Nostalgiset hetket, muistelut ja unohtumattomat historiikit 🏁

[spotter90]

Rosberg voitti Detroitin kilpailun tasan 41 vuotta sitten.

 

[CCMK]

Roseberg voitti Detroitin kilpailun tasan 41 vuotta sitten.

Korjattu on. Rosberg, ei Roseberg.

 

[Dieselmoottori]

Muutama muistelu Itävallan kilpailuihin liittyen.

Kauden 2003 GP oli melkoinen jännäri. Kimi Räikkönen ajoi vahvan kisan saavuttaen kakkossijan Michael Schumacherin jälkeen.

Rubens Barrichello hiillosti Kimiä loppuun saakka nopeammalla Ferrarilla, mutta Kimi piti pintansa.


Myös Schumacher koki omat hetkensä varikolla, kun tankkauksen yhteydessä polttoainetta roiskui aiheuttaen pienen palon.

Maailmanmestaruuskaudellaan 1982 Keke otti yhden GP-voiton, mutta toinenkin voitto oli enemmän kuin lähellä. Keke tuli nimittäin ihan tasavauhtia maaliviivalle Elio de Angelisin kanssa, mutta hävisi todella niukasti.

Montoya taas tuli F1:iin Schumacherin kaatajana ja vaikka herrat ottivatkin radalla välillä rajusti yhteen, niin ei Montoya lopulta onnistunut Schumacheria kukistamaan. Jopa kaudella 2005 Schumacher voitti Montoyan pisteissä, vaikka Montoyalla oli tuolloin huomattavasti parempi auto.

Itävallassa 2001 kuitenkin nähtiin herrojen välillä eeppinen vääntö.

 

[CCMK]

Tässä viime aikoina pohtimieni kerrontavuosien eli 1973, 1989 ja 1992 ohella niiden jäädessä suurempien juttujensa vuoksi aikaan tulevaan eli ainakin ihan kuun lopulle tai ensi kuun alkupuolelle heinäkuussa olen pohtinut myös noiden 1970-luvun, 1980-luvun ja 1990-luvun muiden pienempien juttujen vuosien kerrontatapaa.

Näillä näkymin mikäli ensin puhuisin nuo lyhyemmät muistelujutut pois alta ja olettaen, että pidän 1970-luvun jutut (Näillä näkymin pidän kyllä ellen muuta mieltäni tai jos lukijoista jotenkin jutut vain tuntuvat 'liian vanhalta' niin katsotaan sitten, mutta heidän olisi parempi kertoa jo se ennakkoon tarpeen mukaan niin ei tule turhaa työtä sitten.) kerrottavana niin näillä näkymin kuvio olisi tämä:

1970-luvulta kuten 1980-luvulta tulisi neljä lyhyempää viestiä/kertomusta tietyistä talleista ja kuljettajista edesottamuksineen lyhyempänä tai ainakin edes mielenkiintoisimpien asioiden kohdalta mainittua ja 1990-luvulta tulisi viisi lyhyempää viestiä/kertomusta.

Miksi näistä ajoista tuoreemmilta viisi ja muilta neljä?

Ehkä siksi, että eräs juttu oli muutenkin niistä vähän laajempi ja tämä ylimääräinen juttu minkä ottaisin mukaan vaikkakin olin jättää pois 'liian tuoreena ja usein kerrottuna nuorempien toimesta' niin olisi Mika Salon Arrows-vuoteen 1998 keskittyvä tilanne.

Siinäkin kun oli monta juttua matkassa kun Salon hyvin monesti kerrottuun 'Sauber-paikkaan ehtii vielä' Ruutulipunkin tapaan oli siinä samassa kerronta-ajassa tilaisuus Salolta jäädä tai vaihtaa tallia.

Muuallekin kuin mihin sitten päädyttiin. Arrows-vuodessa 1998 oli hakemalla hakien toki iloakin, mutta muuten joskus aika vaikeaa tilanne. Tai juuri kun näytti hyvältä niin epäonni sattumuksineen iski pahaan paikkaan. Tai sitten 'menestys' osui vain sellaiseen sessioon jolla ei ollut merkitystä pidemmässä juoksussa kutakin viikonloppua.

Salolla ja Sid Watkinsillakin oli yhden viikonlopun osalta vähän sanomistakin, mutta siitäkin suomalainen selvisi tutulla Mika Salo-huumorilla yllättävänkin hyvin tai pystyi ainakin vakuuttamaan olevansa kunnossa!

Katsotaan kunhan ehtii ja jaksaa vain kirjoittaa tästä kaikesta joskin nämä lyhyemmät jutut tulevat kyllä aikaisemmin kun nuo laajemmat viestit joka tapauksessa.

 

[CCMK]

Tämän viikon viikonloppuna ajetaan perinteikkäällä Red Bull Ringillä, radalla, jolla on pitkä historia Itävallan GP:nä. Rata on aiemmin tunnettu myös nimillä Österreichring ja A1-ring.


Itävallan Formula 1 -osakilpailulla on pitkä ja vaiherikas historia, joka alkoi jo vuonna 1964. Maa on tuottanut useita legendaarisia kuljettajia, ja myös suomalaiset ovat juhlineet siellä suuria voittoja.


Itävallan Grand Prix'n historia

Itävallan GP:tä on ajettu kolmessa eri aikakaudessa ja kolmella eri nimellä tunnetulla radalla.

• Zeltwegin lentokenttä (1964): Ensimmäinen virallinen MM-sarjan osakilpailu ajettiin vuonna 1964 Zeltwegin sotilaslentokentälle tehdyllä radalla. Rata oli kuitenkin erittäin tasainen ja autoille liian raju, joten kisa jäi sillä erää ainoaksi.
  
  
• Österreichring (1970–1987): Vuonna 1970 kilpailu siirtyi uudelle, varta vasten rakennetulle Österreichringin radalle Spielbergin vuoristomaisemiin. Rata oli tunnettu erittäin nopeista mutkistaan, suurista korkeuseroistaan ja vaarallisuudestaan. Hurjan vauhdin vuoksi F1 jätti radan vuoden 1987 jälkeen.
  
  
• A1-Ring (1997–2003): Rataa lyhennettiin, mutkia muutettiin turvallisemmiksi ja se palasi kalenteriin vuonna 1997 nimellä A1-Ring. Tältä ajalta muistetaan erityisesti Ferrarin tallimääräysskandaali vuonna 2002, kun Rubens Barrichello joutui päästämään Michael Schumacherin voittoon aivan maaliviivalla.
  
  
• Red Bull Ring (2014 eteenpäin): Juomajätti Red Bull osti radan ja kunnosti sen moderniksi areenaksi. Formula 1 palasi Spielbergin radalle vuonna 2014. Rata on nykyään kalenterin lyhimmistä, ja sille ovat ominaisia pitkät suorat sekä kovat jarrutukset. Koronapandemian aikana vuosina 2020 ja 2021 radalla ajettiin jopa kaksi kisaa saman kauden aikana, jolloin toinen kisa kantoi nimeä Steiermarkin GP.

Itävaltalaiset F1-kuljettajat ja heidän saavutuksensa

Itävalta on pieni maa, mutta se on jättänyt syvän jäljen moottoriurheiluun. Maasta on tullut kaksi maailmanmestaria ja yhteensä kolme osakilpailuvoittajaa.

• Niki Lauda: Kolminkertainen maailmanmestari (1975, 1977 ja 1984) on yksi lajin suurimmista ikoneista. Hän on historian ainoa kuljettaja, joka on voittanut mestaruuden sekä Ferrarilla että McLarenilla. Hänet muistetaan myös uskomattomasta paluustaan radalle vain viikkoja lähes kuolemaan johtaneen Nürburgringin tulipalon jälkeen vuonna 1976. Lauda on myös ainoa itävaltalainen, joka on voittanut kotikilpailunsa Itävallassa (vuonna 1984).
  
  
• Jochen Rindt: Rindt oli Itävallan ensimmäinen suuri F1-tähti. Hän hallitsi kautta 1970 Lotus-tallissa, mutta menehtyi traagisesti Italian GP:n harjoituksissa Monzassa syyskuussa 1970. Koska kukaan ei pystynyt ohittamaan hänen pistepottiaan kauden loppuun mennessä, hänestä tuli Formula 1 -historian ainoa kuolemansa jälkeen kruunattu maailmanmestari.
  
  
• Gerhard Berger: Berger ajoi pitkän ja menestyksekkään uran saavuttaen 10 osakilpailuvoittoa muun muassa Ferrarilla, McLarenilla ja Benettonilla. Hän oli sarjan kärkikuljettajia 1980- ja 1990-luvuilla ja tunnetusti Ayrton Sennan hyvä ystävä sekä tallitoveri.

Suomalaisten saavutukset Itävallassa

Suomalaiset kuljettajat ovat viihtyneet Spielbergin radalla erinomaisesti. Suomeen on ajettu Itävallasta useita voittoja ja palkintopallipaikkoja.

Kuljettaja	Saavutukset Itävallan GP:ssä
Mika Häkkinen	Voitti kilpailun kahdesti McLarenilla vuosina 1998 ja 2000. Vuoden 1998 voitto oli tärkeä matkalla hänen ensimmäiseen maailmanmestaruuteensa.
Valtteri Bottas	Voitti Itävallassa kaksi kertaa Mercedes-tallissa vuosina 2017 ja 2020. Lisäksi hän saavutti uransa ensimmäisen F1-palkintopallipaikan (3. sija) Williamsilla juuri Itävallassa vuonna 2014.
Keke Rosberg	Ajoi uransa toiseksi tiukimman maaliintulon Österreichringillä vuonna 1982. Hän hävisi voiton Elio de Angelisille vain 0,050 sekunnin erolla, mutta nousi samana vuonna maailmanmestariksi.

Mitä muistoja teillä on radalta?

Kyllähän kauden 1998 GP oli aivan mahtava. Hieno taistelu kahden aikansa suurimman kuljettajan, Mika Häkkisen ja Michael Schumacherin, välillä.

Toinen muisto liittyy kauden 2003 kisaan, jossa Kimi Räikkönen ja Rubens Barrichello taistelivat kilpailun kakkospaikasta.


Räikkönen voitti tuon taistelun.

Itävallassa Rubens Barrichello joutui muuten peräti kaksi kertaa luopumaan paikastaan tiimimääräyksellä Michael Schumacherille. Kaudet olivat 2001 ja 2002.

Ei ihan pelkästään hurjan vauhdin takia otettu Österreichringiä tai nk. Neue Zeltwegiä pois kalenterista vaan muun muassa kun ei radalle oikein tehty mitään järkeviä uudistuksia muun muassa liian paljon kolareita usein vaatineelle todella ahtaalle lähtösuoralle tai kun eivät halunneet maksaa järjestäjät vaadittuja kisasummia.

Samoin tietysti jo pitkään ennen vuotta 1987 oli lähinnä etenkin FOCA:n toimesta valiteltu media- ja lehdistötilojen ahtautta vaikka ne ehkä vuonna 1970 tai ihan alkuaikoina sen jälkeen olisivatkin kelvanneet vastaaville silloin tai edeltäjä F1CA:llekin osin.

Siihen päälle vielä Ruotsin Stefan Johanssonin eläinkolari viimeisessä kisassa vuonna 1987 kilpailuviikonlopun aikana riitti vakuuttamaan, että rata sellaisenaan oli perin turvaton.

Muista muistoista puhuen:

Vuoden 1986 kisa oli jälleen Keke Rosbergilta hienoa taitoajoa YLE:n TV-kisanakin nähtynä, mutta sitten tuli tietysti keskeytys ja paha mieli mitä nyt lopputuloksiin merkittiin pisteetön ysipaikka.

Benettonin nk. Lentävät Tiikerit olivat vallan naurettavankin ylivoimaisia viimeisenä turbojen täysien tehojen vuotena ennen kuin sitten niin Gerhard Berger kuin aivan todellakin henkäyksen verran F1-kisaa johtanut Teo Fabi sittemmin sattuivat myös keskeyttämään kisan tai Bergerin tapauksessa tuo oikeastaan oli melkein keskeytys kun autovaurio käytännössä keskeytyskelpoisena oli korjattava varikolla ja lopulta kotiyleisön suosikkimies ajoi kuin ajoikin seiskapaikalle pisteittä, mutta todella lähelle viimeistä pistemiestä, Arrowsin Christian Danneria!

Miten Keken muu juttu sitten oli mennyt Benettonien ongelmien jälkeen tai mikäli niitä ei olisi ikinä tullut ilman myös omia sellaisia?

Eli auton kestäessä ennen tuota kaikkea Keke olisi ollut parhaimmillaan kolmas ja muutoin voittaja tai toinen mitä nyt keskeytyshetkellä taisi olla jälleen toisena ja auton alkaessa hyytyä sitten kolmantena kun pienten takaiskujen jälkeen ero oli kaventunut tätäkin ennen.

On paha sanoa myös, että olisiko Keke mahdollisesti antanut kisan voittoa ajatellen jo noinkin varhain vielä kauden jälkipuoliskoa tai lopun alkua Alain Prostille kohti ruutulippua voiton suhteen ajatellen ranskalaisen maailmanmestaruutta?

Ei varmaankaan toisin kuin sitten Adelaideen 1986 oli jo valmiina antamaankin joka tapauksessa uransa viimeisen kisan yhteydessä.

Kun Keke keskeytti niin tämä tietysti osin imarteli muutekin vielä ihan päälle toki muuten poikkeuksellisesti huonoon vuoteen nähden ajaneita Ferrarin Michele Alboretoa ja Ruotsin Stefan Johanssonia mitkä sitten molemmat pääsivät palkinnoille kakkospaikalla ja kolmospaikalla!

Ja vielä tietenkin yksi talli oli iloinen Österreichringistä 1986:

Team Lola-Haas sai lopulta lyhyen F1-taipaleen ainoat pisteet ja juuri kun alkoi mennä hyvin ja vuosille 1987 ja 1988 oli rahoitus kunnossa tai suunnitelmat tehty niin tietysti Yhdysvaltain päässä kaikki meni johtajavaihdosten myötä aivan täysin päälaelleen ja kun sitten rahoitus loppui niin se oli Alan Jonesin uran varma loppu ja lopulta ennenaikainen loppu Patrick Tambaylle varsin ansaitsemattomasti.

Etenkin kun ranskalainen itse olisi halunnut lopettaa (Yritti kyllä kovasti vuoteen 1989 asti vielä tavoitella paikkaa F1:ssä.) vasta vuoteen 1989 kun olisi täyttänyt 40 vuotta tai vuodeksi 1990 vain mikäli maailmanmestaruus olisi tullut juuri lopettamisvuonna ja sitä olisi puolustettu!

Jones oli Österreichringillä 1986 neljäs ja Tambay viides ruutulipulla.

Ilman toki tuota lopetusta olisivat Jones ja Tambay ajaneet kyllä tosiaan sopimuksiensa mukaisesti vuoteen 1988 asti kun tulivat hyvin toimeen ja muutenkin talli alkoi välillä toki Jonesin aika äänekkäistä huomautuksista huolimatta saada edes jotain edistystä aikaan.

Saattoi kyllä myös olla, että rata vain kerrankin sopi Team Lola-Haasin autoille ja muutenkin osin keskeytyksien määrälläkin pystyi olemaan jotakin merkitystä asiassa.

 

[Dieselmoottori]

Pidättekö nykyisiä asfaltoituja turva-alueita parempina, vaiko "ennenvanhaan" olleita nurmikkoa ja soraa parempana ratkaisuna?

Katsoin vanhoja kisoja, niin olihan se jotenkin hauska nähdä niissä paikoissa, joissa nykyään on asfalttia, soraa ja nurmikkoa. Kuljettajat usein keskeyttivät ajettuaan vähän pitkäksi näillä alueilla.

Ero on valtava, ja muuttaa kilpailun luonnetta paljon, kun nykyään kuljettaja käy vaan asfaltilla hakemassa lisää vauhtia.

 

[Dieselmoottori]

Jean Alesilla oli kolarointia Itävallassa samassa kohtaa kahtena vuotena peräkkäin 1997 ja 1998.

Huomatkaa radan turva-alueet verrattuna nykypäivään.

 

[spotter90]

Pidempi artikkeli Red Bull Ringin historiasta. Vuosilukuja klikkaamalla näet eri layoutit.

https://www.racingcircuits.info/europe/austria/red-bull-ring-a-1-ring-osterrichring.html

 

[CCMK]

Tämän viikon viikonloppuna ajetaan perinteikkäällä Red Bull Ringillä, radalla, jolla on pitkä historia Itävallan GP:nä. Rata on aiemmin tunnettu myös nimillä Österreichring ja A1-ring.


Itävallan Formula 1 -osakilpailulla on pitkä ja vaiherikas historia, joka alkoi jo vuonna 1964. Maa on tuottanut useita legendaarisia kuljettajia, ja myös suomalaiset ovat juhlineet siellä suuria voittoja.


Itävallan Grand Prix'n historia

Itävallan GP:tä on ajettu kolmessa eri aikakaudessa ja kolmella eri nimellä tunnetulla radalla.

• Zeltwegin lentokenttä (1964): Ensimmäinen virallinen MM-sarjan osakilpailu ajettiin vuonna 1964 Zeltwegin sotilaslentokentälle tehdyllä radalla. Rata oli kuitenkin erittäin tasainen ja autoille liian raju, joten kisa jäi sillä erää ainoaksi.
  
  
• Österreichring (1970–1987): Vuonna 1970 kilpailu siirtyi uudelle, varta vasten rakennetulle Österreichringin radalle Spielbergin vuoristomaisemiin. Rata oli tunnettu erittäin nopeista mutkistaan, suurista korkeuseroistaan ja vaarallisuudestaan. Hurjan vauhdin vuoksi F1 jätti radan vuoden 1987 jälkeen.
  
  
• A1-Ring (1997–2003): Rataa lyhennettiin, mutkia muutettiin turvallisemmiksi ja se palasi kalenteriin vuonna 1997 nimellä A1-Ring. Tältä ajalta muistetaan erityisesti Ferrarin tallimääräysskandaali vuonna 2002, kun Rubens Barrichello joutui päästämään Michael Schumacherin voittoon aivan maaliviivalla.
  
  
• Red Bull Ring (2014 eteenpäin): Juomajätti Red Bull osti radan ja kunnosti sen moderniksi areenaksi. Formula 1 palasi Spielbergin radalle vuonna 2014. Rata on nykyään kalenterin lyhimmistä, ja sille ovat ominaisia pitkät suorat sekä kovat jarrutukset. Koronapandemian aikana vuosina 2020 ja 2021 radalla ajettiin jopa kaksi kisaa saman kauden aikana, jolloin toinen kisa kantoi nimeä Steiermarkin GP.

Itävaltalaiset F1-kuljettajat ja heidän saavutuksensa

Itävalta on pieni maa, mutta se on jättänyt syvän jäljen moottoriurheiluun. Maasta on tullut kaksi maailmanmestaria ja yhteensä kolme osakilpailuvoittajaa.

• Niki Lauda: Kolminkertainen maailmanmestari (1975, 1977 ja 1984) on yksi lajin suurimmista ikoneista. Hän on historian ainoa kuljettaja, joka on voittanut mestaruuden sekä Ferrarilla että McLarenilla. Hänet muistetaan myös uskomattomasta paluustaan radalle vain viikkoja lähes kuolemaan johtaneen Nürburgringin tulipalon jälkeen vuonna 1976. Lauda on myös ainoa itävaltalainen, joka on voittanut kotikilpailunsa Itävallassa (vuonna 1984).
  
  
• Jochen Rindt: Rindt oli Itävallan ensimmäinen suuri F1-tähti. Hän hallitsi kautta 1970 Lotus-tallissa, mutta menehtyi traagisesti Italian GP:n harjoituksissa Monzassa syyskuussa 1970. Koska kukaan ei pystynyt ohittamaan hänen pistepottiaan kauden loppuun mennessä, hänestä tuli Formula 1 -historian ainoa kuolemansa jälkeen kruunattu maailmanmestari.
  
  
• Gerhard Berger: Berger ajoi pitkän ja menestyksekkään uran saavuttaen 10 osakilpailuvoittoa muun muassa Ferrarilla, McLarenilla ja Benettonilla. Hän oli sarjan kärkikuljettajia 1980- ja 1990-luvuilla ja tunnetusti Ayrton Sennan hyvä ystävä sekä tallitoveri.

Suomalaisten saavutukset Itävallassa

Suomalaiset kuljettajat ovat viihtyneet Spielbergin radalla erinomaisesti. Suomeen on ajettu Itävallasta useita voittoja ja palkintopallipaikkoja.

Kuljettaja	Saavutukset Itävallan GP:ssä
Mika Häkkinen	Voitti kilpailun kahdesti McLarenilla vuosina 1998 ja 2000. Vuoden 1998 voitto oli tärkeä matkalla hänen ensimmäiseen maailmanmestaruuteensa.
Valtteri Bottas	Voitti Itävallassa kaksi kertaa Mercedes-tallissa vuosina 2017 ja 2020. Lisäksi hän saavutti uransa ensimmäisen F1-palkintopallipaikan (3. sija) Williamsilla juuri Itävallassa vuonna 2014.
Keke Rosberg	Ajoi uransa toiseksi tiukimman maaliintulon Österreichringillä vuonna 1982. Hän hävisi voiton Elio de Angelisille vain 0,050 sekunnin erolla, mutta nousi samana vuonna maailmanmestariksi.

Mitä muistoja teillä on radalta?

Kyllähän kauden 1998 GP oli aivan mahtava. Hieno taistelu kahden aikansa suurimman kuljettajan, Mika Häkkisen ja Michael Schumacherin, välillä.

Toinen muisto liittyy kauden 2003 kisaan, jossa Kimi Räikkönen ja Rubens Barrichello taistelivat kilpailun kakkospaikasta.


Räikkönen voitti tuon taistelun.

Itävallassa Rubens Barrichello joutui muuten peräti kaksi kertaa luopumaan paikastaan tiimimääräyksellä Michael Schumacherille. Kaudet olivat 2001 ja 2002.

Vastasinkin jo, mutta olihan toisaalta tuoreemmalta ajalta A1-Ringin aivan alkuajoilta Mika Salon luonnehdinta tuttuun Mika Salo-tyyliin kuuluisana puhtaana nk. Mikki Hiiri-ratana aika hersyvä.

 

[Dieselmoottori]

Itävallan GP 1998 oli eittämättä Häkkisen uran parhaimpia kisoja.

Mahtavaa taistelua Häkkisen ja Schumacherin kesken.


Tässä kisan kohokohdat.

 

[Dieselmoottori]

Olihan mieleenpainuva Itävallan GP Red Bull Ringillä.

Kärkikolmikko Russell, Verstappen, ja Antonelli tulivat maaliin melko lähellä toisiaan, ja kierros tai pari lisää, niin olisi Antonelli voinut olla jo toisena Russellin perässä roikkuen.


Viikon päästä ajetaan sitten legendaarisella Silverstonen radalla Iso-Britannian GP.


Rata on ollut suomalaisittain hyvä, sillä Keke Rosberg voitti siellä vuonna 1978, Mika Häkkinen vuonna 2001 ja Kimi Räikkönen vuonna 2007.

Häkkinen oli lähellä uransa ensimmäistä voittoa radalla jo kaudella 1997, mutta Mercedeksen moottori hajosi vain muutama kierros ennen maalia.



Vuoden 1997 Britannian Grand Prix’ssa Silverstonessa Mika Häkkinen oli erittäin lähellä uransa ensimmäistä Formula 1 -osakilpailuvoittoa McLaren-Mercedes-autollaan, mutta joutui keskeyttämään johtopaikalta moottoririkkoon vain runsaat kuusi kierrosta ennen maalia.


Kilpailun avainhetket Häkkisen osalta

• Aika-ajot: Häkkinen sijoittui aika-ajoissa kolmanneksi Jacques Villeneuven ja Heinz-Harald Frentzenin jälkeen.
  WordPress.com +1
  
  
• Johtoon nouseminen: Jacques Villeneuven varikkovastus ja Michael Schumacherin keskeytys pyöränlaakerivikaan nostivat yhden pysähdyksen taktiikalla ajaneen Häkkisen kilpailun kärkeen.
  
  
  
• Keskeytys: Häkkinen johti kilpailua ja onnistui pitämään Villeneuven takanaan, kunnes hänen autonsa Mercedes-moottori räjähti kierroksella 52 (kilpailun kokonaispituus oli 59 kierrosta).
  
  
  
• Lopputulos: Häkkisen keskeytyksen myötä kilpailun voittoon ajoi Williamsin Jacques Villeneuve. Häkkisen tallikaveri David Coulthard sijoittui neljänneksi. Uransa ensimmäistä F1-voittoa Häkkinen joutui odottamaan saman kauden päätösosakilpailun, Euroopan GP:n, loppuun saakka.
  
  
  Silverstonen moottorirata on Formula 1 -sarjan synnyinkoti, jossa ajettiin historian ensimmäinen MM-osakilpailu 13. toukokuuta 1950. Alun perin toisen maailmansodan aikaisena sotilaslentokenttänä toiminut rata Northamptonshiressa on kehittynyt vuosikymmenten aikana yhdeksi moottoriurheilumaailman kunnioitetuimmista, nopeimmista ja ikonisimmista näyttämöistä.

Rata on tunnettu legendaarisista ja huippunopeista mutkayhdistelmistään, kuten Copse, Maggotts, Becketts ja Stowe, jotka vaativat kuljettajilta äärimmäistä rohkeutta ja autoilta täydellistä aerodynaamista tasapainoa. Alkuvuosina Silverstone jakoi Britannian Grand Prix'n isännyyttä Aintreen ja Brands Hatchin ratojen kanssa, mutta vuodesta 1987 lähtien se on vakiinnuttanut paikkansa saarivaltakunnan F1-kilpailun pysyvänä kotina.


Mansell-mania: Kun katsomot repesivät liitoksistaan
Silverstonen yleisö on aina tunnettu fanaattisuudestaan, mutta mikään ei vedä vertoja 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa raivonneelle Mansell-manialle. Brittikuljettaja Nigel Mansell oli fanien ehdoton suosikki, jonka periksiantamaton ajotyyli, sinivalkopunainen kypärä ja kuuluisa ”Red 5” -kilpailunumero loivat radalle sähköisen tunnelman. Mansell itse sanoi usein, että kotiyleisön kannustus antoi hänelle puoli sekuntia tasoitusta kierrosta kohden.

• Vuoden 1987 ohitus: Yksi Silverstonen historian kuuluisimmista hetkistä nähtiin Williams-tallikaverusten Nigel Mansellin ja Nelson Piquet’n välillä. Mansell teki ylimääräisen renkaanvaihdon ja aloitti hurjan takaa-ajon saavuttaen Piquet'n etumatkan. Vain muutama kierros ennen maalia Mansell teki Hangar-suoralla legendaarisen harhautusliikkeen ja syöksyi Stowe-mutkan sisäpuolelle ohi Piquet’n. Katsomot räjähtivät riemuun, ja Mansell ajoi voittoon auton polttoaineen loppuessa heti kunniakerroksella.
  
  
• Vuosien 1991 ja 1992 kansanvaellukset: Mansell-manian huipennus koettiin vuosina 1991 ja 1992. Kun Mansell ylitti maalilinjan voittajana, kymmenettuhannet katsojat ryntäsivät turva-aitojen yli radalle juhlimaan sankariaan ennen kuin muut autot olivat edes ehtineet maaliin. Vuonna 1991 Mansell tarjosi jopa kyydin kotiin autonsa sivuponttonilla takaisin varikolle Ayrton Sennalle, jonka McLarenista oli loppunut polttoaine.

Suomalaisvoitot Silverstonen vauhtibaanalla
Suomalaisilla kuljettajilla on vahva ja menestyksekäs historia Silverstonen nopeilla mutkilla. Radalla on juhlittu neljää erilaista suomalaista voittajaa, ja jokainen näistä ykkössijoituksista on tullut lajin ehdottomien huippuvuosien aikana.

• Keke Rosberg (1978): Keke Rosberg otti ensimmäisen F1-kilpailun voittonsa Silverstonessa olosuhteissa, jotka olivat hurjat ja sateiset.

• Mika Häkkinen (2001): Koettuaan karvaan pettymyksen ja keskeytyksen johtopaikalta vuonna 1997, Häkkinen otti hyvityksen kaudella 2001. Hän ajoi McLaren-Mercedeksellään täydellisen kilpailun, ohitti Michael Schumacherin radalla ja karkasi yli puolen minuutin ylivoimaiseen voittoon. Tämä jäi Häkkisen uran ainoaksi Britannian Grand Prix'n voitoksi.
  
  
• Kimi Räikkönen (2007): Räikkösen mestaruusvuonna Ferrari-kuljettaja näytti Silverstonessa taktisen kypsyytensä ja kylmäverisyytensä. Hän painosti paalupaikalta lähtenyttä kotiyleisön suosikkia Lewis Hamiltonia ja onnistui nousemaan kilpailun kärkeen onnistuneiden varikkopysähdysten ajoitusten ansiosta, ajaen lopulta varmaan voittoon.
  
  
• Nico Rosberg (2013): Vaikka Rosberg edusti urallaan Saksaa, suomalaisittain hänen vahvat sukujuurensa tekivät vuoden 2013 kilpailusta ikimuistoisen. Mercedes-kuljettaja voitti dramaattisen ja rengasrikkojen sävyttämän kilpailun, kun sarjaa johtanut Sebastian Vettel joutui keskeyttämään teknisen vian vuoksi.

Keke Rosberg oli Silverstonessa aina todella hyvä, kuten voitto vuonna 1978 sadekelillä osoitti.

Alla tuon kilpailun hetkiä.

Alla Keke Rosbergin paalupaikka Silverstonessa 1985.

Mitä muistoja teillä on Silverstonesta?

 

[CCMK]

Olihan mieleenpainuva Itävallan GP Red Bull Ringillä.

Kärkikolmikko Russell, Verstappen, ja Antonelli tulivat maaliin melko lähellä toisiaan, ja kierros tai pari lisää, niin olisi Antonelli voinut olla jo toisena Russellin perässä roikkuen.


Viikon päästä ajetaan sitten legendaarisella Silverstonen radalla Iso-Britannian GP.


Rata on ollut suomalaisittain hyvä, sillä Keke Rosberg voitti siellä vuonna 1978, Mika Häkkinen vuonna 2001 ja Kimi Räikkönen vuonna 2007.

Häkkinen oli lähellä uransa ensimmäistä voittoa radalla jo kaudella 1997, mutta Mercedeksen moottori hajosi vain muutama kierros ennen maalia.



Vuoden 1997 Britannian Grand Prix’ssa Silverstonessa Mika Häkkinen oli erittäin lähellä uransa ensimmäistä Formula 1 -osakilpailuvoittoa McLaren-Mercedes-autollaan, mutta joutui keskeyttämään johtopaikalta moottoririkkoon vain runsaat kuusi kierrosta ennen maalia.


Kilpailun avainhetket Häkkisen osalta

• Aika-ajot: Häkkinen sijoittui aika-ajoissa kolmanneksi Jacques Villeneuven ja Heinz-Harald Frentzenin jälkeen.
  WordPress.com +1
  
  
• Johtoon nouseminen: Jacques Villeneuven varikkovastus ja Michael Schumacherin keskeytys pyöränlaakerivikaan nostivat yhden pysähdyksen taktiikalla ajaneen Häkkisen kilpailun kärkeen.
  
  
  
• Keskeytys: Häkkinen johti kilpailua ja onnistui pitämään Villeneuven takanaan, kunnes hänen autonsa Mercedes-moottori räjähti kierroksella 52 (kilpailun kokonaispituus oli 59 kierrosta).
  
  
  
• Lopputulos: Häkkisen keskeytyksen myötä kilpailun voittoon ajoi Williamsin Jacques Villeneuve. Häkkisen tallikaveri David Coulthard sijoittui neljänneksi. Uransa ensimmäistä F1-voittoa Häkkinen joutui odottamaan saman kauden päätösosakilpailun, Euroopan GP:n, loppuun saakka.
  
  
  Silverstonen moottorirata on Formula 1 -sarjan synnyinkoti, jossa ajettiin historian ensimmäinen MM-osakilpailu 13. toukokuuta 1950. Alun perin toisen maailmansodan aikaisena sotilaslentokenttänä toiminut rata Northamptonshiressa on kehittynyt vuosikymmenten aikana yhdeksi moottoriurheilumaailman kunnioitetuimmista, nopeimmista ja ikonisimmista näyttämöistä.

Rata on tunnettu legendaarisista ja huippunopeista mutkayhdistelmistään, kuten Copse, Maggotts, Becketts ja Stowe, jotka vaativat kuljettajilta äärimmäistä rohkeutta ja autoilta täydellistä aerodynaamista tasapainoa. Alkuvuosina Silverstone jakoi Britannian Grand Prix'n isännyyttä Aintreen ja Brands Hatchin ratojen kanssa, mutta vuodesta 1987 lähtien se on vakiinnuttanut paikkansa saarivaltakunnan F1-kilpailun pysyvänä kotina.


Mansell-mania: Kun katsomot repesivät liitoksistaan
Silverstonen yleisö on aina tunnettu fanaattisuudestaan, mutta mikään ei vedä vertoja 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa raivonneelle Mansell-manialle. Brittikuljettaja Nigel Mansell oli fanien ehdoton suosikki, jonka periksiantamaton ajotyyli, sinivalkopunainen kypärä ja kuuluisa ”Red 5” -kilpailunumero loivat radalle sähköisen tunnelman. Mansell itse sanoi usein, että kotiyleisön kannustus antoi hänelle puoli sekuntia tasoitusta kierrosta kohden.

• Vuoden 1987 ohitus: Yksi Silverstonen historian kuuluisimmista hetkistä nähtiin Williams-tallikaverusten Nigel Mansellin ja Nelson Piquet’n välillä. Mansell teki ylimääräisen renkaanvaihdon ja aloitti hurjan takaa-ajon saavuttaen Piquet'n etumatkan. Vain muutama kierros ennen maalia Mansell teki Hangar-suoralla legendaarisen harhautusliikkeen ja syöksyi Stowe-mutkan sisäpuolelle ohi Piquet’n. Katsomot räjähtivät riemuun, ja Mansell ajoi voittoon auton polttoaineen loppuessa heti kunniakerroksella.
  
  
• Vuosien 1991 ja 1992 kansanvaellukset: Mansell-manian huipennus koettiin vuosina 1991 ja 1992. Kun Mansell ylitti maalilinjan voittajana, kymmenettuhannet katsojat ryntäsivät turva-aitojen yli radalle juhlimaan sankariaan ennen kuin muut autot olivat edes ehtineet maaliin. Vuonna 1991 Mansell tarjosi jopa kyydin kotiin autonsa sivuponttonilla takaisin varikolle Ayrton Sennalle, jonka McLarenista oli loppunut polttoaine.

Suomalaisvoitot Silverstonen vauhtibaanalla
Suomalaisilla kuljettajilla on vahva ja menestyksekäs historia Silverstonen nopeilla mutkilla. Radalla on juhlittu kolmea erilaista suomalaista voittajaa, ja jokainen näistä ykkössijoituksista on tullut lajin ehdottomien huippuvuosien aikana.

• Mika Häkkinen (2001): Koettuaan karvaan pettymyksen ja keskeytyksen johtopaikalta vuonna 1997, Häkkinen otti hyvityksen kaudella 2001. Hän ajoi McLaren-Mercedeksellään täydellisen kilpailun, ohitti Michael Schumacherin radalla ja karkasi yli puolen minuutin ylivoimaiseen voittoon. Tämä jäi Häkkisen uran ainoaksi Britannian Grand Prix'n voitoksi.
  
  
• Kimi Räikkönen (2007): Räikkösen mestaruusvuonna Ferrari-kuljettaja näytti Silverstonessa taktisen kypsyytensä ja kylmäverisyytensä. Hän painosti paalupaikalta lähtenyttä kotiyleisön suosikkia Lewis Hamiltonia ja onnistui nousemaan kilpailun kärkeen onnistuneiden varikkopysähdysten ajoitusten ansiosta, ajaen lopulta varmaan voittoon.
  
  
• Nico Rosberg (2013): Vaikka Rosberg edusti urallaan Saksaa, suomalaisittain hänen vahvat sukujuurensa tekivät vuoden 2013 kilpailusta ikimuistoisen. Mercedes-kuljettaja voitti dramaattisen ja rengasrikkojen sävyttämän kilpailun, kun sarjaa johtanut Sebastian Vettel joutui keskeyttämään teknisen vian vuoksi.

Keke Rosberg oli Silverstonessa aina todella hyvä, kuten voitto vuonna 1978 sadekelillä osoitti.

Alla tuon kilpailun hetkiä.

Alla Keke Rosbergin paalupaikka Silverstonessa 1985.

Mitä muistoja teillä on Silverstonesta?

Keken voitto toki MM-kilvan ulkopuolinen kisa, mutta oman aikansa tärkeä voitto sekin sellaisenaan mitä nyt Suomessa silloisesti kuten Buenos Airesin 1980 ihan virallisestakin kolmostilasta lähti vain menetystoiveet aivan perusteettoman liiankin kovalle laukalle ja mistä ennen pitkää sitten varsinkin jälkimmäisen osalta viimein alkoi lopullisen kunnollinen Rosbergiin kohdistunut pilkkaus ja muu herjailu.

Tuon vuoden 1978 voiton jälkeen oikeammin... Asia tavallaan vaikeuksien tullen vähän kuin vaiettiin kuoliaaksi tai jäätiin ihmettelemään enemmän kuin vielä myöhempien Rosbergin vaikeiden vuosien tapaan herjailemaan, että mikä Kekellä tai tuolloin Keijo Rosbergilla oikein sinänsä muutoin on ongelmana?

Toisaalta tuon vaikean vuoden 1978 aikana ei vielä Keijo Rosbergia pahemmin voinut 'selitysten mestarina' pitää kun harvoin haastatteluihin pääsi tai pahemmin lehtiinkään vielä mitään äärettömästi suurempia kirjoiteltiin vaikkakin jo enemmän toki kuin Leo 'Leksa' Kinnusesta tai Mikko Kozarowitzkystä, mutta ihan aikaisimmat mahdolliset näkemykset 'ikuisesta keskeyttäjästä' varsinkin ihan loppuvuodesta tuota vuotta puhuen alkoivatkin jo päästä näkyville tai puhekieleen.

Toisaalta ehkä Keken myöhempien vaikeiden vuosien herjaamiselta tuolloin saattoi loppuvuodesta 1978 pelastaa sekin seikka, että Ruotsin Ronnie Peterson menehtyi Monzassa minkä vuoksi huomiot ja ajatukset Suomessakin olivat siinä.

Olisihan niitä muistoja muutenkin puhuen paljonkin mitä jakaa. Silverstonen tai Brands Hatchin kisoista puhuen. Mansell voitti myös Brands Hatchissa 1985 Euroopan Grand Prixin omana uran ensivoittonaan ja 1986 Englannin Grand Prixin samalla tapaa.

 

[CCMK]

Olihan mieleenpainuva Itävallan GP Red Bull Ringillä.

Kärkikolmikko Russell, Verstappen, ja Antonelli tulivat maaliin melko lähellä toisiaan, ja kierros tai pari lisää, niin olisi Antonelli voinut olla jo toisena Russellin perässä roikkuen.


Viikon päästä ajetaan sitten legendaarisella Silverstonen radalla Iso-Britannian GP.


Rata on ollut suomalaisittain hyvä, sillä Keke Rosberg voitti siellä vuonna 1978, Mika Häkkinen vuonna 2001 ja Kimi Räikkönen vuonna 2007.

Häkkinen oli lähellä uransa ensimmäistä voittoa radalla jo kaudella 1997, mutta Mercedeksen moottori hajosi vain muutama kierros ennen maalia.



Vuoden 1997 Britannian Grand Prix’ssa Silverstonessa Mika Häkkinen oli erittäin lähellä uransa ensimmäistä Formula 1 -osakilpailuvoittoa McLaren-Mercedes-autollaan, mutta joutui keskeyttämään johtopaikalta moottoririkkoon vain runsaat kuusi kierrosta ennen maalia.


Kilpailun avainhetket Häkkisen osalta

• Aika-ajot: Häkkinen sijoittui aika-ajoissa kolmanneksi Jacques Villeneuven ja Heinz-Harald Frentzenin jälkeen.
  WordPress.com +1
  
  
• Johtoon nouseminen: Jacques Villeneuven varikkovastus ja Michael Schumacherin keskeytys pyöränlaakerivikaan nostivat yhden pysähdyksen taktiikalla ajaneen Häkkisen kilpailun kärkeen.
  
  
  
• Keskeytys: Häkkinen johti kilpailua ja onnistui pitämään Villeneuven takanaan, kunnes hänen autonsa Mercedes-moottori räjähti kierroksella 52 (kilpailun kokonaispituus oli 59 kierrosta).
  
  
  
• Lopputulos: Häkkisen keskeytyksen myötä kilpailun voittoon ajoi Williamsin Jacques Villeneuve. Häkkisen tallikaveri David Coulthard sijoittui neljänneksi. Uransa ensimmäistä F1-voittoa Häkkinen joutui odottamaan saman kauden päätösosakilpailun, Euroopan GP:n, loppuun saakka.
  
  
  Silverstonen moottorirata on Formula 1 -sarjan synnyinkoti, jossa ajettiin historian ensimmäinen MM-osakilpailu 13. toukokuuta 1950. Alun perin toisen maailmansodan aikaisena sotilaslentokenttänä toiminut rata Northamptonshiressa on kehittynyt vuosikymmenten aikana yhdeksi moottoriurheilumaailman kunnioitetuimmista, nopeimmista ja ikonisimmista näyttämöistä.

Rata on tunnettu legendaarisista ja huippunopeista mutkayhdistelmistään, kuten Copse, Maggotts, Becketts ja Stowe, jotka vaativat kuljettajilta äärimmäistä rohkeutta ja autoilta täydellistä aerodynaamista tasapainoa. Alkuvuosina Silverstone jakoi Britannian Grand Prix'n isännyyttä Aintreen ja Brands Hatchin ratojen kanssa, mutta vuodesta 1987 lähtien se on vakiinnuttanut paikkansa saarivaltakunnan F1-kilpailun pysyvänä kotina.


Mansell-mania: Kun katsomot repesivät liitoksistaan
Silverstonen yleisö on aina tunnettu fanaattisuudestaan, mutta mikään ei vedä vertoja 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa raivonneelle Mansell-manialle. Brittikuljettaja Nigel Mansell oli fanien ehdoton suosikki, jonka periksiantamaton ajotyyli, sinivalkopunainen kypärä ja kuuluisa ”Red 5” -kilpailunumero loivat radalle sähköisen tunnelman. Mansell itse sanoi usein, että kotiyleisön kannustus antoi hänelle puoli sekuntia tasoitusta kierrosta kohden.

• Vuoden 1987 ohitus: Yksi Silverstonen historian kuuluisimmista hetkistä nähtiin Williams-tallikaverusten Nigel Mansellin ja Nelson Piquet’n välillä. Mansell teki ylimääräisen renkaanvaihdon ja aloitti hurjan takaa-ajon saavuttaen Piquet'n etumatkan. Vain muutama kierros ennen maalia Mansell teki Hangar-suoralla legendaarisen harhautusliikkeen ja syöksyi Stowe-mutkan sisäpuolelle ohi Piquet’n. Katsomot räjähtivät riemuun, ja Mansell ajoi voittoon auton polttoaineen loppuessa heti kunniakerroksella.
  
  
• Vuosien 1991 ja 1992 kansanvaellukset: Mansell-manian huipennus koettiin vuosina 1991 ja 1992. Kun Mansell ylitti maalilinjan voittajana, kymmenettuhannet katsojat ryntäsivät turva-aitojen yli radalle juhlimaan sankariaan ennen kuin muut autot olivat edes ehtineet maaliin. Vuonna 1991 Mansell tarjosi jopa kyydin kotiin autonsa sivuponttonilla takaisin varikolle Ayrton Sennalle, jonka McLarenista oli loppunut polttoaine.

Suomalaisvoitot Silverstonen vauhtibaanalla
Suomalaisilla kuljettajilla on vahva ja menestyksekäs historia Silverstonen nopeilla mutkilla. Radalla on juhlittu neljää erilaista suomalaista voittajaa, ja jokainen näistä ykkössijoituksista on tullut lajin ehdottomien huippuvuosien aikana.

• Keke Rosberg (1978): Keke Rosberg otti ensimmäisen F1-kilpailun voittonsa Silverstonessa olosuhteissa, jotka olivat hurjat ja sateiset.

• Mika Häkkinen (2001): Koettuaan karvaan pettymyksen ja keskeytyksen johtopaikalta vuonna 1997, Häkkinen otti hyvityksen kaudella 2001. Hän ajoi McLaren-Mercedeksellään täydellisen kilpailun, ohitti Michael Schumacherin radalla ja karkasi yli puolen minuutin ylivoimaiseen voittoon. Tämä jäi Häkkisen uran ainoaksi Britannian Grand Prix'n voitoksi.
  
  
• Kimi Räikkönen (2007): Räikkösen mestaruusvuonna Ferrari-kuljettaja näytti Silverstonessa taktisen kypsyytensä ja kylmäverisyytensä. Hän painosti paalupaikalta lähtenyttä kotiyleisön suosikkia Lewis Hamiltonia ja onnistui nousemaan kilpailun kärkeen onnistuneiden varikkopysähdysten ajoitusten ansiosta, ajaen lopulta varmaan voittoon.
  
  
• Nico Rosberg (2013): Vaikka Rosberg edusti urallaan Saksaa, suomalaisittain hänen vahvat sukujuurensa tekivät vuoden 2013 kilpailusta ikimuistoisen. Mercedes-kuljettaja voitti dramaattisen ja rengasrikkojen sävyttämän kilpailun, kun sarjaa johtanut Sebastian Vettel joutui keskeyttämään teknisen vian vuoksi.

Keke Rosberg oli Silverstonessa aina todella hyvä, kuten voitto vuonna 1978 sadekelillä osoitti.

Alla tuon kilpailun hetkiä.

Alla Keke Rosbergin paalupaikka Silverstonessa 1985.

Mitä muistoja teillä on Silverstonesta?

Vastasinkin jo, mutta mikäli Englannin Grand Prixiä tulee yleisesti ottaen muisteltua niin viime kesänä tuli muisteltua tällaistakin tuolla Selostajien toikin puolella josta tähän lainausmerkeissä itse viesti koskien Brands Hatchia 1986:

''Brands Hatchin kilpailussa 1986 YLE:llä oli melkoinen TV-päivä mitä lähetykseen tuli.

Jokisen Juha toden totta estoitta lähetyksen aikana kehui Brands Hatchin rataa ja luettelipa radan mutkiakin Nigel Mansellin ajaessa voittoisana kohti ruutulippua.

TV-lähetyksen päivänä toden totta oli tapahtunut valmiiksi kummia ja ilta-aikaahan se oli kun TV2:ssa kuului näitä sanoja kesken kisan:

''Hyvää iltaa TV2:n seuraajat ja vilpitön anteeksipyyntö niille katselijoille jotka nyt hämmästyvät, että huh huh mitäs nyt tapahtui kun ollaankin suorassa lähetyksessä Brands Hatchista yhdeksännestä formula 1:sten MM-osakilpailusta...''

Vähän pidemmällekin olisin tuota muistelua voinut jatkaa, mutta vähäisesti myöhemmin kuului vielä näitäkin asioita lähetyksestä päälle:

''Ja kaikki se, että me olemme nyt tässä kakkosverkossa suorassa lähetyksessä johtuu siitä että täällä ensimmäinen lähtö epäonnistui aikataulu on heittänyt täydellisesti volttia ja tarjoamme moottoriurheilun ystäville tämän kauden yhdeksännen MM-osakilpailun suorana lähetyksenä.''

Lähetys tosiaan vuorotteli vähän milloin mitenkin TV1:n ja TV2:n välillä puhuen.''

Sellainen päivä sitten Yleisradiolla silloin kisojen suhteen!

 

[Cmoney]

Pidättekö nykyisiä asfaltoituja turva-alueita parempina, vaiko "ennenvanhaan" olleita nurmikkoa ja soraa parempana ratkaisuna?

Katsoin vanhoja kisoja, niin olihan se jotenkin hauska nähdä niissä paikoissa, joissa nykyään on asfalttia, soraa ja nurmikkoa. Kuljettajat usein keskeyttivät ajettuaan vähän pitkäksi näillä alueilla.

Ero on valtava, ja muuttaa kilpailun luonnetta paljon, kun nykyään kuljettaja käy vaan asfaltilla hakemassa lisää vauhtia.

Juu on se nyt typerää kun huippuauton kuski voi ajaa vaikka 5 kertaa kisan aikana ulos, mutta olla silti juhlittu podiumsankari. Saisi rankaista paljon enemmän jollei radalla pysy. Nostaisi myös kuskin merkitystä.

 

[Cmoney]

Vaikka ekan kierroksen jälkeen joka toisesta kokonaan ulosmenosta varikonläpiajorangaistus.