Mosport ei ole koskaan kuulunut lempiratoihini, mutta siitä huolimatta tulos oli paras mahdollinen, Voitto.
Aika-ajot menivät ihan kohtuullisesti. Ei mikään nappi suoritus, vaan sellainen ns. "normaali" aika, 1.22.6.
Kisa alkoi taas yhtä karmaisevasti, kun sen nyt meikäläisellä on tapana alkaa. Paalu ja juuri lähtöhetkellä automaattinen
lähtöjärjestelmä pettää ratin ja penkin välissä. Nostin taas kaasun liian aikaisin ja Eagle sanoo "MOOOO" ja melkein hyytyen paikalleen. yuck
Takana oli varmaan Majasella ja muillakin kabiini käsiä täynnä, kun yrittivät olla osumatta meikäläiseen. Tein sitten niin sanotut Piazzionit, vai kuis se kirjoitetaan ?
Raman piiskaa Brab:nsa jälleen kerran kärkeen ja armoton takaa-ajo alkaa. Ajan Raman:n takana noin 1 jäljessä odottaen sitä kuuluisaa virhettä... Heh, tulihan se virhe kieroksella 3, mutta mulle.

Tulin liian lujaa jarrutukseen painavalla ja jarrubalanssiltaan hyvin takapainoisella autolla, seurauksena komea 360-asteen pyörähdys.
Majanen pääsi tilanteessa luukkuun kiinni, mutta sain vaivoin pidettyä paikani. Arvatkaapas mitä päässä silloin liikkui ?
Perinteinen yliyrittäminen heti spinnauksen jälkeen kostautui tälläkin kertaa. Kierroksella neljä päätin tehdä Eaglestani Murray:n ja lähteä siistimään ratareunuksen nurmikkoa hieman lyhyempään kuntoon, kisapäiväkin kun oli. wink Majanen ja Levoska kuittaa ja kiittää pudottaen meikäläisen tässävaiheessa neljänneksi.
Yritin tulla varovasti radalle takaisin, sillä rata kaartuu siinä kohdassa todella ilkeästi ja peileihin jää kuollut kulma. Lisäksi radan sivusta tullaan suoraan ajolinjalle.
Pamautan Eagleni suoraan Tiilikaisen Hondan eteen, sorry ? Kosketusta ei onneksi tullut.
Kierroksella 5 sain Levoskan ja Majasen näköetäisyydelle ja samalla Majanen huomasi liian pitkää nurmikkoa radan varressa, poistuen sitä Ferrarillaan lyhentämään.
Yritin saada lopulta ajorytmin päälle ja ajoin Levoskaa ja Raman:a kiinni. Vain muutaman "mutkan" jälkeen Levoska liittyi kierroksella 3 viitoittamalleni tielle, nurmikon leikkuuseen.
Edessäni oli enää oma "pahin" kilpakumppani, Raman. Brabham vaan tuntui kulkevan pelottava kovaa....
Ajoin Raman:a kiinni 1 s/ kierros ja ero oli jo kutistunut noin 6 sekuntiin, kunnes kierroksella 9 näin keltaiset liput ja Raman:n niittopuuhissa kohdasta, joka Majaselta oli varmaankin jäänyt huomaamatta.
Kierroksella 10, Partanen spinnaa juuri edessäni ajettaessa mäkeä alas. Osuma oli enemmän kuin lähellä, mutta tälläkertaa tuuri oli puolellani. Kaikki tapahtui niin nopeasti, että en edes kerinnyt kunnolla pelästyä. eek!
Loput 17 kierrosta oli sitten sellaista yksinäistä puurtamista. Ajelin noin 90% kaasulla, yrittäen säästellä autoa eron ollessa Levoskaan noin 25 sekunttia.
Välillä ajoin kuitenkin nopeamman kierroksen, että sain pidettyä sen niin tärkeän ajorytmin päällä. Päätin, että Spa:n toilailut ei kohdallani saa toistua ja liikaa ei saa höllätä.
Toinen voitto jo putkeen... Voiko loppukausi paremmin sujua. Salz:sta lähdetään hakemaan hattutemppua.
Onnea kaikille palkintopalli- ja pistemiehille, sekä kiitos hostille hyvästä yhteydestä.