Jaa - joo.Mitä olet brassaillut muissa toikeissa tuloillasi, niin näemmä vaadit omien verojesi kaksinkertaistamista.
Jaa - joo.Mitä olet brassaillut muissa toikeissa tuloillasi, niin näemmä vaadit omien verojesi kaksinkertaistamista.
Kyllä Jasunen oikeassa on siinä, että Suomesta löytyisi paljon 'putsattavaa' mitä tulee tukiin. En nyt viitsi ekana pistää sitä maataloustukea listalle, mutta onhan ihan älyttömiä 'tuplatoimintoja' meidän systeemissä.Joku muu vois postata tän artikkelin tänne jottei talouselämän quottaukset tuu aina multa
Anteeksi! Voisiko joku vahvistaa että tuo on ex. Moen sanoma ja oikeasti siinä lukee niin, että minä olen jossain oikeassa!Kyllä Jasunen oikeassa on siinä
Tähän on mäyräkoira haudattu. :doubtful:Anteeksi! Voisiko joku vahvistaa että tuo on ex. Moen sanoma ja oikeasti siinä lukee niin, että minä olen jossain oikeassa!
En nimittäin ihan hevillä siihen usko!
No en kyllä minäkään!että minä olen jossain oikeassa!
En nimittäin ihan hevillä siihen usko!
Se oli vitsi, vitutuksen laukaisema....:alppu:djankan viesti oli hitusen verran epäuskottava. Tosin jos summa olisi pienempi (olikos se kansalaispalkka 2000-4000e: Edit Kas vain suuruusluokka oli about 400-500e/kk http://www.f1-forum.fi/vb/showthread.php?t=22834), niin sitten. Se siis maksettaisiin valtion toimesta kaikille (hyvätuloisilta verotus veisi käytännössä lähes koko kansalaispalkan "pois" toisten taskuun) ja kaikki päällekkäiset tuet (ja väliinputoamiset) katoisivat kuin tuhka tuleen.
Enkä tue muutenkaan hyvätuloisten hirmuverotusta. Olisi epäoikeudenmukaista.
Jeps, mutta siinä oli hyvä idea "piilossa".Se oli vitsi, vitutuksen laukaisema....:alppu:
Lukitsen vastauksen jotain ihan muuta. Alla kolumni Taloussanomista, josta käy osittain ilmi niitä vääriä arvoja ja oppeja, jotka ovat tähän johtaneet ja joista pitää pois pyrkiä.Ois kiva kuulla mistä foorumistit ois valmiita tinkimään. Jos nyt oletus on se, että veronjenkorotusten lisäksi valtion & kuntien menoja pitää supistaa niin miten se tehdään.
- Jotain muuta, mitä
Reiluus hävisi jonnekin
Amerikkalaiset puhuvat toisilleen rahapuhetta aamusta iltaan. He seurustelevat päivät päästään keskustellen siitä mitä mikäkin maksaa, lasten opiskelu, sairastaminen, asunto, vakuutukset tai auto. He puhuvat päivittäin pörssistä ja siellä olevista eläkkeistään.
Arjen käyttösanastoon on hivuttautunut talouden sanoja. Esimerkiksi sairaaloiden potilaista ja yliopistojen opiskelijoista puhutaan asiakkaina.
Tavalliseen kanssakäymiseen on tullut mukaan kaupankäyntiä, kun ihmiset vaihtavat keskenään rahan arvoisia pikku vinkkejä. He tekevät samaa kuin isommat rahamanagerit, jotka supattavat keskenään pörssin sisäpiirin tietoa.
Tavallisten ihmisten rahapuhetta ei ole syytä pilkata, koska työkaverilta tullut vihje saattaa pelastaa työpaikan. Työttömäksi joutuminen voi olla talouskriisin aikana vertaansa vailla oleva katastrofi. Työnantajan maksama terveysvakuutus loppuu ja asuntolainan maksujen myöhästyminen voi viedä kodin pakkohuutokauppaan. Myös lasten yliopisto-opiskelu voi keskeytyä rahapulaan.
Potkujen jälkeen kaikki voi romahtaa lyhyessä ajassa. Sen takia ihmisten suurin ponnistelujen kohde on nyt työpaikan säilyttäminen. Aluksi ihmettelin amerikkalaisissa kaupoissa sitä, kuinka auliisti myyjät riensivät auttamaan hymyssä suin, mutta silti he olivat kummallisella tavalla säpsyjä. Tajusin vasta ajan myötä, että pelkäsivät potkuja.
Kuinka talous alkoi
muokata meitä
Työvoimaa riittää ja se on nöyrää, koska yksi viidestä 25–54-vuotiaasta amerikkalaisesta miehestä on työtön. Virallinen työttömyysprosentti on hieman alle kymmenen, mutta todellisena määränä pidetään 17,5 prosenttia, koska kaikki eivät enää jaksa käydä työvoimatoimistossa työnhaussa.
Taloustieteen Nobelin palkinnon saanut Joseph E. Stiglitz kirjoittaa Mother Jones -lehden helmikuun numerossa moraalisesta konkurssista, johon Margaret Thatcherista ja Ronald Reaganista alkanut talous on vienyt ihmisen viimeisen 30 vuoden aikana.
Stiglitzin tärkein huomio on se, että, kun me annoimme markkinoiden muokata vapaasti taloutta, talous alkoi myös muokata meitä. Materialismi työnsi tieltään vanhanaikaisen moraalisen sitoutumisen ja esimerkiksi ympäristön arvot ovat väistyivät nopean talouskasvun tieltä. Samoin kävi yhteisöllisyydelle. Suojattomien ja hyväuskoisten ihmisten riisto rehottaa kaikkialla, koska joukkovoimaa ei enää ole, sanoo Stiglitz.
Parhaiten hänen mielestään muutos näkyy johtajille maksettavien palkkojen ja palkkioiden määrässä.
– Aikaisemmin vallitsi yhteinen käsitys siitä, kuinka paljon on kohtuullinen korvaus siitä, että me työskentelemme yhdessä taloudellisen tuloksen eteen.
– Johtajan palkka saattoi olla 10–20-kertainen tavallisen työntekijän palkkaan nähden, mutta 30 vuotta sitten, kun Thatcher ja Reagan astuivat näyttämölle, kaikki reiluus palkan ja korvauksien maksamisessa loppui, sanoo Stiglitz.
Nyt amerikkalaisen johtajan palkka voi olla jopa 100 tai jopa 200 kertaa suurempi kuin tavallisen työntekijän. Kun pankkivirkailijalle maksetaan 3 000 dollaria kuukaudessa, pankinjohtajat vetävät 300 000–600 000 dollaria.
Stiglitzin mukaan usein palkkojen ja suoritusten välillä on vain vähän tekemistä toistensa kanssa. Bonuksen suuruuden määrää ennen kaikkea se, kuinka paljon johtajalla on voimaa ja valtaa. Normi on se, että hän ottaa maksimimäärän ja sitä kutsutaan kannustuspalkaksi.
Stiglitz sanoo, että talouskriisi on osoittanut, että rahoitusalalla palkkio on hyvä, kun suoritus on hyvä, mutta kun suoritus on huono, on palkkio silti hyvä. Näin tapahtuu silloin, kun palkkion ja riskin välinen yhteys katkaistaan.
Entä miksi subrime-lainaongelma syntyi? Se tuli Stiglitzin mukaan siitä, että amerikkalaisen rahoitusjärjestelmän johtajat tajusivat, että yhteiskuntapyramidin pohjalla on rahaa. Niinpä he kehittivät holtittomasti myönnettävät subprime-korkolainat. Rahat hinattiin ylös kelvottomien lainojen avulla. Niistä tehtiin arvopapereita ja myytiin hyvällä hinnalla pois Mustaksi Pekaksi joillekin.
Sarah Palin on
aikansa lapsi
Presidentiksi pääsystä republikaanien ja muiden oikeistolaisten äänillä haaveileva Sarah Palin piti viime sunnuntaina hengenkohotuspuheen presidentti Barack Obaman valtaa vastustavien äärioikeistolaisten järjestäytymiskokouksessa Nashvillessa.
Sarah on aikansa lapsi, sillä hän laskutti kuulijoilta 40 minuutin puheestaan 100 000 dollaria. Hän otti niin paljon rahaa kuin hän sai irti. Sarah Palin toimii kuin yritysjohtaja, hän ottaa maksimipalkkion.
Ennen poliittisia puheita pidettiin – totta kai – ilmaiseksi varsinkin sellaisissa kokouksissa, joissa poliittinen vastavoima järjestäytyi.
Nashvilleen tulleet republikaanien vanhoillisen siiven edustajat arvostelivat järjestäjiä rahastuksesta, mutta he eivät voineet mitään, koska Thatcherin ja Reaganin opetukset ovat menneet perille.
Aivan päinvastoin kuin Sarah Palin toimi Goldman Sachsin johtaja Lloyd C. Blankfein. Hän hämmästytti kaikkia ryhtymällä keppikerjäläiseksi Wall Streetin mittapuilla arvioiden. Hän otti vain yhdeksän miljoonaa dollaria bonusta viime vuodesta. Etukäteen kirjoitettiin, että Blankfeinin palkkio voi olla mitä tahansa 100 miljoonaan saakka, mutta ehkä hänellä on parempi pelisilmä kuin Palinilla.
Laman alla vuonna 2007 hän kääri 68 miljoonaa dollaria taskuihinsa. Vielä silloin hän kuvaili korskeasti asemaansa Lontoon Timesille:
– Minä teen pankkiirina Jumalan töitä.
Ideahan liittyy siihen, että Suomi on sen takia niin kusessa, kun täällä on vuosikymmeniä pyritty siihen, että saadaan aivan järjettömän pienet liksat ja mieletön kustannustaso.Jeps, mutta siinä oli hyvä idea "piilossa".
Hyvä notta tuollaisen löysit.. Minä löysin vain 2 vuotta sisältäneen käppyrän.Löysin mielenkiintoisen taulukon.
Julkinen talous on jaettu seuraaviin sektoreihin:
Yleinen julkishallinto, Puolustus, Yleinen järjestys ja turvallisuus, Elinkeinoelämän edistäminen, Ympäristönsuojelu, Asuminen ja yhdyskunnat, Terveydenhuolto, Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto, Koulutus ja Sosiaaliturva
Huomioita:
1990-2008 julkinen talous vie enemmän BKT:stä (48,1% vs. 49,3%).
Tänä aikana osuudet kasvoivat:
Yleinen julkishallinto 1,3 prosenttiyksikköä BKT:stä
Ympäristönsuojelu 0,1 prosenttiyksikköä BKT:stä
Terveydenhuolto 1,3 prosenttiyksikköä BKT:stä
Sosiaaliturva 1,3 prosenttiyksikköä BKT:stä
Eli hallinto kasvoi terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kanssa samassa tahdissa
Johtunee BKT:n kasvusta (johon tuossa verrataan), eli veikkaisin että 2009 tulee melko iso hyppy...Kyllähän tuossa eri lukemia tulee, riippuen vuosista mitä vertaa.. Mutta kyllähän tuo 1997 vuodesta etiäpäin näyttää melkein joka vuosi laskevan tuo yleinen julkishallinto.
Viitevuoden 2000 hintoihin suhteutettu BKT, siitä se %-osuus mitä jaskan käppyrä esitteli.Johtunee BKT:n kasvusta (johon tuossa verrataan), eli veikkaisin että 2009 tulee melko iso hyppy...
1990 5712,34
1991 6483,14
1992 6745,85
1993 8049,51
1994 8139,61
1995 8148,82
1996 8982,01
1997 9769,14
1998 9414,6
1999 9280,34
2000 9115,59
2001 9323,97
2002 8943,42
2003 9403,05
2004 9789,77
2005 10075,39
2006 10205,65
2007 10380,7
2008 11006,16
Juu, mutta mitenköhän kehitys on ollut terveydenhuollossa ihmisten ja kustannusten osalta suorittava porras vs. hallinto?Eli hallinto kasvoi terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kanssa samassa tahdissa
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen lisäsi hiivaa tai ainakin pintahiivaa köyhään talouspoliittiseen keskusteluun. Liikanen totesi Ylen A-Plus-ohjelmassa keskiviikkoiltana, ettei julkisen talouden vajetta pitäisi Suomessakaan paikata harkitsemattomilla verojen kiristyksillä. Mistä muusta viime ajat eduskunnassa on puhuttu? Vajeiden kasvattaminen pelasti lamalta, mutta nyt vajeet pitäisi eliminoida, koska ne voivat viedä lamaan ilman pitkäjänteistä talouspolitiikkaa.
Verojen tuntuva kiristäminen on selvästi muodissa keskustelussa, kun muuta ei ole keksitty. Tärkein pääjohtajan näkemys oli, ettei ansiotuloverotuksen kiristämisellä luoda kasvua talouteen. Lisäksi Liikanen totesi, ettei valtiontalouden tervehdyttäminen saa tapahtua talouden kasvun ja työllisyyden kustannuksella.
Keskustelun kärki pitäisi nyt kohdistaa tähän ensimmäiseen asiaan: kuinka Suomeen luodaan uutta taloudellista kasvua, kun kokonaistuotannon arvo romahti yhden vuoden aikana seitsemisen prosenttia. Samalla väheni kaikki jaettava, eikä se ole tullut takaisin eikä se voi tulla kokonaan takaisin vanhoilla rakenteilla.
Ensisijainen kysymys Suomessa on, millä keinoilla tänne luodaan nopeutetusti pysyvää kasvuyrittäjyyttä ja sitä kautta runsaasti uutta työtä, kun kilpailukyky ei riitä pitämään teollista työtä laajamittaisesti Suomessa. Eduskunta on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa yrittäjien ja osingonsaajien verotuksen tuntuvaa kiristämistä ja vieläpä tulonjaon nimissä.
Siihen Liikanen tarttuikin ohimennen todetessaan, että työn verotuksen kiristäminen nostaa aina työvoiman hintaa ja samalla myös automaattisesti kuntien budjettimenoja. Se johtaa aina kilpailukyvyn heikkenemiseen ja alijäämien kasvuun. Olisi hyvä jos eduskuntakin keskustelisi edes näin, eikä unohtaisi säännönmukaisesti kansantalouden tuloperustaa. Nyt se ei kuulu kenellekään Suomessa. Tulo vain tulee tänne jostakin, kun odotellaan?
Liikanen totesi myös, ettei nykyinen meno voi jatkua, koska julkisen talouden menojen ja tulojen epäsuhdan vuoksi tuottavuutta pitää lisätä reippaasti ja pidentää työuria oleellisesti.
Eduskunnassa tuottavuuspuheet ovat unohtuneet. Nyt puhutaan vain kulutus- ja ympäristöverojen nostamisesta. Tuottavuus ei nouse julkisen talouden eikä julkisen sektorin nykyisillä rakenteilla. Valtion tuottavuusohjelmahan on kirottu asia esimerkiksi Pirkkalan yliopiston taloustieteellisissä kannanotoissa, joihin Yle usein nojautuu.
Ylen ohjelmassa Liikanen sanoi lisäksi kuta kuinkin näin: jos jokainen julkisen talouden yksikkö tammikuussa päättäisi, että voimme vuoden lopussa saada samalla henkilöstöllä kaksi prosenttia enemmän tulosta aikaan, se toteutuisi ja auttaisi merkittävästi. No niin. Tästä on hyvä jatkaa keskustelua.
Suomessa on kaikkiaan 320 952 yritystä Tilastokeskuksen mukaan. Jos maa-, metsä- ja kalatalous jätetään pois, yrityksiä on 263 001. Niistä alle 10 työntekijän yrityksiä on 245 361 eli 93,3 prosenttia. Pienyrityksiä on 14 570 (5,5 %), keskisuuria 2 416 (0,9 %) ja suuryrityksiä 654 (0,3 %).
Outoa uutisointia Cargotecin osingosta:Kaikki kateelliset tänne!
http://www.taloussanomat.fi/yritykset/2010/02/12/he-keraavat-miljoonapotin/20102178/12
Nyt on aihetta päivitellä, kauhistella ja tuomita.
Todellisuudessa Cargotec ei ole olemassaolonsa aikana maksanut kertaakaan näin huonoa osinkoa kuin tänä vuonna:Avokätisiä osingonjakajia ovat tänä keväänä olleet myös Herlinien Cargotec,
"Katainen julkistakoon leikkauslistansa"
Keskustan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas vaatii kokoomuksen puheenjohtajaa Jyrki Kataista kertomaan, mitä suomalaisten palveluita ja tulonsiirtoja kokoomus haluaa leikata taantuman laskujen maksamiseksi.
- Olisi hyvä, että Katainen esittelisi säästölistansa avoimesti suomalaisille, Rantakangas perää kannanotossaan.
Katainen nosti lauantaina Järvenpäässä kokoomuksen puheenjohtajapäivillä "vähemmän tärkeiden menojen" leikkaukset yhdeksi keinoksi, jolla taantuman tuhoja myöhemmin paikataan. Samalla hän vakuutti, että turvaverkoista huolehditaan, eikä vähäosaisimpia kuriteta.
Rantakankaan mukaan leikkaukset kohdistuvat väistämättä suoraan perusturvaan ja -palveluihin.
- Kallein lasku lankeaisi tällöin kaikkein heikko-osaisimmille, Rantakangas katsoo.
STT