Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[jaska]

Onneksi Kiljunen näyttää mallia miten kansanedustajien matkakuluissa säästetään.
Vaihtoi siis halvempiin lentolippuihin, kävi kokouksessa ja säästyneillä rahoilla otti omaa lomaa päälle ja jatkoi "virkamatkaansa"

Tiitinen antaa ymmärtää, että Kiljunen joutuu tekemään matkajärjestelyistään tarkempaa selkoa, jos ja kun hän joskus palaa työpaikalleen eduskuntaan.

Kiljusen kaukomatkailu ei ole ollut veronmaksajien kannalta täysin hyödytöntä, sillä edustaja on muun muassa kirjoittanut kirjan, jossa esitellään maailman kaikkien maiden liput.

Huvitti!

Eikös Kiljunen ollut juuri toinen näistä kenen mielestä hotellien ja lentojen taso on erityisen tärkeää tehokkuuden kannalta. Tässä tapauksessa huonompi paikka lentokoneessa ei ilmeisesti kuitenkaan haitannut...

 

[kouvotsvoni]

Huvitti!

Eikös Kiljunen ollut juuri toinen näistä kenen mielestä hotellien ja lentojen taso on erityisen tärkeää tehokkuuden kannalta. Tässä tapauksessa huonompi paikka lentokoneessa ei ilmeisesti kuitenkaan haitannut...

No eihän se haitannut tällä kertaa, kun melkein sai Thaimaan kokouksen päälle Burman sotilasjuntan vapauttamaan Aung San Suu Kyin ja länsimaisen demokratian Bhutaniin.

 

[Mosse]

Noloa. Varmaan peruste oli että kun kesälomalla pitää tehdä niin paljon edustushommia ja nuolla vaalipiirissä.

 

[kouvotsvoni]

Palkkaerot jatkoivat kasvuaan – sukupuolten palkkaero tasoittui

Kokoaikaisessa työssä olevien työntekijöiden palkkaerot jatkoivat kasvuaan vuonna 2008, kertoo Tilastokeskus.

Perjantaina julkaistun palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien keskimääräinen kuukausiansio oli vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä 2 876 euroa.

Parhaiten palkattu kymmenesosa ansaitsi yli 4 287 euroa kuussa. Matalapalkkaisimman kymmenesosan oli tyytyminen alle 1 826 euroon.

Parhaiten palkattujen ansiot kasvoivat vuodessa 5,9 prosenttia. Vähiten ansaitsevan kymmenesosan ansionousu oli 4,5 prosenttia.

Palkkaerojen kasvu johtui Tilastokeskuksen mukaan suurelta osin siitä, että hyväpalkkaiset kasvattivat ansioitaan muita nopeammin.

Lisäksi palkansaajien määrä väheni keskipalkkaisissa tehtävissä.

Sukupuolten palkkaerot sen sijaan kaventuivat. Tämä johtui Tilastokeskuksen mukaan muun muassa siitä, että teollisuus irtisanoi runsaasti miestyöntekijöitä.

Tilastokeskuksen tiedot kattavat kaikki työnantajasektorit. Kokonaistyöajan kuukausiansiot lasketaan ainoastaan kokoaikaisille palkansaajille.

Tilastoissa huomioidaan peruspalkkojen lisäksi työntekijöiden saamat lisät ja korvaukset, mutta ei kertaluonteisia palkkaeriä.

Tämähän on vain hyväksi kansantaloudelle. Vielä kun muistaisivat säätää verolait EK:n haluamiksi, niin tästähän tulisi paratiisi:thumbup: Mutta aikasta sherlockeja olivat Tilastokeskuksella, kun palkkaerojen kasvun epäilivät johtuvan siitä, että hyväpalkkaisten ansiot kasvoivat muita nopeammin.. Tuohon kun päälle ynnätään vielä työttömäksi jääneet, osa-aikaiset, määräaikaiset, niin johan saadaan laveutta tulohaitariin.

 

[Knoukka]

Toissapäiväinen uutinen meinasi mennä täällä ohi. Näin sitä mennään lipposlaisen ja kokoomuslaisen politiikan keinoin kohti uutta ja vielä uudempaa nousua.

Taloussanomat

"Suomi valitsi tuloerojen kasvun"


Taloudellisen yhteistyön järjestö OECD puuttuu maaraportissaan Suomen kasvaviin tuloeroihin. Tuloerot ovat kahden viime vuosikymmenen aikana olleet kasvussa kaikissa järjestön jäsenmaissa, mihin on vaikuttanut globalisaation nopeutuminen, tekninen edistys ja muutokset sosiaalisissa rakenteissa. Suomessa tilanne on muuttunut kuitenkin selvästi heikompaan suuntaan viime vuosina.

OECD:n mukaan Suomen kehityksen juuret löytyvät jo 1990-luvun lamasta, joka johti suureen nousuun työttömyysasteessa. Tämän jälkeen tilannetta on kärjistänyt rakennemuutos perinteisissä metsä- ja paperisektorin elinkeinoissa, kun paperitehtaat ovat menettäneet kilpailukykyään.

Muutos on johtanut tuloerojen kasvuun myös maan sisällä, kun työttömyysaste on suurin maan itä- ja pohjoisosissa. Sama koskee työttömyyden tuomaa selvää köyhyyden kasvua viime vuosina.

– Tuloerot ja erot työmarkkinoilla ovat tulleet erityisen selviksi Suomen eri alueilla, kun ottaa huomioon taloudellisen aktiviteetin keskittymisen etelään, raportissa todetaan.

Suuri osa kärjistymisestä johtuu käytettävissä olevien tulojen suhteettoman suuresta kasvusta ylemmissä tuloluokissa. Taustalla ovat pitkälti kasvaneet pääomatulot.

Osinkotulojen kasvu on näkynyt etenkin vuoden 1993 verouudistuksen jälkeen. Suomessa otettiin tällöin käyttöön niin sanottu eriytetty tuloverojärjestelmä, jossa pääomatuloja verotettiin samalla prosentilla. Järjestelmän järkevyyttä tulisi OECD:n mukaan harkita uudelleen.

 

[Knoukka]

Alla vielä taulukko tuloerojen kasvusta.

Käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu 1990-2007 tulodesiileittäin

1 13 %
2 20 %
3 27 %
4 31 %
5 35 %
6 38 %
7 40 %
8 45 %
9 52 %
10 126 %
Ylin 1% 652 %
total 50 %

 

[SamiJ]

Alla vielä taulukko tuloerojen kasvusta.

Aika karu tilasto. Hieman kärjistäen voisi todeta, että talouskasvu on mennyt suurelta osin rikkaimman prosentin taskuun.

 

[jps]

Tuosta kehityksestä huolimatta tuloerot ovat Suomessa kuitenkin pieniä, ehkä jopa pienimmät maailmassa.

 

[jaska]

Tuosta kehityksestä huolimatta tuloerot ovat Suomessa kuitenkin pieniä, ehkä jopa pienimmät maailmassa.

Tuostahan nuo tuloerto näkyy:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:World_Map_Gini_coefficient.svg

ja mä olen tätä kysynyt ennenkin täällä. Jos tuloerot ei ole erityisen suuret (kuten ne ei Suomessa ole), niin mitä pahaa niiden kasvamisessa on ?

 

[Knoukka]

o:World_Map_Gini_coefficient.svg[/url]

ja mä olen tätä kysynyt ennenkin täällä. Jos tuloerot ei ole erityisen suuret (kuten ne ei Suomessa ole), niin mitä pahaa niiden kasvamisessa on ?

Ei mitään siinä tapauksessa jos tuloeroja ei olisi kasvatettu rikkaita suosivalla (pääoma)verotuksella ja jos vältettäisiin suhteellisen köyhyyden seuraamukset. Mutta meillä on tehty molemmat virheet. Esimerkiksi lapsiperheiden köyhyydestä on tullut periytyvää ja sitä kautta yhteiskunnasta syrjäytyneiden määrä kasvaa. Suhteelliseksi köyhyydeksi lasketaan tässä sellaiseksi, joka estää yhteiskunnan normaalissa elämänmuodossa mukana olemisen. Tämä on lapsiperheille erityisen vaikea tilanne koska jo lapset elävät vahvassa kulutuskulttuurissa, joissa tiettyjen kulutuksen merkkien, so. status-symbolien, puute aiheuttaa syrjäytymistä.

Tämän lisäksi erittäin hyvätuloisten entisestään vaurastuminen imee taloutta pyörittävää ja työllistävää rahaa pois kotimarkkinoilta. Vai meinaako joku, että tämä raha syntyy tyhjästä?

Mutta parempi mittarihan olisi ilman muuta Gini-kerroin.

Suurien tuloerojen kielteisiä vaikutuksia ovat muun muassa yhteiskuntarauhan (eräs kilpailutekijä muuten) järkkyminen sen jakautumisen seurauksena.

Miksi tuloeroja siis pitäisi kasvattaa kohtuuttomasti? Pohjoismaissa on pitkä perinne kohtuullisista tuloeroista, sen myötä vakaasta ja yhtenäisestä yhteiskunnasta. Miksi sen olemassaolo pitäisi riskeerata?

 

[kouvotsvoni]

Miksi tuloeroja siis pitäisi kasvattaa kohtuuttomasti? Pohjoismaissa on pitkä perinne kohtuullisista tuloeroista, sen myötä vakaasta ja yhtenäisestä yhteiskunnasta. Miksi sen olemassaolo pitäisi riskeerata?

Koska muuten rikkaat ja yritykset menevät muille maille. Näinhän täälläkin on toitotettu.

 

[Mosse]

Koska muuten rikkaat ja yritykset menevät muille maille. Näinhän täälläkin on toitotettu.

Meniski!

 

[kouvotsvoni]

Meniski!

No oisko sitten kivaa, kun kun tänne jäisi vain kommandiittiyhtiöt jakamaan miinustiliään?:frank:

 

[Mosse]

No oisko sitten kivaa, kun kun tänne jäisi vain kommandiittiyhtiöt jakamaan miinustiliään?:frank:

En tiedä mitä tällä postauksella on tekemistä tuohon mun postaukseen jonka quottasit

Haku
Hakutulokset sanalla 'meniski'

Termit:
meniski, meniscus, nivelkierukka
polvinivelen pintojen välissä olevat C-kirjaimen muotoiset rustot, joita on kaksi kummassakin polvessa

:nope::nope:

 

[Knoukka]

Tässä taas kuntatalouden leikkauskohde, joka ei välttämättä synnytä tosiasiallisia säästöjä. Voi todennäköisesti jopa lisätä kuluja pitkällä aikajänteellä ja ehdottomasti rapauttaa muitakin syrjäseutujen palveluja. Puhumattakaan inhimillisestä ja laadullisesta puolesta. Hölmöläisten hommaa.

Peruskouluja lakkautetaan yhä rivakasti


STT

Kuopio. Peruskoulujen lakkauttaminen jatkuu kovaa tahtia. Viime vuonna ovensa sulki 109 peruskoulua ja peruskouluasteen erityiskoulua. Tilastokeskuksen mukaan kovin kato kävi Pohjois-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Pohjois-Karjalassa.

Suomessa on lakkautettu 2000-luvulla jo noin tuhat peruskoulua, koska ikäluokat ovat pienentyneet. Kouluverkon tiivistämiseen on yhä paineita kuntatalouden kiristymisen vuoksi, kerrotaan Kuntaliitosta.

"Se pakottaa monet kunnat miettimään palveluverkkojaan. Perusopetuspalvelujen saatavuus on kuitenkin yhä korkealla tasolla", sanoo kehittämispäällikkö Juha Karvonen.

Opettajankoulutuksen professori arvostelee suuntausta.

"Koulutuksen alueella ei ole saavutettu viimeisten 15 vuoden aikana säästöjä, koska oppilaita on jouduttu siirtämään suurluokista yhä enemmän erityisopetukseen. Oppilashuoltomenot ovat myös räjähtäneet käsiin", muistuttaa professori Eira Korpinen Jyväskylän yliopistosta.

 

[jps]

Tässä taas kuntatalouden leikkauskohde, joka ei välttämättä synnytä tosiasiallisia säästöjä. Voi todennäköisesti jopa lisätä kuluja pitkällä aikajänteellä ja ehdottomasti rapauttaa muitakin syrjäseutujen palveluja. Puhumattakaan inhimillisestä ja laadullisesta puolesta. Hölmöläisten hommaa.

Usein on hölmöläisten hommaa jo ilman noita seurannaisvaikutuksiakin. Kunnissa usein ja valtiolla lähes aina on kiinteistöpuoli eriytetty rakennuksen käyttäjistä. Usein lakkautettavien koulujen ja päiväkotien rakennuksia ei voida käytännössä hyödyntää muihin toimintoihin. Koulutoimelle syntyy laskennallisia säästöjä kun ei tarvitse enää maksaa vuokraa lakkautetun yksön tiloista. Toisaalta lopetetun yksikön rakennus jää jäljelle ja sen hoitokulut ovat lähes samat kuin ennenkin, mutta niitä ei helposti saa vuokrattua tai myytyä. Sen seuraksena koulutoimen laskennalliset kustannukset laskevat ja kiinteistötoimen kustannukset nousevat.

 

[kouvotsvoni]

Usein on hölmöläisten hommaa jo ilman noita seurannaisvaikutuksiakin. Kunnissa usein ja valtiolla lähes aina on kiinteistöpuoli eriytetty rakennuksen käyttäjistä. Usein lakkautettavien koulujen ja päiväkotien rakennuksia ei voida käytännössä hyödyntää muihin toimintoihin. Koulutoimelle syntyy laskennallisia säästöjä kun ei tarvitse enää maksaa vuokraa lakkautetun yksön tiloista. Toisaalta lopetetun yksikön rakennus jää jäljelle ja sen hoitokulut ovat lähes samat kuin ennenkin, mutta niitä ei helposti saa vuokrattua tai myytyä. Sen seuraksena koulutoimen laskennalliset kustannukset laskevat ja kiinteistötoimen kustannukset nousevat.

Tuosta tuli mieleen synnyinkunnan venkulat. Siellä vajausta kerrostaloissa runsaasti (mikä yllätys muuttotappiokunnassa). Vuoden taistelu oli, että pistettäisiin yksi taloista kylmäksi ja asukkaille tarjottaisiin jäljelle olevista asunnot.. Haihattelijat uskoivat, että kyllä sinne asukkaita muuttaa...en tiedä missä pilvilinnassa nuo monet päättäjät asuvat. Kuka haluaisi muuttaa työttömyyden kehtoon, jossa palveluina 2 ruokakauppaa ja...no siinähän nuo olivat. Lähimmät oikeat kaupat 30 kilometrin päässä ja pitkä matka joka suuntaan. Tyhjänä olevan asunnon hoitokulut kuitenkin olivat samaa luokkaa niitten kanssa, missä oli asukkaita. Nerokasta.

 

[Fasaldi]

Koska muuten rikkaat ja yritykset menevät muille maille. Näinhän täälläkin on toitotettu.

Muutto Suomesta voi kannattaa jo keskituloisille osakesijoittajille, koska täällä verotus on erittäin kireää moneen muuhun EU- ja OECD-maahan verrattuna:

Suomalaisen osakesäästäjän verotus ankaraa
julkaistu 20.11.2006 klo 12:42, päivitetty 30.10.2008 klo 03:13

Suomalaisen osakesäästäjän verotus on muiden pohjoismaiden ohella EU- ja OECD-maihin verrattuna ankaraa.

Ruotsalaistutkimuksen mukaan kovinta verotus on Ruotsissa, jossa indeksiluku on sata. Tanskan lukema on silloin 95 ja sekä Suomen että Norjan 88. Kaikkien OECD-maiden indeksien keskiarvo on 43 ja EU-maiden 40.

Laskelmat perustuvat vuoden 2005 tietoihin ja olettamaan, jossa esimerkkipariskunta on velaton ja jolla on 55 000 euron osakesalkku sekä 165 000 euron edestä muuta omaisuutta.

Kokonaisverotuksen (26 prosenttia yhtiöltä ja 16 prosenttia osakkaalta) kannalta laskien Suomen verotus on kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin oleva 32 prosenttia.

Lisäksi Suomessa osakeverotus kiristyi vuodesta 2006 alkaen, kun osinkotulon vero nousi 16 prosentista 19,6 prosenttiin.

Lähde:
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2006/11/suomalaisen_osakesaastajan_verotus_ankaraa_221892.html

 

[jaska]

Koulujen lakkautuksilta on kyllä hankala välttyä jos kouluun ei riitä lapsia. Toki ois kiva että joka niemessä ja notkossa ois koulu, mutta jos sinne ei riitä lapsia niin ei siinä ole kyllä mitään järkeä.

Me asutaan täällä liian harvaan, sen takia erillaista palveluverkostoa pitää muokata, joka niemessä ja notkossa ei voi olla koulua ja sairaalaa.

 

[Mosse]

Koulujen lakkautuksilta on kyllä hankala välttyä jos kouluun ei riitä lapsia. Toki ois kiva että joka niemessä ja notkossa ois koulu, mutta jos sinne ei riitä lapsia niin ei siinä ole kyllä mitään järkeä.

Me asutaan täällä liian harvaan, sen takia erillaista palveluverkostoa pitää muokata, joka niemessä ja notkossa ei voi olla koulua ja sairaalaa.

Siinä tapauksessa mm. Kuopion kaupunkialue on liian harvaan asuttu.