mitä lukenut niin ainoa isompi kritiikinkohde itse paikanpäällä olleille oli todella korkeat lippujen hinnat ja aika huonot näkymät radalle joissain katsomoissa.
No joo, siinä vaiheessa kun kisaa viedään kaupungin kaduille tornitalojen katveeseen, aina tulee haasteita miten saadaan hyviä katselupaikkoja eri puolille rataa. Ja korkeat verkkoaidat, jotka kuitenkin turvallisuuden vuoksi tarvitaan rajaavat aina näkyvyyttä, samoin kiinteät katuvalot ja liikennemerkit. Tosin jälkimmäiset ehkä pienempi murhe, koska Amerikassa liikennevalot ja kadunnimet pääsääntöisesti ovat roikkuvaa mallia (suoraan eteenpäin katsoessa näkyy risteävän kadun nimi).
Mitä itse muistelen noita kahta vierailemaani katuratakisaa, jälkiviisaana ehkä valitsisin istumapaikkani toisin. Torontossa istumapaikka oli mutkassa 10, kolmosmutkaan yläriville menisin (paikka missä Jeff Krosnoff menehtyi 1996) jos nyt saisi päättää. Katsomo siellä on sopivan pieni, sieltä näkee kahteen suuntaan ja screeni on lähellä. Kymppimutkan screen oli kaukana ja vielä sellaisessa kulmassa, että seuraaminen oli hankalaa. Onneksi perjantaina sai istua missä haluaa.
Long Beachissa mutkan 11 katsomo oli ihan OK, vaikkakin olisin mennyt lähemmäksi maaliviivaa, mutta olivat melkoisen arvokkaita ne paikat. Mitä tulee näkyvyyteen, niin Long Beachin liikenneympyrä, mikä näyttää hienolta TV:ssä on melkoinen pettymys luonnossa. Sitä on mainostaulujen takaa käytännössä mahdoton nähdä kokonaan ja se on lisäksi kaukana kaikesta, en muista oliko edes kaiuttimiakaan sinne vedetty.
Koska olen myös sääfriikki, Torontossa 2015 kisan olosuhteet olivat melkoinen pettymys koska Pan-Am -kisojen takia se oli siirretty kesäkuun alkuun. Vaikka Toronto on samalla leveyspiirillä kuin Nizza, olosuhteet olivat enempi sitä mitä voisi odottaa kohtaavansa Spassa tai Brands Hatchissä, ennemmin kuin Paul Ricard'lla. Long Beachin olosuhteista ei keksi oikein mitään negatiivista.