Matematiikka ei ole politiikkaa
Pääministeri Vanhanen on joka toinen viikko sitä mieltä, ettei julkisen sektorin menoja tarvitse leikata ja joka toinen viikko sitä mieltä, että ilman leikkauksia ei selvitä. Ehkä hän ei osaa matematiikka? Matematiikka kertoo mitä pitäisi tehdä, jotta valtio välttyisi velanotolta.
Pitäisi korottaa tulovero jokaisen kansalaisen kohdalla kaksinkertaiseksi, mikä tarkoittaisi ylimmissä veroluokissa sadan prosentin veroa. Tai korottaa arvonlisävero kaksinkertaiseksi, mikä tarkoittaisi 50 prosentin veroa suomalaiselle työlle. Poliittisissa puheissa esiintynyt energiaverotuksen korottamien ei sekään ole ihan pikkujuttu, se pitäisi korottaa kuusinkertaiseksi, jolloin bensalitra maksaisi kymmenen euroa.
Jotta kunnat selviäisivät tulevista vuosista ilman velanottoa, niissä pitäisi kiinteistövero korottaa nelinkertaiseksi tai nostaa kunnallisveroprosentti kolmeenkymmeneen. Valtionosuuksia niille ei voida korottaa, koska valtiolla ei ole rahaa. Jos kuntataloutta ryhdytään korjaamaan valtionosuuksia korottamalla, yllä esitettyihin valtion keräämiin veroihin pitäisi tehdä yllä esitettyä isommat korotukset.
Jos valitaan leikkauslinja, niiden rajutta kuvaa se, että kaikkien valtion virkamiesten irtisanominen ei riitä. Pitää myös irtisanoa puolet kuntien palveluksessa olevasta henkilökunnasta. Kunnat välttyvät velanotolta myös, jos ne lopettavat koulut eli perusopetuksen tai vaihtoehtoisesti luopuvat samanaikaisesti lasten päivähoidosta ja nuorten lukiokoulutuksesta. Jos kuntien tarvitsemia leikkauksia ei haluta kohdistaa lapsiin ja nuoriin, silloin pitää lopettaa kokonaan kunnallinen perusterveydenhuolto.
Ihmettelen, miksi eduskunta ei pakota hallitusta ryhtymään toimiin jo huomenna. Kyseessä on kansallinen katastrofi, johon pitää reagoida. Samoin ihmettelen kaupungin- ja kunnanjohtajia, jotka jatkavat pellossa elämistä ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Jos kaikissa kunnissa hoidettaisiin asiat samalla tavalla millä ne hoidetaan parhaassa kunnassa, kuntien menot putoaisivat tehdyn tutkimuksen mukaan yli kymmenellä prosentilla. Se riittäisi siihen, ettei kuntatalous enää velkaantuisi.
Toinen tutkimus kertoo, että kymmenessä vuodessa tuottavuus kunnissa on heikentynyt kymmenellä prosentilla. Jos palvelut tuotettaisiin kunnissa edes samalla tehokkuudella, jolla ne tuotettiin kymmenen vuotta sitten, sekin riittäisi siihen, ettei velkaa tarvitsisi ottaa. Kuntapuolella kysymys ei siis ole palveluiden leikkaamisesta, vaan niiden tuottamisesta järkevästi ja parhaalla mahdollisella tavalla.
Jos pääministeri, kansanedustajat tai kaupunginjohtajat epäilevät edellä esitettyjä tietoja, ne voi tarkistaa valtiovarainministeriöstä, Kuntaliitosta ja Tilastokeskuksesta, joista itse olen ne hankkinut.
