Voi kuvitella mikä vaikutus kuskin tarkkaavaisuuteen on kun iltapäivällä, väsymystä karkoittaakseen näpelöi kännykästä piristävää luettavaa tai textailee. Kuinkahan monta % huomiokyvystä on enää pääasiassa eli liikenteessä? Veikkaan että tuskin 50% enempää.
Osa lasketaan itsemurhiksi, mutta kuinkahan moni näistä rekan keulaan, ojarumpuihin päätyvistä, "tuntemattomasta syystä" vastaantulevien/metsähallituksen kaistalle ajatuneista on niitä jotka ovat näpelöineet radiota, kännykkää tai jotain muuta ajaessa, päätehtävän unohdettuaan sen kohtalokkaan hetken ajaksi.
Miksi asia on niin henkkoht sitten meikäläiselle? Oli -88 kun seurustelin erään Trelaisen naisen kanssa, ja hänen hyvä ystävättärensä oli ensimmäinen tiettävästi kännykkään puhumisen seurauksena kolarin ajanut jossa yksi kyydissä olleista kavereista menetti henkensä. Siksi asia on jäänyt jotenkin mieleen ja siihen tulee kiinnitettyä huomiota.