Niin... Ronald Reagan oli siis lentotukialus, jossa oli metriluokkaiset suojaukset SUORAA ydinsodan iskuja vastaan! Alus oli muutamien kilometrien päässä, kun Fukushima- 3 EMP tuli. Aluksen OLISI pitänyt kestää iskun kyllä mutta miksi siis EI kestänyt?
Ongelma EI ollut itse suojauksen heikkouksissa. Alus olisi nimittäin kestänyt EMP aallon kuten vaikka Tokion NEC tietokoneyksikkö. Mutta YKSI oleellinen ero tässä kuitenkin oli.
Ronald Reaganin OMA REAKTORI! Kun se joutui 4mS neutronikuuroon Fukushimasta. Sen OMA reaktori tuli samalla YLIKRIITTISEKSI. Eli aluksen OMA reaktori tuhosi silloin ympäristönsä. Otetaan lisää esimerkkejä.
Miamakin plutoniumjalostamo oli luokkaa 500km Fukushimasta, ehkä enemmänkin. Juuri vain 2kk aiemmin täyskunnostettu. Mutta kun Fukushiman valonnopeudella etenevät neutronikuurot ampaisivat alueelle, Reaktorin tehot nousivat JYRKÄSTI. Ei prosentuaalisesti kuin ehkä luokkaa +5%. mutta, mutta.
STUK kirja "Säteily ja radioaktiivisuus kertoo: Reaktorin tehon hetkellinen heilahtaminen + tai jopa miinus 2% aiheuttaa viivästyneitten neutronien ryöpyn. Joka nostaa reaktorin tehon AINA ylöspäin. Jopa luokkaan 20 000 kertaiseksi!"
Eli itse havaitsin ilmiön täällä TVO lähellä. Minulla oli MARX- generaattorissa 30 000V alumiinikeraamisia kondensaattoreita. Kun Japanista EMP iski TVO reaktoriin. Muodostui muutamaksi millisekunniksi NIIN KORKEA neutronien vuo TVO reaktoreista, että nuo kondensaattorit räjähtivät rautanauloiksi KAIKKI! Tilasin kondensaattoreita lisää. ja kas kummassa Englannista tulevat vastaavat kondensaattorit oli taas sikäläiset reaktorien ylitehot ampuneet rikki rautanauloiksi!
---------------
Etusivu foorumi Cosminc 09.2014
vtt vtt vtt vtt vtt vtt
* Tässä jutusta keskeisimmät mielestäni. Eli tosiaan väitteet tuulivoimaloiden VALTAVASTA heilahteluista rusikoituvat tässäkin VTT:n tutkimuksessa nyansseiksi. Eli ydinvoimala jo RÄJÄHTÄÄ nähdysti Fukushimana 2% tehon säätöön. Ja tämän mukaan tuulivoimala sen kyllä komeasti KESTÄÄ hajoamatta ensinkään. Toisaalta tässä kerrotut 5% heilahtelut on todella olematonta siihen nähden mitä aiheesta on lehdistössä valehdeltu systemaattisesti.
VTT:n mukaan tuuliennusteiden virheistä aiheutuvat kustannukset voidaan jopa puolittaa, kun tuulivoimaennusteet tehdään useille maantieteellisesti hajautetuille tuulipuistoille yksittäisten tuulipuistojen sijasta. VTT on myös selvittänyt tuotantovaihtelujen tasaantumista Pohjoismaiden alueella. Tuloksia voidaan hyödyntää säätövoimatarpeen suunnittelussa ja tuulivoiman vaihtelun ennustamisessa.
Kun käydään sähkökauppaa, ennustetaan tuulivoimatuotanto seuraavalle päivälle sääennusteiden perusteella. Ennustevirheet aiheuttavat säätötarpeita.
Ennustettaessa useille maantieteellisesti hajautetuille tuulipuistoille, ennusteiden luotettavuus paranee. Yli 20 tuulipuistolle ennustettaessa virheet ovat 2–2,5 kertaa pienemmät yhden tuulipuiston ennusteisiin verrattuna ja virheistä kertyy kustannuksia vain noin puolet eli 1–1,5 euroa megawattituntia kohden.
Virheellisistä ennusteista olisi aiheutunut yksittäiselle tuulipuistolle arviolta 2,4–3,1 euron kustannus tuotettua megawattituntia kohden. Arvio perustuu vuosien 2010–2012 säätösähkön hintoihin sekä Forecan sääennusteisiin pohjautuvaan VTT:n tuulivoiman tuotantoennusteeseen. Vertailun vuoksi keskimääräinen sähkön hinta vuosina 2010–2012 oli 37–57 €/megawattituntia.
Tulevaisuudessa sekä Pohjoismaihin rakennettu tuulivoima että muun Euroopan tuulivoima lisäävät säätövoiman tarvetta. Säätövoima auttaa pitämään sähkön kulutuksen ja tuotannon tasapainossa, kun kulutuksen ja tuotannon vaihtelut ja ennusvirheet aiheuttavat poikkeamia sähkömarkkinaratkaisun mukaisesta tuotantosuunnitelmasta. Pohjoismaissa säätövoimaa on runsaasti tarjolla vesivoimasta.
Aluksi säätövoiman lisäystarve on marginaalista, mutta tuulivoiman osuuden kasvaessa vaikutus alkaa näkyä. Pohjoismaissa tuotettiin alle 5 % sähköstä tuulivoimalla ja Suomessa alle yhden prosentin vuonna 2012. Tuulivoiman on osoitettu lisäävän säätösähkön tarvetta Saksassa, Espanjassa, Portugalissa, Irlannissa ja Tanskassa, joissa tuulivoimalla tuotetaan sähköstä jo 10–30 %.
Tuulivoiman vaihtelut tunnista toiseen ovat suurimman osan ajasta välillä ±5 % asennetusta kapasiteetista Pohjoismaissa ja ±10 % (alirakennetulla pienitehoisilla. Eli säätötarve suoraan laskee voimalakapasiteetin mukaan.) Suomen alueella. Suurimmat vaihtelut eivät osu samanaikaisesti suurimpien sähkön kulutus vaihteluiden kanssa. Jos tuulivoimalla tuotettaisiin sähköstä 20 %, suurimmat tuntivaihtelut Pohjoismaissa lisääntyisivät ylöspäin 484 megawattia ja alaspäin 729 megawattia eli +2,4 % ja -3,6 % asennetusta tuulivoimakapasiteetista. Arvio perustuu vuosien 2009–¬2011 lukuihin.
