Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[SamiJ]

Seuraavaksi voidaankin keskustella siitä, että paljonko palveluita voidaan leikata, jotta Suomea voidaan vielä kutsua hyvinvointivaltioiksi.

Jenkkimallilla, jossa tulotasolla on vaikutusta mm. terveydenhuoltoon ja koulutukseen on vaikea mieltää hyvinvointivaltioksi.

Tän toikin alustuksesta:

Totuus kuitenkin on, että meillä ei ole enää hyvinvointivaltiota, kuin verojen muodossa, todellinen hyvinvointi on EU:n keskitason alapuolella.

Pitäiskö eka keskustella siitä, onko Suomi enää hyvinvointivaltio?

 

[Knoukka]

T
Pitäiskö eka keskustella siitä, onko Suomi enää hyvinvointivaltio?

Ois kyllä parempi että ensin keskusteltaisiin siitä, että keskustellaanko nyt siitä, että onko Suomi enää hyvinvointivaltio!

 

[jaska]

Ois kyllä parempi että ensin keskusteltaisiin siitä, että keskustellaanko nyt siitä, että onko Suomi enää hyvinvointivaltio!

No siitä ei nyt ainakaan keskustella :mad_old:

 

[Mosse]

Seuraava leikkauskohde?

"Asevelvollisuus tulee kalliiksi"


Asevelvollisuuden näkymättömät
kustannukset ovat Suomelle samaa
suuruusluokkaa kuin puolustusbudjetti,
arvioi kansantaloustieteen professori
Panu Poutvaara.

Valtio menettää verotuloja, koska
armeija lyhentää nuorten työuria.

Poutvaara on tutkinut lähes vuosi-
kymmenen asevelvollisuuden
kansantaloudellisia vaikutuksia. Hän
sanoo, että asevelvollisuus on Suomen
taloudelle kallis järjestelmä.

Poutvaara selventää, että näkyvien
menojen tuijottaminen ei riitä. Hinta
on suuri, koska työurat viivästyvät.

 

[Mosse]

Näin asian kokee ihmiset. Ei EK eikä SAK.

Työura pitenee, jos olot paranevat


Suomalaiset arvioivat työurien
pidentyvän, jos työhyvinvointia
parannetaan.

Ammattiliittojen TNS Gallupilla
teettämän kyselyn mukaan 85 % arvioi
työn mielekkyyden nostavan halukkuutta
pidentää työuraa. Muita keinoja ovat
mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin
(77), lomapäivien lisääminen (74) ja
johtamistapojen parantaminen (70).

Sen sijaan osa-aikaeläkkeen (11) ja
työttömyyseläkeputken poistaminen (13)
tai eläkekertymän heikentäminen (29)
saivat vain vähän kannatusta.

Kyselyyn vastasi 1231 ihmistä 5.-10.2.

 

[Mosse]

Lailla sitomisen käytöstä kiire


Apulaisoikeusasiamies kiirehtii
lainsäädäntöä vanhusten sitomisesta ja
muusta liikkumisen rajoittamisesta.
Lakia valmistellaan parhaillaan
sosiaali- ja terveysministeriössä.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies
Riitta-Leena Paunio sanoo lain
säätämisen olevan tärkeää ja
kiireellistä, jotta vanhusten perus- ja
ihmisoikeudet turvataan. Paunion mukaan
turvallisuuden takaaminen saattaa
edellyttää sitomista, mutta sitä ei voi
hyväksyä, jos siten korvataan
riittämätöntä henkilökuntaa.

Vanhusten hoidossa käytetään yleisesti
mm. sitomista ja ovien lukitsemista.

Lisää leikkauksia hoitohenkilökuntaan ja paksummat köydet!

 

[kouvotsvoni]

Seuraava leikkauskohde?

Pidennetään työuria armeijan keston verran.

Näin asian kokee ihmiset. Ei EK eikä SAK.

Pakkotöitä jos ei muuten kelpaa.

Lisää leikkauksia hoitohenkilökuntaan ja paksummat köydet!

Munalukkoihin ja hamppuköysiin rahaa ens budjetissa. Säästöjä syntyy, kun tarvitaan vähemmän henkilökuntaa.

 

[Archie]

Kansanedustaja: Sotilaat putsaamaan raiteita lumesta

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) vaatii varusmiehiä auttamaan junaliikennettä.

Kiljunen jättää tiistaina eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, voisiko puolustusvoimilta pyytää virka-apua raiteiden ja vaihdeiden puhdistamiseen lumesta. Virka-apua voi pyytää ministeriö, poliisi tai ministeriö.

Puolustusvoimien mukaan asia ei ole kuitenkaan yksinkertainen. Osastopäällikkö Jari Kallio maavoimien esikunnasta kertoo Ylelle, että virka-avun antaminen on tarkkaan säädeltyä toimintaa.

- Virka-apua voidaan antaa esimerkiksi räjähteiden raivaamiseen ja etsintätöihin, mutta että tulkinta venytettäisiin lumitalkoisiin, se ei valitettavasti ole mahdollista, hän kertoi.

Varusmiehiä voidaan käyttää apuna lähinnä sellaisissa tilanteissa, jotka uhkaavat ihmishenkiä. Heitä voi saada työvoimaksi myös maksua vastaan.

- Silti työvoima-avun edellytyksenä on, että sen pitää tukea maanpuolustusta tai sotilaiden koulutusta, Kallio kertoi Ylelle.

VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro on valitellut julkisuudessa, että VR:llä ei ole tarpeeksi työntekijöitä pitämään vaihteita puhtaina. Samalla hän on todennut, ettei lisää väkeä voida palkata, koska heille ei olisi muuna aikana töitä.

Tätä kun lukee, niin tulee mieleen että me ollaan todella ansaittu nämä ongelmat. Itsehän ne luodaan.

Maassa on tolkuttomasti työttömiä, jotka voisivat palkkiota vastaan auttaa asiassa. Ei onnistu, koska on säännöt, tuloloukut ja vaikka mitkä vi.ut. Varusmiehet eivät voi auttaa, kun säännöt kieltää. VR ei voi palkata, kun töitä olisi vain hetkeksi.

Miten tämä voi olla tällaista?

 

[Puhis]

Tätä kun lukee, niin tulee mieleen että me ollaan todella ansaittu nämä ongelmat. Itsehän ne luodaan.

Maassa on tolkuttomasti työttömiä, jotka voisivat palkkiota vastaan auttaa asiassa. Ei onnistu, koska on säännöt, tuloloukut ja vaikka mitkä vi.ut. Varusmiehet eivät voi auttaa, kun säännöt kieltää. VR ei voi palkata, kun töitä olisi vain hetkeksi.

Miten tämä voi olla tällaista?

Itse lähtisin sinne mielelläni huhkimaan tuntipalkalla, jos VR palkkaisi. Samoin varmaan moni muukin työtön/opiskelija, joka kaipaa lisätienestejä.

En tajua, miksi kaikki on ylisäännöstelty ja byrokratisoitu, säästösyistä? Miksi sitten Suomi ottaa entistä enemmän maahanmuuttajia ja maksaa näille hirmusummia tukina? :yuck:

 

[Mosse]

Ei jumalatta sentään. Upseerimessiin pannaan varusmiehiä siivoomaan ja tarjoilemaan vapaa-aikanaan, mutta ei johonkin oikeasti hyödylliseen.:nope:

Kaipa rd tappamisen taito tarttuu paremmin tiskiharja kädessä?

Archien sanoin, me ollaan itse ammuttu polveemme. Ja saadaan mitä ansaitaan.

 

[kouvotsvoni]

Naisille se pakollinen palvelu lailla miesten, he sitten hoitamaan kaupunkien puisto-osastot ja VR:n lumet. Hirmuiset säästöt ja kaikilla kivaa.

 

[Fagerholm]

Minun mielestäni suurin vitsi tässä on se, että VR kuitenkin on liikeyritys, ihan siinä missä muutkin. Mistä ihmeen syystä heidän pitäisi saada apua puolustusvoimilta jos ei itsellään ole "mahdollisuutta ottaa lisää työvoimaa"?
Jos varusmiehet lähtee KeLa:t kädessä heilumaan rautatien varsille, niin onko ne seuraavaksi kaatamassa UPM:lle puita ja lakaisemassa Nokian konttoreita? Ja jos perusteluksi kelpaa valtion omistus, niin sitten Itellalle jakamaan aamupostia.

 

[kouvotsvoni]

Minun mielestäni suurin vitsi tässä on se, että VR kuitenkin on liikeyritys, ihan siinä missä muutkin. Mistä ihmeen syystä heidän pitäisi saada apua puolustusvoimilta jos ei itsellään ole "mahdollisuutta ottaa lisää työvoimaa"?
Jos varusmiehet lähtee KeLa:t kädessä heilumaan rautatien varsille, niin onko ne seuraavaksi kaatamassa UPM:lle puita ja lakaisemassa Nokian konttoreita? Ja jos perusteluksi kelpaa valtion omistus, niin sitten Itellalle jakamaan aamupostia.

Alkoon täyttämään hyllyjä ja Kelan tiskille ohjaamaan asiakkaita sossun luukulle. Kyllä niitä hommia löytyy varusmiehille.

 

[Puhis]

Alkoon täyttämään hyllyjä ja Kelan tiskille ohjaamaan asiakkaita sossun luukulle. Kyllä niitä hommia löytyy varusmiehille.

Miten olisi Alkoo tyhjentämään hyllyjä ja sossun luukulta ohjaamaan "asiakkaita" rajalle? :thumbup:

 

[Veidt]

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) vaatii varusmiehiä auttamaan junaliikennettä.

Miten ois jos Kimmo Kiljunen ja muut kolleegansa lähtisivät ite lapioimaan sitä lunta kun kerran ilmaista orjatyövoimaa ehdottaa. He saavat sentään valtiolta jo valmiiksi reilua palkkaa, joten mitä jos menisivät kerrankin helpottamaan valtion ongelmia ja olisivat sen aikaa poissa työpaikaltaan jossa aiheuttavat niitä lisää parhaansa mukaan.

 

[jps]

Miten ois jos Kimmo Kiljunen ja muut kolleegansa lähtisivät ite lapioimaan sitä lunta kun kerran ilmaista orjatyövoimaa ehdottaa. He saavat sentään valtiolta jo valmiiksi reilua palkkaa, joten mitä jos menisivät kerrankin helpottamaan valtion ongelmia ja olisivat sen aikaa poissa työpaikaltaan jossa aiheuttavat niitä lisää parhaansa mukaan.

Kimmo Kiljunen miettii tärkeämpiä asioista, naskalipakkoja jäillä liikkujille, huonoja hotelleja ulkomaanreissuilla sekä kehitysavun korottamista pariin prosenttiyksikkään BKT'stä, tuo on paljon arvokkaampaa kuin lumenluonti.

 

[kouvotsvoni]

Ruotsalaiset sotilaat suostuvat lapioimaan

 

[Archie]

Ruotsalaiset sotilaat suostuvat lapioimaan

Suomessa tuo käsittämättömyys voi tapahtua aikaisintaan seitsemän vuoden kuluttua. Ensiksi pitää nimittää komitea miettimään asiaa, ja kirjoittamaan mietintön asiasta. Uusi hallitus nimittää sitten oman komiteansa. Lopulta saadaan lakiehdotus jne.

 

[Knoukka]

Ei ole välttämättä huono idea hankkia ulkopuolista näkemystä meidän asioihin. Tuskinpa McKinsey & Company on vastuussa jenkkijärjestelmän huonoudesta. Ihan rohkea veto Vanhaselta, kun ottaa huomioon että kyseessä on KESKUSTALAINEN.

Toki ulkopuolista osaamista on syytä käyttää, mutta mistä ja millaista onkin toinen juttu. Kuten Markku Saksa Talousanomien kolumnissaan tätä asiaa purkaa. Se mistä tätä osaamista haetaan on ideologinen päätös. Sitähän on nyt haettu sieltä, missä terveydenhuoltojärjestelmästä on tehty rahantekojärjestelmä vakuutus-, lääke- ja lääkärifirmoille.

Vientituotteena potkut

Suomen hallitus hakee konsulttiapua amerikkalaiselta McKinseyn konsulttitoimistolta saadakseen ideoita, kuinka sen tulisi järjestää suomalaisten terveydenhoito. Matti Vanhasen (kesk.) hallitusta kiinnostaa amerikkalaisten konsulttien tärkein myyntituote, tehokkuus.


Suomalaisen terveydenhoitohenkilökunnan on syytä seurata tarkkaan, mitä neuvoja hallitus omaksuu McKinseyltä. Viime eduskuntavaalien alla McKinsey julkaisi raportin, jossa hallitusta kehotettiin lisäämään julkisen alan tuottavuutta.

Amerikkalaisen terveydenhoitojärjestelmän kalleus ja tehottomuus ovat olleet tiedossa jo pitkään. Amerikkalaisessa terveydenhoidossa ei ole sinänsä mitään oppimista, mutta amerikkalaiset konsultit ovat maailman parhaita ammattilaisia: he osaavat puristaa työvoimasta viimeisetkin energian pisarat ja heillä keinot tehdä kenen tahansa työstä pakkotahtista uurastamista pienellä palkalla.

On helppo arvata, että McKinsey ehdottaa tehostamista. Se sanoo, että julkista omistusta ja säätelyä pitää purkaa – eikä olisi paha jos terveydenhoitoalasta tulisi vähitellen täysverinen bisnes kuten Amerikassa.

Ehkä Matti Vanhasen hallituksella on todellisia tarkoituksia parantaa terveydenhoitoa, mutta miksi sitä eivät kiinnostaneet esimerkiksi ranskalainen tai saksalaisen terveydenhoitomalli. Niitä myös amerikkalaiset terveysasiantuntijat pitävät arvossa ja eikö Suomestakin löydy sekä päteviä lääkäreitä että byrokraatteja, jotka osaisivat asian.

Onko ulkopuolisten apu – saati amerikkalainen – ylipäätään tarpeen?

Miksi neuvoja ei kysytty
Ranskasta tai Saksasta?

Varsinkin Ranskan terveydenhoitojärjestelmä on korkeatasoinen.

Vuonna 2000 maailman terveysjärjestö WHO arvioi 191 maata käsittäneessä selvityksessä, että Ranskassa on maailman paras terveydenhoito. Suomi tuli vasta 34. sijalle, joten oppimista Ranskasta olisi paljonkin.

Jos halutaan ulkopuolisia arvioitsijoita, jotka eivät katsele asioita laatikosta – kuten amerikkalaiset sanovat – olisi jonkin eurooppalaisen maan malli kiinnostavampi. Vaikka katunäkymä New Yorkin Sohossa ja Rööperissä voi olla aika samanlainen, on eurooppalaisen ja amerikkalaisen yhteiskunnan ero huikea.

Yhdysvalloissa yhteiskunta toimii pitkälle yksityisin varoin, mutta Euroopassa taas verovaroilla. Tästä seuraa se, että amerikkalaisten ei ole järkevää kopioida mitään suoraan Euroopasta eikä päinvastoin.

Ongelmana amerikkalaisten toimintamallien tuomisessa Eurooppaan on myös se, että valtaosa amerikkalaisista ei enää elä yhteiskunnassa – vaan taloudessa, koska suuri osa amerikkalaisista hyväksyy hiljaisesti jo sen ajatuksen, että ihminen on vain hyödyke ilman erityisominaisuuksia.

Hän on nöyrästi resurssi, yksi tuotannontekijöistä kuten öljy, tietokoneprosessori tai logistiikka. Ja kun vapaa markkinatalous painaa kilpailun ansiosta kaikkia hintoja alas, niin totta kai myös hänen työnsä halpenee.

Potkut ovat amerikkalainen
vientituote maailmalla

Stanfordin yliopiston taloustieteen professori Jeffrey Pfeffer kirjoittaa tämän viikon Newsweekin Yhdysvaltojen painoksessa, että työntekijöiden irtisanomisista on tullut viimeksi kuluneella vuosikymmenellä amerikkalainen vientituote maailmalla.

Hän kertoo kuinka jo useita vuosia sitten erässä konferenssissa Tukholmassa ruotsalaiset liikealan johtajat kertoivat, että jos Ruotsi haluaa tulla yhtä tehokkaaksi kuin Yhdysvallat, sen on tehtävä työväen poispotkiminen helpommaksi.

– Euroopassa kuulee joka päivä siitä, että sen on seurattava Yhdysvaltoja ja tehtävä työmarkkinat on "joustavimmiksi", mutta mitä enemmän on tutkittu tätä universaalisti hyväksyttyä johtamistaktiikkaa, sitä hölmömmältä se näyttää, kirjoittaa Pfeffer ja lainaa useita tutkimuksia.

Pfeffer väittää, että koko amerikkalainen bisnesajattelu on väärillä teillä, koska yritykset heikentävät itseään potkimalla väkeä ulos heti kun tulee vähänkin vaikea aika. Ne eivät laske työvoiman vähentämisen epäsuoria kustannuksia, joista eräs tärkeimmistä on se, että potkimiset laskevat työmoraalia ja vaikeuttavat uuden työvoiman palkkaamista, kun talous elpyy.

Pfeffer kertoo, että New Yorkin terroriristi-iskujen jälkeen vuoden 2001 syksyllä lentoyhtiöt panivat kymmeniä tuhansia työntekijöitä ulos. Ne vetosivat terroristi-iskuihin, vaikka todellinen syy oli se, että laskusuhdanne oli tulossa ja halusivat vähentää muutenkin väkeä.

Ainoapoikkeus oli Southwest. Se ei irtisanonut ketään ja nyt se on maan suurin lentoyhtiö, yhtä iso kuin loput yhteensä ja hyvin menestyvä. Southwest ei ole pannut 40 vuotta kestäneen historiansa aikana yhtään työntekijää ulos tuotantotaloudellisista syistä, kirjoittaa Pfeffer.

Southwestin ihmiset tekevät mielellään töitä ja tuntevat yhteishenkeä. Voisiko Finnair vetää tästä johtopäätöksiä?

Muiden amerikkalaisten lentoyhtiöiden kannattavuus on tunnetusti kiikun kaakun. Ne laskuttavat matkalaukuista 25 dollaria kappale.

Ne eivät tarjoa enää edes kylmää ruokaa ilmaiseksi ja laskevat jopa oliivit ostosalaatissa. Lord Bransonin Virgin Atlantic laskuttaa käytäväpaikasta 80 dollaria lisää, koska ne ovat haluttuja. Nyt Deltan koneissa juomapurkkia ei enää anneta kokonaisena, vaan lentoemäntä kaataa muovimukiin sen verran kuin siihen mahtuu ja säästää pohjat seuraavalle asiakkaalle.

Hoitokulut vievät
ihmisiä konkurssiin

Muutama avainluku kertoo amerikkalaisen terveydenhoitojärjestelmästä.

Viime elokuussa The American Journal of Medicine -lehti kertoi, että 62 prosenttia amerikkalaisten tekemistä konkursseista johtui siitä, että ihmiset eivät selvinneet lääke- ja hoitolaskuistaan eli he tekivät konkurssin. Sitä kutsutaan nimellä medical bankruptcy.

Kuuden vuoden aikana vararikkoon joutuneiden määrä on lisääntynyt 50 prosentilla. Hämmästyttävin tieto lehdessä oli se, että 78 prosentilla konkurssin tehneistä oli yksityinen terveysvakuutus.

Amerikkalaiset terveysvakuutusyhtiöt ovat alkaneet piilottaa sopimuksiinsa kaikenlaisia poikkeuslausekkeita, joiden perusteella ne maksavat vain osan kuluista. Sopimustekstit on laadittu niin, että tavalliset ihmiset eivät osaa lukea niitä.

Nyt kun presidentti Barack Obama yrittää muuttaa amerikkalaista terveydenhoitoa hieman eurooppalaisempaan suuntaan, tuntuu aika käsittämättömältä, että Suomi palkkaa amerikkalaisen konsulttitoimiston ideoimaan suomalaista terveydenhoitoa. En kehtaa kertoa siitä kenellekään amerikkalaiselle tuttavalleni.

 

[jaska]

Tota tota! En ole tarpeeksi hyvin ole seurannut mitä tuolta konsultilta haetaan. Mutta tuon oheisen uutisen mukaan

Sopimuksen McKinseyn kanssa on tehnyt Yle Uutisten mukaan valtioneuvoston kanslia. Se koskee pääministeri Matti Vanhasen ajatusriihtä, jossa on tarkoitus tuottaa sisältöä ensi vaalikauden hallitusohjelmaan.

Mä en ainakaan mistään ole kuullut että he oisivat rukkaamassa suomen terveydenhoitojärjestelmää, tai mitään muutakaan. Pikemminkin vain antamassa ideoita mitä voisimme muuttaa, on sitten hallituksesta/keskustasta kiinni lähdemmekö edes toteuttamaan niitä.

Olenko mä missannut jotain, vai onko tässä tehty kärpäsestä härkänen?