Vedätys jatkuu maailmalla – Suomella iso rooli
Tax Justice Networkin toiminnanjohtaja John Christensen on verotusasiantuntija, joka työskenteli 11 vuotta veroparatiisina tunnetun Jerseyn hallinnossa. "Mikään ei ole muuttunut", kertoo Christensen Jerseyn tuttujensa kommentoineen OECD:n mustan listan vaikutuksia.
Suomi menettää yli 3 miljardia vuodessa
Kansainvälinen yhteisö on finanssikriisin jälkeen pyrkinyt hillitsemään kansainvälistä veronkiertoa. Talousjärjestö OECD:n perustama musta lista on sittemmin tyhjentynyt, mutta ongelma ei Tax Justice Networkin mukaan ole ratkennut.
Veroparatiisitalletuksista aiheutuvat veromenetykset ovat maailmanlaajuisesti 190 miljardia euroa vuodessa. TJN:n mukaan vaikutukset ovat suurimmat kehitysmaissa.
Euroopan tasolla verojen kiertämisestä koituvat menetykset ovat noin 2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomessa tämä tarkoittaisi 3-4 miljardia, millä pyörittäisi esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriötä vuoden ajan.
Talousjärjestö OECD:n johtama operaatio kansainvälisen veronkierron hillitsemiseksi on epäonnistunut ”katastrofaalisesti”, väittää veroasioihin keskittyvä kansalaisjärjestö Tax Justice Network. Järjestön mukaan etenkin Suomi ja muut Pohjoismaat antavat veroparatiiseille kyseenalaista apua – allekirjoittamalla innokkaasti sopimuksia.
OECD ylläpitää verotustietonsa muilta mailta salaavista valtioista mustaa listaa. Listalta pois pääsemiseen on kuitenkin riittänyt se, että veroparatiisi on tehnyt kahdenvälisen verotiedonvaihtosopimuksen 12 valtion kanssa. TJN:n mukaan Suomi on osaltaan tehnyt tämän tavoitteen saavuttamisen turhan helpoksi, koska Pohjoismaat sekä Färsaaret ja Grönlanti neuvottelevat sopimukset yhdessä.
–Veroparatiiseille on hyvin hyödyllistä neuvotella Pohjoismaiden kanssa, koska näin ne saavat tehtyä puolet sopimuksista samalla kertaa, sanoi TJN:n toiminnanjohtaja John Christensen tiedotustilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona.
–Pohjoismaat ovat tehneet elämän helpoksi veroparatiiseille.
Maailmanlaajuisesti sopimuksia on tehty yhteensä 370. Näistä peräti 167 on tehty Pohjoismaiden, Färsaarten ja Grönlannin kanssa. TJN:n palveluksessa työskentelevän tutkija Matti Kohosen mukaan Pohjoismaiden allekirjoitusinnon takana on hyvä tarkoitus: etenkin Ruotsin ja Tanskan veroviranomaiset ovat himoinneet sopimusten avulla lisätietoja verolintsareistaan.
Ongelma on se, että tietoa ei käytännössä saada.
”Odotamme Suomea”
–Tietopyynnön pitää olla niin eritelty, että sen tekeminen on hankalaa. Täytyy tietää, missä pankissa rahat ovat, kuka omistaa tilin ja niin edelleen, mikä on hankalaa kun tilit ovat salaisia, sanoo Kohonen Uudelle Suomelle.
Suomi sen sijaan ei ole tietoja edes halunnut. Suomi ei TJN:n mukaan ole tehnyt sopimustensa nojalla yhtään tietopyyntöä veroparatiiseihin – eikä luonnollisesti saanut takaisin senttiäkään menettämiään verorahoja.
Ruotsissa veroviranomaisilla on Kohosen mukaan noin 80 tarkastajaa kansainvälisen veronkierron kimpussa, Tanskassa tehtävään ollaan palkkaamassa jopa satoja tarkastajia. Suomessa kansainvälisen veronkierron parissa työskentelee tiedotustilaisuuden järjestäneen Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry:n mukaan alle kymmenen henkeä.
–Odotamme Suomea, kommentoi Matti Kohonen Suomen pientä panostusta.
Tax Justice Networkin mukaan todellinen alku veroparatiisi-ilmiön kitkemiseksi olisi EU:n säästödirektiivin laajentaminen globaaliksi säädökseksi. Ensin direktiiviä tosin pitäisi tiukentaa muun muassa niin, että se koskisi pelkkien yksityishenkilöiden sijasta myös yrityksiä ja säätiöitä.
Nykyisellään säästödirektiivi velvoittaa EU-maat muutamaa lähdeveroa käyttävää poikkeusta lukuunottamatta paljastamaan automaattisesti verotiedot muille jäsenvaltiolle. Direktiivin tavoite on, että EU-alueella rajat ylittävät yksityishenkilöiden korot saadaan verotettua maissa, joissa henkilöt asuvat.
TJN:n mukaan monikansallisilta yrityksiltä pitäisi myös vaatia maakohtaisen kirjanpidon julkistamista. Tämä tekisi näkyväksi monikansallisten yritysten sisäisen kaupan, jonka osuus maailmankaupasta on jo 60–70 prosenttia. Nykyään yritykset julkistavat kirjanpitonsa konsernitasolla, jolloin veroparatiiseihin suuntautuvat rahavirrat pysyvät piilossa.
