imee ikkunoiden, ovien ja seinien raoista sekä mahdollisista raitisilmatuloventtiileistä, jolloin huoneilman radon-pitoisuus pienenee. Vain kokeilemalla voi tietää, kuinka juuri tuossa talossa käy.Keskellä talveahan toi pitäisi mitata, mutta olosuhteiden pitää olla sellaiset kuin normaalistikin. Tarkoitus ei saada mitään maksimilukemia vaan sellaiset lukemat kuin asuessa normaalisti, ellei sitten tarkoitus ole saada joku muu maksamaan remontit. Ei ilmanvaihtoa missään nimessä pois päältä. Voi tulla liian pienet luvut. 80-luvun alipainetalossa ilmanvaihdon ollessa päällä se imee radonit sisään kaikista lattianraoista. Kun sen laittaa pois päältä voi tulla pienemmät tulokset.
Myyntimiehenä en ymmärrä noista mitään mutta meillä tehtiin kasaritaloon toissa kesänä täydellinen sokkeliremppa salaojituksineen etc. Kesä oli niin sateinen ja urakoitsijalla isompiakin rahanlähteitä notta eihän tuo kiertänyt juoksuhauta talon ympärillä kuin toukokuun puolivälistä melkein lokakuun loppuun. Elämäni kesä.KESÄLLÄ
3. Duunataan talon seinämien kallistukset kuntoon pois päin talosta.
4. Salaojituksen saneeraus tuohon kohtaan
Lisäksi meinasin töistä ottaa kosteusmittarin lainaan ja mittailla vähän tuosta saunanpuolelta myös, jossa siis on laatta + lattialämmitys.
Auttakaa mäkeä miehessä?
Noi mitatut arvot on ihan hyviä. Tuollaisessa radonympäristössä voi asua ihan hyvin ilman huolta. Meillä oli omakotitalossa n. 400 Bq/m3.Radonmittauksia suoritellut.
Viisi päivää per huone nyt mitattu ja kolmesta huoneesta keskiarvotulokset 213 ja 218 (yläkerran makkarit) sekä 253 (alakerta/olkkari). Takkahuone vielä kesken ja vertailun vuoksi mittaan lopuksi autotallin askarteluhuoneesta lukemat (erillinen rakennus, painovoimainen iv).
Uudisasunnoissa raja on 200 Bq/m3 ja ne nyt ylittyvät hieman, mutta tilanne on varsin hyvä sillä vanhoissa asunnoissa raja on 400 Bq/m3 ja meillä on talo vuodelta -81.
Tein jo lattioiden laminoinnin asennuksen yhteydessä ennalta ehkäisevää radontyötä ja tukin liki kaikista paikoista (paitsi takkahuoneesta ja keittiökalusteiden alta) lattialaatan ja seinän välisen raon akryylimassalla. Täytyy vielä vetää sokkelit irti keittiökalusteista joskus keväällä ja ruutata sinnekin akryylit tukkeeksi.
Seuraava kikka on tietty ilmanvaihdon säätö ettei ole liian alipaineinen (pöhkis, mittari?) ja vika kikka on tietty se radonkaivo.
Mutta kokeillaan ensiksi että pääsiskö kotikonstein alle 200 lukemiin ainakin yläkerran osalta ennen kaivojen kaivuuta.
Onnittelut, ei hätää!Erkkerin kulmasta puskee kellarin lattialle vettä.
Luotit *sen* näköiseen myyjään.Myyjä kyllä taannoin väitti, ettei vettä ole koskaan kellariin tullut. Tosin heidän aikanaan siellä on ollut tietynlaista "kuntosalimattoa" joka on kyllä tämän näkymisen estänyt ja veden upeasti sinne lattian rakoon eristänyt.
Kötöstysliitosta ei löytyny sanakirjasta, mutta onko nyt tilanne se, että katolta tulevaan syöksytorveen on liitetty jostain viemäriputkesta *torvi*, jolla vesi johdetaan muutaman metrin päähän talon seinustalta, kauemmas pihalle?Näytti olevan irronnut tuo sadevesiputken kötöstysliitos, joka veis ne hulevedet vähän etäämmälle talosta, joten ainakin meikäläisen jonkin logiikan mukaan ne valuu sieltä talon kulmalta reunustaa pitkin ja tulevat pysähdyksiin tuohon erkkerin kulmalle, josta sitten sisään.
Jos se *home* esiintyy betoni- tai tiilipinnalla, se on ns. kalkkihärmää, ei hometta lain. Tiilen saumoista ja betonista erittyy veden mukana erinäisiä sementin suoloja ja kalkkia, joka muodostaa siihen pinnalle tollaista valkoista. Aluksi se on lähinnä ohutta värjäytymää mutta kehittyy kyllä ajan myötä ihan sellaisesksi paksuksi "hilseeksi".Oli sinne ihan valkoista homettakin näemmä ko. seinälle ehtinyt muodostua. Ei ole tuossa kellarin vanhassa autotallissa kauheesti ehtinyt ravata, niin jäänyt huomiotta.
No eihän sitä aamulla kaikkeen kukaan ehdi ja kykene.En ehtinyt töihinlähtö töhinöissä vielä tuota putkea uudelleen kiinnittää. Illemmalla sitten.
En tiedä osaako joku rintamamiestaloexPertti sanoa, mutta mä voin omalta osaltani ilmaista tässä, että jos se sun rintsikan alakerta on pääosin kiveä (niinku olis teknisesti ja rakennusfysikaalisesti katsoen parasta), ei tollaset kertaluonteiset kostumiset haittaa mitään. Appiukkoni rintsikan kellariin tulee joka kevät lumien sulaessa pari senttiä vettä lattioille, mutta ei se mitään aiheuta, kun ei siellä ole mitään mätänevää. Betonilattiat ja betoniseinät. Ukko pumppaa veden sellasesta lattiaan tehdystä kuopasta pois ja asia on taas kunnossa. Eihän se kivaa ole, jos lattialla on sentti vettä kerran vuoteen, mutta ei ole viitsinyt moisen takia ryhtyä salaojaremppoihin.Osaako joku rintamiestaloekspertti sanoa, kuinka vakavasta asiasta tällaisen NYT VIELÄ kertalaatuisen vuodon, siis ihan fyysistä vettä lattialla, ei pelkästään kosteutta, kohdalla on? Sitä vettä on kyllä sinne ennenkin valunut, sen näki kartoittajakin kellarin erkkerin kulmassa olevista jäljistä.
No ei se sieltä rintamamiestalon kellarista haitallisissa määrin ykköskerroksen runkoon kyllä nouse.Itte sen verran lueskellu aiheesta, että jos jatkuvaa kosteusongelmaa niin nousee kapillaarina ylös ja lopulta puurakenteisiin.
Suunnitelmia on tietty hyvä olla.Alustavasti toimenpidesuunnitelma ollut:
Oikeat liikkeet on nyt kyseessä tässä.NYT
1. Kuivataan lattialta ylimääräiset vedet, pienehköt rapakot, manuaalisesti käsivoimin
2. Kiinnitetään tuo syöksy uudestaan, jotta menee sadevedet vaikka naapurin talon kylkeen
3. OkKESÄLLÄ
3. Duunataan talon seinämien kallistukset kuntoon pois päin talosta.
4. Salaojituksen saneeraus tuohon kohtaan
Älä vaivaa ittees sillä kosteusmittauksella.Lisäksi meinasin töistä ottaa kosteusmittarin lainaan ja mittailla vähän tuosta saunanpuolelta myös, jossa siis on laatta + lattialämmitys.
*tuuppaa*Auttakaa mäkeä miehessä?
Kannattaa tosiaan kaivaa se talo ympäri eikä paikata salaojitusta paikallisesti, kuten tuolla ylempänä meinasit.Lyhyesti töiden lomasta:
1. Salaojituksen tiesimme että on tukossa kun talo ostettiin. Kuntokartottaja kertoi, että ojitus kannattaa saneerata, jos kellariin alkaa ilmestyä vettä. Ed. omistajan mukaan vettä ei kellariin ole koskaan tullut. Heh.
Isodrän/Fuktisol on kellarin seinärakenteen/perusmuurin fysikaalisen toiminnan kannalta paras ratkaisu. Googlettamalla löytyy kosolti aiheesta.2. Patolevyistä ei ole vielä tarkempaa tietoa, tarkoitus oli tarkastaa asia itse, mutta toistaiseksi jäänyt tarkastamatta. Pikeykset muistaakseni oli kunnossa. Kaadot taasen ei. Pääosin ostimme talon tietäen että ko. pihalla tehtyjä töitä oli laiminlyöty - ja ovatkin tässä listalla olleet, lähinnä ensi kevään/kesän taskeiksi määritelty.
Kuulostaa helvetin hyvältä.3. Ainoa orgaaminen osa tässä kerllaritilassa on juuri tuossa vuotavan lattian/seinän toisella puolella oleva (puuverhoiltu) saunatila, jossa siis laatta+lattialämmitys.
Jääräpää jos olet niin mittaile ny sitten. Älä vaan ala tulkitsemaan niitä mittauslukemia.Koitan tänään mittailla kosteuspitoisuuksia sieltä(kin).
Kuva olis tietty foto.Kiitos vinkeistä! Pöhkiksen tarinat kuulisin myös mieluusti. Täytyy katsoa, jos tuosta pari kuvaa onnistuis räpsimään tänne.
Mittauksen luotettavuuden kannalta on parasta, että se rakenne, jota mitataan on mahdollisimman lähelle +20C. Mielellään niin, että se on ollut sitä jo useamman päivän ennen mittausta.Lämpöherra korjatkoon mutta kun tähän pirttiin tehtiin pesuhuone- ja saunaremppa niin kosteus nousi laatasta ylös kunnolla vasta, kun onnistuin o) piikkaamaan lattialämmityksen poikki. Tiesivät sitten kertoa Muntersin miehet, että se lämpö painaa kosteuden alas. Notta kannattaisko päästää lattia kylmäksi ennen mittauksia? Lämpöherraaaa....?
Ok. Tässä nyt siis tapahtui niin, että kosteushaittoja kuivateltiin seinähavaintojen perusteella mutta piikkaillessani vanhan betonisen "suihkuseinän" roippeita lattiatasoon laatoitusta varten, katkaisin onnistuneesti lattialämmityksen vastuksen. Sen jälkeen ei mennyt vuorokauttakaan, kun lattiaan (suht lähelle suihkun kaivoa) ilmestyi kämmenen kokoinen kostea läntti.Se miksi se nousee rakenteen jäähtyessä ylös, johtuu puolestaan siitä, että rakenteen huokosissa oleva ilma sitoo enemmän vettä mitä kuumempi se rakenne on.
Se ilmiötä selittävä osuus oli heti se seuraava lausepari.Ok. Tässä nyt siis tapahtui niin, että kosteushaittoja kuivateltiin seinähavaintojen perusteella mutta piikkaillessani vanhan betonisen "suihkuseinän" roippeita lattiatasoon laatoitusta varten, katkaisin onnistuneesti lattialämmityksen vastuksen. Sen jälkeen ei mennyt vuorokauttakaan, kun lattiaan (suht lähelle suihkun kaivoa) ilmestyi kämmenen kokoinen kostea läntti.
Kun rakenne jäähtyy se ilma siellä rakenteen sisällä ei kykene sitomaan samaa vesimäärää vaan luovuttaa sen sille itse materiaalille kannettavaksi. Kun se materiaali tulee märemmäksi, se näkyy sitten tuollaisina ilmiöinä, että se materiaali välittää sitä vettä eteenpäin, esim. liittyviin rakenteisiin.
Kyä mää sen luin. Ja ymmärsin. Mutta se oli tässä nyt se kirjoittamaton kysymys, että mittaukset siis 20-asteen materiaaleista mutta kuivatusko sitten lämmittämättömistä? Jos se ilma on silloin helpompi antamaan...Se ilmiötä selittävä osuus oli heti se seuraava lausepari.
Lämmittäminen tehostaa haihtumalla kuivumista, eli sen rakenteen (betonin) huokosissa olevassa ilmassa olevat vesimolekyylit rupeavat värähtelemään ja joraamaan kovempaa kyytiä jolloin haihtuminen tehostuu. Lämpöhän on molekyylien liikettä.kuivatusko sitten lämmittämättömistä? Jos se ilma on silloin helpompi antamaan...
OK!Ok. Puhutaanko naisista?
:thumbfh:
No näistä toki. Onko ok jos laittaa naisen huomenna hieman hiomaan seinäpinnan roippeita tasaisemmaksi tapettien poiston jälkeen. Kyseessä on pienehkö huone.OK!
Puhutaanko niistä jutuista joista on luonnollista puhua Puuhapeteketjussa vai yleisemmin naisista?