PuuhaPete ketju (nikkarointia, viilausta ja höyläystä yms. äijä-sälää)

Tolerantti

Well-known member
Liittynyt
8.8.2000
Viestit
4704
Erkkerin kulmasta puskee kellarin lattialle vettä. Myyjä kyllä taannoin väitti, ettei vettä ole koskaan kellariin tullut. Tosin heidän aikanaan siellä on ollut tietynlaista "kuntosalimattoa" joka on kyllä tämän näkymisen estänyt ja veden upeasti sinne lattian rakoon eristänyt.

Näytti olevan irronnut tuo sadevesiputken kötöstysliitos, joka veis ne hulevedet vähän etäämmälle talosta, joten ainakin meikäläisen jonkin logiikan mukaan ne valuu sieltä talon kulmalta reunustaa pitkin ja tulevat pysähdyksiin tuohon erkkerin kulmalle, josta sitten sisään.

Oli sinne ihan valkoista homettakin näemmä ko. seinälle ehtinyt muodostua. Ei ole tuossa kellarin vanhassa autotallissa kauheesti ehtinyt ravata, niin jäänyt huomiotta.

En ehtinyt töihinlähtö töhinöissä vielä tuota putkea uudelleen kiinnittää. Illemmalla sitten.

Osaako joku rintamiestaloekspertti sanoa, kuinka vakavasta asiasta tällaisen NYT VIELÄ kertalaatuisen vuodon, siis ihan fyysistä vettä lattialla, ei pelkästään kosteutta, kohdalla on? Sitä vettä on kyllä sinne ennenkin valunut, sen näki kartoittajakin kellarin erkkerin kulmassa olevista jäljistä.

Itte sen verran lueskellu aiheesta, että jos jatkuvaa kosteusongelmaa niin nousee kapillaarina ylös ja lopulta puurakenteisiin.

Alustavasti toimenpidesuunnitelma ollut:

NYT
1. Kuivataan lattialta ylimääräiset vedet, pienehköt rapakot, manuaalisesti käsivoimin
2. Kiinnitetään tuo syöksy uudestaan, jotta menee sadevedet vaikka naapurin talon kylkeen

KESÄLLÄ
3. Duunataan talon seinämien kallistukset kuntoon pois päin talosta.
4. Salaojituksen saneeraus tuohon kohtaan

Lisäksi meinasin töistä ottaa kosteusmittarin lainaan ja mittailla vähän tuosta saunanpuolelta myös, jossa siis on laatta + lattialämmitys.

Auttakaa mäkeä miehessä?
Lämpöherraa odottelen paikalle kovasti, mutta jospas tässä rintamamiestaloveljenä jotain pikaisesti möläytän. Foto ois kiva, ymmärtäisi paremmin, että mistä vuotaa. Vaikka syöksytorvi purkaa vettä sokkelin juurelle, sen ei pitäisi aiheuttaa noin runsasta vuotoa sisälle. Vai purkaako se sokkelin yläpinnan tasolle taloa kohti, että sieltä vuotaisi?

Saattaa olla niinkin, että salaojitus ei toimi. Tällöin pohjaveden pinta kohoaa ja vettä tulvii kellarin lattialle sokkelin ja laattavalun välistä.

Valkoinen löydös ei välttämättä ole hometta. Se voi olla myös kosteuden nostamaa kalkkia betonista.

Kunnossa oleva rakenne kellarin osalta pitäisi olla niin, että anturan alapinnan tasolla tai aavistuksen alempana kulkee salaojitus. Sokkeli on verhottu muurisuojalevyllä. Tai käytetään myös nimitystä patolevy tms. Sen virka on kuitenkin estää täyttömaan ja sen sisältämän veden kosketus sokkeliin. Antura ja sokkelin alaosa on pietty. Näin sokkeli pysyy kuivana. Satunnainen läpipäässyt vesi haihtuu ilmaan maan pinnan tasolta, koska levyn nystermät jättävät tähän mahdollisuuden, koskapa on tilaa haihtua.

Hulevedet johdetaan talosta poispäin. Kaiketi minimivaatimus olisi, että kahden metrin matkalla sokkelista poispäin on kaatoa ulospäin. Mieluummin pidemmälti. Syöksytorvien alla hulevesikaivot tai huolehditaan pintavaluntana vesi kauemmas.

Suunnitelmasi lienee hyvä. Erityisen huolissani olisin nyt kahdesta asiasta: 1. Onko salaojitus olemassa/kunnossa. 2. Onko muurisuojalevyt ja sokkelin/anturan pikeys kunnossa. Edelleen 3), tuo huleveden johtaminen kauemmas.
 

Tolerantti

Well-known member
Liittynyt
8.8.2000
Viestit
4704
Niin Dominaattorille vielä. Jos mikään orgaaninen aines ei ole päässyt kastumaan, niin välitöntä homerynnäkköä ja suuria välittömiä ongelmia ei pitäisi olla hetkellä käsissä. Pitkällä tähtäyksellä kyllä on. Rakenne pitää saada kuivatettua, ja lopulta varmistettua, että se ei enää kastu.

Jos mikään arka ei ole kastunut, mutta salaojitus ja sokkelin vesieristys on toimimaton, lienee korjaavien toimenpiteiden kustannus 5 000 - 10 000 e. Touhon viittaamaan viitaten, nyt on tarkat paikat: missä kunnossa salaojituksen ja muurisuojauksen luvattiin olevan?
 

Dominic

Senior Member
Liittynyt
9.2.2000
Viestit
47813
Sijainti
Turku
Lyhyesti töiden lomasta:
1. Salaojituksen tiesimme että on tukossa kun talo ostettiin. Kuntokartottaja kertoi, että ojitus kannattaa saneerata, jos kellariin alkaa ilmestyä vettä. Ed. omistajan mukaan vettä ei kellariin ole koskaan tullut. Heh. :)

2. Patolevyistä ei ole vielä tarkempaa tietoa, tarkoitus oli tarkastaa asia itse, mutta toistaiseksi jäänyt tarkastamatta. Pikeykset muistaakseni oli kunnossa. Kaadot taasen ei. Pääosin ostimme talon tietäen että ko. pihalla tehtyjä töitä oli laiminlyöty - ja ovatkin tässä listalla olleet, lähinnä ensi kevään/kesän taskeiksi määritelty.

Hulevedet on viety useamman metrin kauemmaksi rakennuksesta, paitsi tuon yhden putken osalta, joka on siis irronnut.

3. Ainoa orgaaminen osa tässä kerllaritilassa on juuri tuossa vuotavan lattian/seinän toisella puolella oleva (puuverhoiltu) saunatila, jossa siis laatta+lattialämmitys.

Koitan tänään mittailla kosteuspitoisuuksia sieltä(kin).

Kiitos vinkeistä! Pöhkiksen tarinat kuulisin myös mieluusti. Täytyy katsoa, jos tuosta pari kuvaa onnistuis räpsimään tänne.
 
Viimeksi muokattu:

oldez

Well-known member
Liittynyt
14.3.2003
Viestit
19491
Pitäisikö mittaukset vielä uusia joskus, sellaisessa olosuhteessa, että maa on roudassa? Näin minua valistettiin, kun meillä raatoa mittailtiin. Ajattelu kulkee niin, että kun maa on roudassa, aiheuttaa talo, joka muodostaa sulan paikan, reiän maan kuoreen, jota kautta laajalta alalta ympäristöä radon pääsee purkautumaan. Maan roudassa ollen saadaan siis maksimitulos aikaiseksi, ja vielä kun iv on pois päältä.

Radonkaivon idea on tehdä purkautumisreikä talon viereen. Seuraava level olisi sitten putkitus talon alle, johon imuri. Toivottavasti selviät vähemmin ponnistuksin!
Keskellä talveahan toi pitäisi mitata, mutta olosuhteiden pitää olla sellaiset kuin normaalistikin. Tarkoitus ei saada mitään maksimilukemia vaan sellaiset lukemat kuin asuessa normaalisti, ellei sitten tarkoitus ole saada joku muu maksamaan remontit. Ei ilmanvaihtoa missään nimessä pois päältä. Voi tulla liian pienet luvut. 80-luvun alipainetalossa ilmanvaihdon ollessa päällä se imee radonit sisään kaikista lattianraoista. Kun sen laittaa pois päältä voi tulla pienemmät tulokset.
 

Tolerantti

Well-known member
Liittynyt
8.8.2000
Viestit
4704
Keskellä talveahan toi pitäisi mitata, mutta olosuhteiden pitää olla sellaiset kuin normaalistikin. Tarkoitus ei saada mitään maksimilukemia vaan sellaiset lukemat kuin asuessa normaalisti, ellei sitten tarkoitus ole saada joku muu maksamaan remontit. Ei ilmanvaihtoa missään nimessä pois päältä. Voi tulla liian pienet luvut. 80-luvun alipainetalossa ilmanvaihdon ollessa päällä se imee radonit sisään kaikista lattianraoista. Kun sen laittaa pois päältä voi tulla pienemmät tulokset.
Niin. Raaserin tapauksessa, kun on pätevä mittari käytettävissä, itse yrittäisin kyllä saada mitatuksi ikään kuin pahimmat mahdolliset lukemat, kuin myös ns. normaalilukemat. Tuo iv päällä/pois ei välttämättä tuota mitenkään ennalta ennustettavaa efektiä. Saattaa olla, että talo pyrkii imemään korvausilmaa juurikin lattianraosta, samalla raatoa imien. Tai sitten imee ikkunoiden, ovien ja seinien raoista sekä mahdollisista raitisilmatuloventtiileistä, jolloin huoneilman radon-pitoisuus pienenee. Vain kokeilemalla voi tietää, kuinka juuri tuossa talossa käy.
 

sammyosammy

Senior Citizen
Liittynyt
12.6.2010
Viestit
5925
Sijainti
Out Of Bounds
KESÄLLÄ
3. Duunataan talon seinämien kallistukset kuntoon pois päin talosta.
4. Salaojituksen saneeraus tuohon kohtaan

Lisäksi meinasin töistä ottaa kosteusmittarin lainaan ja mittailla vähän tuosta saunanpuolelta myös, jossa siis on laatta + lattialämmitys.

Auttakaa mäkeä miehessä?
Myyntimiehenä en ymmärrä noista mitään mutta meillä tehtiin kasaritaloon toissa kesänä täydellinen sokkeliremppa salaojituksineen etc. Kesä oli niin sateinen ja urakoitsijalla isompiakin rahanlähteitä notta eihän tuo kiertänyt juoksuhauta talon ympärillä kuin toukokuun puolivälistä melkein lokakuun loppuun. Elämäni kesä.

Edelleen - en tiedä mistään mitään mutta ainakin minä olen tosi tyytyväinen, että sokkeli kaivettiin esille ja kaikki pohjat/pinnat tehtiin kunnolla uusiksi. Samalla tietty tehtiin kunnon sadevesien viennit tarkistuskaivoineen kunnan kaivoon. Mukava kuunnella sateen ropinaa, kun oikeasti tietää, että vesi ei jää lähellekään sokkelia pyörimään. Nuo kaadot muuten huomasi vasta sitten parhaiten kun se puolitoistametrinen juoksuhauta oli kaivettu talon ympärille; hyvin oli kaatanut taloa kohti.

Tekis mieli sanoa, että jos se kaivuri on joka tapauksessa tulossa tontille niin kannattaisiko kaivaa saman tien talon ympäri ja tehdä salaojitukset, sadevesien poistot etc kaikki kunnolla uusiksi nykystandardein.

Lämpöherra korjatkoon mutta kun tähän pirttiin tehtiin pesuhuone- ja saunaremppa niin kosteus nousi laatasta ylös kunnolla vasta, kun onnistuin :)o) piikkaamaan lattialämmityksen poikki. Tiesivät sitten kertoa Muntersin miehet, että se lämpö painaa kosteuden alas. Notta kannattaisko päästää lattia kylmäksi ennen mittauksia? Lämpöherraaaa....?
 

PuoliPöhkö

Well-known member
Liittynyt
3.1.2008
Viestit
31216
Sijainti
suom. "sijainti" toim.huom.
Radonmittauksia suoritellut.

Viisi päivää per huone nyt mitattu ja kolmesta huoneesta keskiarvotulokset 213 ja 218 (yläkerran makkarit) sekä 253 (alakerta/olkkari). Takkahuone vielä kesken ja vertailun vuoksi mittaan lopuksi autotallin askarteluhuoneesta lukemat (erillinen rakennus, painovoimainen iv).

Uudisasunnoissa raja on 200 Bq/m3 ja ne nyt ylittyvät hieman, mutta tilanne on varsin hyvä sillä vanhoissa asunnoissa raja on 400 Bq/m3 ja meillä on talo vuodelta -81.

Tein jo lattioiden laminoinnin asennuksen yhteydessä ennalta ehkäisevää radontyötä ja tukin liki kaikista paikoista (paitsi takkahuoneesta ja keittiökalusteiden alta) lattialaatan ja seinän välisen raon akryylimassalla. Täytyy vielä vetää sokkelit irti keittiökalusteista joskus keväällä ja ruutata sinnekin akryylit tukkeeksi.

Seuraava kikka on tietty ilmanvaihdon säätö ettei ole liian alipaineinen (pöhkis, mittari?) ja vika kikka on tietty se radonkaivo.
Mutta kokeillaan ensiksi että pääsiskö kotikonstein alle 200 lukemiin ainakin yläkerran osalta ennen kaivojen kaivuuta.
Noi mitatut arvot on ihan hyviä. Tuollaisessa radonympäristössä voi asua ihan hyvin ilman huolta. Meillä oli omakotitalossa n. 400 Bq/m3.
Yhdessä tietämässäni rivariyhtiössä Nokialla on ollu viimeiset 15 vuotta 2500 Bq/m3, kunnes asia selvisi nyt kesällä tehdyillä mittauksilla ja huoneistoihin asennettiin radonimurit. Radonarvot putosivat remontin myötä tasolle 130...180 Bq. Asukkaat (vanhat mummot ja papat) vastustivat remonttia henkeen ja vereen, koska olivat tosiaan asuneet yhtiössä tuon 15 vuotta, eivätkä ole havainneet mitään "raatokaasuja" kotonaan. Että nyt koijataan asukkailta rahat pois ihan humpuukihommiin. Niinpä, Radon ei näy, maistu eikä haise.
Sen verran veriseksi tappelu talossa yltyi, että hallitus erosi ja hallituksen puheenjohtaja laittoi kämppänsä myyntiin :D


Toki on aina parempi mitä pienempi tuo arvo on, mutta jos on alle 400, niin remonttiin ei kannata ihan hirveesti paukkuja tuhlata.

Millaisella mittausmenetelmällä noi mittaukset tehtiin? Ei kai joku satasen värkki Bauhausista?!
Oikeat jatkuvatoimiset radonmittarit, joiden lukemiin on luottaminen, maksavat tuhansia.
 
Viimeksi muokattu:

PuoliPöhkö

Well-known member
Liittynyt
3.1.2008
Viestit
31216
Sijainti
suom. "sijainti" toim.huom.
Erkkerin kulmasta puskee kellarin lattialle vettä.
Onnittelut, ei hätää!

Myyjä kyllä taannoin väitti, ettei vettä ole koskaan kellariin tullut. Tosin heidän aikanaan siellä on ollut tietynlaista "kuntosalimattoa" joka on kyllä tämän näkymisen estänyt ja veden upeasti sinne lattian rakoon eristänyt.
Luotit *sen* näköiseen myyjään.

Näytti olevan irronnut tuo sadevesiputken kötöstysliitos, joka veis ne hulevedet vähän etäämmälle talosta, joten ainakin meikäläisen jonkin logiikan mukaan ne valuu sieltä talon kulmalta reunustaa pitkin ja tulevat pysähdyksiin tuohon erkkerin kulmalle, josta sitten sisään.
Kötöstysliitosta ei löytyny sanakirjasta, mutta onko nyt tilanne se, että katolta tulevaan syöksytorveen on liitetty jostain viemäriputkesta *torvi*, jolla vesi johdetaan muutaman metrin päähän talon seinustalta, kauemmas pihalle?


Oli sinne ihan valkoista homettakin näemmä ko. seinälle ehtinyt muodostua. Ei ole tuossa kellarin vanhassa autotallissa kauheesti ehtinyt ravata, niin jäänyt huomiotta.
Jos se *home* esiintyy betoni- tai tiilipinnalla, se on ns. kalkkihärmää, ei hometta lain. Tiilen saumoista ja betonista erittyy veden mukana erinäisiä sementin suoloja ja kalkkia, joka muodostaa siihen pinnalle tollaista valkoista. Aluksi se on lähinnä ohutta värjäytymää mutta kehittyy kyllä ajan myötä ihan sellaisesksi paksuksi "hilseeksi".
Tavara itsessään ei ole millääntapaa vahingollista ja sen saa harjaamalla pois.


En ehtinyt töihinlähtö töhinöissä vielä tuota putkea uudelleen kiinnittää. Illemmalla sitten.
No eihän sitä aamulla kaikkeen kukaan ehdi ja kykene.

Osaako joku rintamiestaloekspertti sanoa, kuinka vakavasta asiasta tällaisen NYT VIELÄ kertalaatuisen vuodon, siis ihan fyysistä vettä lattialla, ei pelkästään kosteutta, kohdalla on? Sitä vettä on kyllä sinne ennenkin valunut, sen näki kartoittajakin kellarin erkkerin kulmassa olevista jäljistä.
En tiedä osaako joku rintamamiestaloexPertti sanoa, mutta mä voin omalta osaltani ilmaista tässä, että jos se sun rintsikan alakerta on pääosin kiveä (niinku olis teknisesti ja rakennusfysikaalisesti katsoen parasta), ei tollaset kertaluonteiset kostumiset haittaa mitään. Appiukkoni rintsikan kellariin tulee joka kevät lumien sulaessa pari senttiä vettä lattioille, mutta ei se mitään aiheuta, kun ei siellä ole mitään mätänevää. Betonilattiat ja betoniseinät. Ukko pumppaa veden sellasesta lattiaan tehdystä kuopasta pois ja asia on taas kunnossa. Eihän se kivaa ole, jos lattialla on sentti vettä kerran vuoteen, mutta ei ole viitsinyt moisen takia ryhtyä salaojaremppoihin.
Nuan yleisesti tässä maassa on pirusti rintsikoita, joiden kellarin seinien alaosat ja lattia on jatkuvasti 99...100% kosteudessa, ja ne on ollu sitä yli 60 vuotta. Ei siitä kannata eikä tarvitse olla kauhean huolissaan. Niin kauan kun kellaria ei ole rakennusfysikaalisessa mielessä "remontoitu pilalle" mm. vuoraamalla ulkoseinät eristeillä ja rakennuslevyillä ja levittelemällä huoneiden lattioille muovimattoa. Sen jälkeen rakenteiden tulee nimittäin oikeasti toimia niin, ettei sisäsuuntaan pukkaa kosteutta sen puoleen alhaalta kuin sivultakaan. Muuten on totaalinen homepommi kypsymässä.


Itte sen verran lueskellu aiheesta, että jos jatkuvaa kosteusongelmaa niin nousee kapillaarina ylös ja lopulta puurakenteisiin.
No ei se sieltä rintamamiestalon kellarista haitallisissa määrin ykköskerroksen runkoon kyllä nouse.
Joku 70-luvun talo on ihan eri juttu, jossa perustukset on lähes yhtä korkeella kuin seinän alaosa.


Alustavasti toimenpidesuunnitelma ollut:
Suunnitelmia on tietty hyvä olla.

NYT
1. Kuivataan lattialta ylimääräiset vedet, pienehköt rapakot, manuaalisesti käsivoimin
2. Kiinnitetään tuo syöksy uudestaan, jotta menee sadevedet vaikka naapurin talon kylkeen
Oikeat liikkeet on nyt kyseessä tässä.

KESÄLLÄ
3. Duunataan talon seinämien kallistukset kuntoon pois päin talosta.
4. Salaojituksen saneeraus tuohon kohtaan
3. Ok
4. Kaivaa talon ympäri vaan kun kerran ryhtyy.


Lisäksi meinasin töistä ottaa kosteusmittarin lainaan ja mittailla vähän tuosta saunanpuolelta myös, jossa siis on laatta + lattialämmitys.
Älä vaivaa ittees sillä kosteusmittauksella.
Se on tulkinnan osalta semmosten puuhaa, joka osaa niistä tuloksista oikeasti tehdä johtopäätöksiä.

Auttakaa mäkeä miehessä?
*tuuppaa*
 
Viimeksi muokattu:

PuoliPöhkö

Well-known member
Liittynyt
3.1.2008
Viestit
31216
Sijainti
suom. "sijainti" toim.huom.
Lyhyesti töiden lomasta:
1. Salaojituksen tiesimme että on tukossa kun talo ostettiin. Kuntokartottaja kertoi, että ojitus kannattaa saneerata, jos kellariin alkaa ilmestyä vettä. Ed. omistajan mukaan vettä ei kellariin ole koskaan tullut. Heh. :)
Kannattaa tosiaan kaivaa se talo ympäri eikä paikata salaojitusta paikallisesti, kuten tuolla ylempänä meinasit.

2. Patolevyistä ei ole vielä tarkempaa tietoa, tarkoitus oli tarkastaa asia itse, mutta toistaiseksi jäänyt tarkastamatta. Pikeykset muistaakseni oli kunnossa. Kaadot taasen ei. Pääosin ostimme talon tietäen että ko. pihalla tehtyjä töitä oli laiminlyöty - ja ovatkin tässä listalla olleet, lähinnä ensi kevään/kesän taskeiksi määritelty.
Isodrän/Fuktisol on kellarin seinärakenteen/perusmuurin fysikaalisen toiminnan kannalta paras ratkaisu. Googlettamalla löytyy kosolti aiheesta.

3. Ainoa orgaaminen osa tässä kerllaritilassa on juuri tuossa vuotavan lattian/seinän toisella puolella oleva (puuverhoiltu) saunatila, jossa siis laatta+lattialämmitys.
Kuulostaa helvetin hyvältä.
Älkää vaan vuoratko sitä kellarianne pilalle missään sisustusinnossanne. Mahdollisimman yksinkertainen rakenne (=betoni) toimii parhaiten kellarissa. Eikä betonirakenteiden kastuminen/märkyys haittaa oikeasti mitään.

Koitan tänään mittailla kosteuspitoisuuksia sieltä(kin).
Jääräpää jos olet niin mittaile ny sitten. Älä vaan ala tulkitsemaan niitä mittauslukemia.

Kiitos vinkeistä! Pöhkiksen tarinat kuulisin myös mieluusti. Täytyy katsoa, jos tuosta pari kuvaa onnistuis räpsimään tänne.
Kuva olis tietty foto.
 

PuoliPöhkö

Well-known member
Liittynyt
3.1.2008
Viestit
31216
Sijainti
suom. "sijainti" toim.huom.
Lämpöherra korjatkoon mutta kun tähän pirttiin tehtiin pesuhuone- ja saunaremppa niin kosteus nousi laatasta ylös kunnolla vasta, kun onnistuin :)o) piikkaamaan lattialämmityksen poikki. Tiesivät sitten kertoa Muntersin miehet, että se lämpö painaa kosteuden alas. Notta kannattaisko päästää lattia kylmäksi ennen mittauksia? Lämpöherraaaa....?
Mittauksen luotettavuuden kannalta on parasta, että se rakenne, jota mitataan on mahdollisimman lähelle +20C. Mielellään niin, että se on ollut sitä jo useamman päivän ennen mittausta.
Kaikki kosteudenmittaukseen kiertyvät asiat; rakenteen kosteuden laskukaavat, kosteusmittareiden antureiden kalibrointi, rakenteen huokoskosteus jne. jne. on maailmanlaajuisesti sovittu tarkasteltavaksi 20,00 C:n lämpötilassa. Kosteusmittauksen tulos muuttuu aivan oleellisesti jos lämpötila on jotakin muuta.
Kaikki rakenteet eivät tietenkään voi olla aina 20 asteisia, joten tähänkin on onneksi korjauslaskukaavat olemassa, mutta siitä mittarin näytöltä luettava kosteuslukema ei pidä paikkaansa muuta kuin siinä 20 asteen lämpötilassa. Kuumempi rakenne vaikuttaa mittarin mielestä kuivemmalta ja kylmempi märemmältä.

Lattialämmitys ei tuuppaa kosteutta maahan, vaan tekee rakenteesta kuumemman, joka taas johtaa fysikaalisten asioiden kautta siihen, että rakenne vaikuttaa mittarin mielestä kuivemmalta, todellisuudessa siellä on absoluuttisesti tarkasteltuna sama määrä vettä kuin kylmässäkin rakenteessa.

Se miksi se nousee rakenteen jäähtyessä ylös, johtuu puolestaan siitä, että rakenteen huokosissa oleva ilma sitoo enemmän vettä mitä kuumempi se rakenne on. Kun rakenne jäähtyy se ilma siellä rakenteen sisällä ei kykene sitomaan samaa vesimäärää vaan luovuttaa sen sille itse materiaalille kannettavaksi. Kun se materiaali tulee märemmäksi, se näkyy sitten tuollaisina ilmiöinä, että se materiaali välittää sitä vettä eteenpäin, liittyviin rakenteisiin.

Betonilattiassakin on ihan huikee määrä ilmaa betonin mikrohuokosissa, vaikkei ihan ensimmäisenä uskoisi. Kun rakenteeseen porataan reikä ja tehdään ihan se virallinen rakennekosteusmittaus, mitataan itseasiassa sen betonin sisällä olevan ilman kosteutta, eikä suinkaan sen betonimateriaalin kosteutta.
 
Viimeksi muokattu:

burb

.
Liittynyt
19.2.2002
Viestit
46199
Tässähän saattaa jopa sivustaseuraaja oppia vahingossa jotain. Karmee tilanne.
 

sammyosammy

Senior Citizen
Liittynyt
12.6.2010
Viestit
5925
Sijainti
Out Of Bounds
Se miksi se nousee rakenteen jäähtyessä ylös, johtuu puolestaan siitä, että rakenteen huokosissa oleva ilma sitoo enemmän vettä mitä kuumempi se rakenne on.
Ok. Tässä nyt siis tapahtui niin, että kosteushaittoja kuivateltiin seinähavaintojen perusteella mutta piikkaillessani vanhan betonisen "suihkuseinän" roippeita lattiatasoon laatoitusta varten, katkaisin onnistuneesti lattialämmityksen vastuksen. Sen jälkeen ei mennyt vuorokauttakaan, kun lattiaan (suht lähelle suihkun kaivoa) ilmestyi kämmenen kokoinen kostea läntti.
 

PuoliPöhkö

Well-known member
Liittynyt
3.1.2008
Viestit
31216
Sijainti
suom. "sijainti" toim.huom.
Ok. Tässä nyt siis tapahtui niin, että kosteushaittoja kuivateltiin seinähavaintojen perusteella mutta piikkaillessani vanhan betonisen "suihkuseinän" roippeita lattiatasoon laatoitusta varten, katkaisin onnistuneesti lattialämmityksen vastuksen. Sen jälkeen ei mennyt vuorokauttakaan, kun lattiaan (suht lähelle suihkun kaivoa) ilmestyi kämmenen kokoinen kostea läntti.
Se ilmiötä selittävä osuus oli heti se seuraava lausepari.

Kun rakenne jäähtyy se ilma siellä rakenteen sisällä ei kykene sitomaan samaa vesimäärää vaan luovuttaa sen sille itse materiaalille kannettavaksi. Kun se materiaali tulee märemmäksi, se näkyy sitten tuollaisina ilmiöinä, että se materiaali välittää sitä vettä eteenpäin, esim. liittyviin rakenteisiin.
 

PuoliPöhkö

Well-known member
Liittynyt
3.1.2008
Viestit
31216
Sijainti
suom. "sijainti" toim.huom.
kuivatusko sitten lämmittämättömistä? Jos se ilma on silloin helpompi antamaan...
Lämmittäminen tehostaa haihtumalla kuivumista, eli sen rakenteen (betonin) huokosissa olevassa ilmassa olevat vesimolekyylit rupeavat värähtelemään ja joraamaan kovempaa kyytiä jolloin haihtuminen tehostuu. Lämpöhän on molekyylien liikettä.
Kun lämpöä ei enää ole (-273,jotain viimeisenkin molekyylin liike pysähtyy)

Eli mittaus 20 asteisesta rakenteesta, rakenteen kuivumista puolestaan voi tehostaa lämmittämällä rakennetta.

Eli selkeämmin:
Rakennetta lämmitettäessä se kylmässä rakenteessa oleva, ilmaan sitoutumaton vesimuodossa oleva vesi muuttuu rakenteessa olevan ilman sekaan höyryksi ja poistuu helpommin rakenteesta.

Edit:
Kylppärissä, jonka lattiassa on vesieriste, ei tätä kuivumista voi tietenkään tapahtua, koska se vedeneriste blokkaa höyryn pääsyn huonetilan suuntaan. Eli tuo edellä kuvattu rakenteen kuivumisasia pätee tilanteisiin, joissa tuota rakennetta oikeasti kuivatetaan niin, että betonin pinta - jonka kautta haihuminen tapahtuu - on paljas.

Ja se urbaanilegenda, että lattialämmityksen päällä pitäminen pitäisi rakenteita kuivempina, ei pidä paikkaansa. No, tietysti laatoitus kuivuu nopeammin kuumana, mutta vedeneristeen alla betonissa kosteus on se mikä on - riippumatta siitä onko rakenne lämmin tai ei.
 
Viimeksi muokattu:
Ylös