Ei meikäläinen oikein pysty arvioimaan niitä moottoriurheilukirjoja kovin objektiivisesti. Kun niitä on painettu niin saatanasti, enkä itse henk. kht. ole lukenut loppujen lopuksi kovin montaa.
Jos Ralliaiheisia kirjoja hakee, niin kai pitäisi suositella Reinhardt Kleinin valokuvaopuksia.Niitä on kaksi, toinen on ralleista yleensä ja toinen käsittää kaikki MM-sarjaan osallistuneet ralliautot! Molemmat informatiivistä ja viihdyttävää luettavaa. Kuvat ovat maailman parhaita.
Elämänkerroista Gerald Donaldssonin Gilles Villeneuve-kiran on yleisesti arvioitu alansa parhaaksi ja minustakin se on todella hyvä.Olen myös kuullut, että Mark Donohuen "Unfair advantage" on hyvä, samoin kuin Niki Laudan "To Hell and back". Kannattaa välttää näitä Christopher Hiltonin ja Maurice Hamiltonin tusinakirjoja. Asiavirheitten kanssa menee hermot.
Nigel Roebuck on takuuvarma kirjailija, samoin kuin jo edesmennyt Denis Jenkinson. USA:n puolelta on positiivistä kokemusta Joe Scalzon kirjoista, jotka painottuvat USA:n laajaan formulahistoriaan.
Erityistä varovaisuutta kehottisin harrastamaan kun hankkii, jotain merkkiä tai mallia käsittelevää kirjaa. Kannattaa tutustua huolella mihin on kätensä tökkäämässä. Tässäkään tapauksessa ei kannata aina valita hinnaltaan edullisinta. Monesti nimittäin tuntuu siltä, että jostain mallista tehdään kirja puolihuolimattomasti jonkun moottoritoimittajan toimesta joka luulee tietävänsä jo kaiken. Silloin taustat ja yksityiskohdat menee sekaisin, jolloin koko kirjan tarkoitus vesittyy.
Mitä tuohon "katuautokisailuun" tulee, niin vastustan jyrkästi moista laitonta toimintaa. Ja heti perään pitää korostaa, että en se ollut minä, joka otti skabaa liikennevaloista sen punaisen Trans-Amin kanssa loppunopeuden ollessa molemmilla päälle 140km/h.