Älypuhelin

[Jabsu]

Noh, tmoi linkkasi ja minä linkkasin samat kaksi juttua, jossa ensimmäisessä asiaa aivan työkseen tutkivaa tutkimusryhmä on todennut, että kosketusnäytöllä on hankala kirjoittaa. Siis tabletin näytöllä, joka on huomattavasti isompi kuin puhelimen näyttö. Tabletteja tutkiva ryhmä yrittää kehitellä näppäinjärjestelyä, jolla ongelma poistuisi, tai ainakin käytettävyys lähentyisi oikeita näppäimiä.

Tuossa digitodayn jutussa ei puhuta mitään näppäimien käytettävyydestä, eikä sillä haeta oikeiden näppäimien tuntumaa. Kysessä on näppäinten organisointi kun niitä näpytellään kahdella peukalolla. Jutun esimerkkinä käytettiin qwerty-kosketusnäyttönäppäimistöä, eikä sen perusteella voi tehdä johtopäätöstä että fyysinen olisi tuossa suhteessa parempi. Tuo sama ongelma koskee niin myös qwerty-kosketusnäyttönäppäimistöä kuin puhelimen fyysistä qwerty-näppäimistöä.

Mutta kait se on kaikille selvää, että fyysisessä näppäimistössä on parempi kirjoitustuntuma ja sitä myöten helpompi kirjoittaa. Mutta se on menneisyyttä eikä siihen olla palaamassa aiemmin mainituista syistä.

 

[Tolerantti]

Jutussa on kyseessä tabletit. Ei kännykät, vaan tabletit. Tabletit ja kännykät ovat aivan eri juttu. Kokonsa vuoksi niitä käytetään eri tavalla. Juuri sen suuremman koon vuoksi tablettien kosketusnäytöillä on vaikeampi kirjoittaa kuin pienempien puhelimien.

Eihän tossa jutussa sanota noin.

Tutkija puhuu nappuloiden tuntumasta. Koko juttu käsittelee ihan eri aihetta ja poimit sieltä yksittäisen lauseen. Sitten vedät johtopäätöksen että Nokia suunnittelee älypuhelinta, jonka näppäimistö naksuu kuin kuulakärkikynä.

Eivät liity. Ensimmäinen käsittelee tabletteja ja toinen käsittelee tuotteiden tuntumaa. Oikeasti lue noi jutut ajatuksen kanssa. Voit olla eri mieltä, mutta älä ala keksiä juttuja päästä.

Missä näin todetaan?

Väitätkö aivan tosissasi, että kun isoilla virtuaalinäppäimillä on hankala kirjoittaa, niin ongelma poistuu, kun virtuaalinäppäimistä tehdään riittävän pieniä? Eikö tabletti-tutkijaryhmän ongelma olisi sitten sillä ratkaistu, että kutistetaan tabletin näytöllä näkyvät näppäimet pienemmiksi? Jos sinä puolestasi osasit sisälukea tuon jutun, olisit saattanut oivaltaa, että ryhmä yrittää parantaa käytettävyyttä uudenlaisella näppäinten sijoittelulla. Ryhmä kyseenalaistaa qwerty- järjestyksen ylipäänsä.

Nokian tutkija sanoo:
Olemme jopa miettineet, että kännykän nappulasto voisi olla tuon tyyppinen

Mitä ymmärretään nappulastolla? Onko se, kuten sinä oldez ymmärsit, ne muutama nappi kosketusnäyttöpuhelimen kyljessä? Vai saattaisiko peräti tarkoittaa kaikkia nappuloita? Siis myös niitä, joilla tuotetaan tekstiä.


Voit olla eri mieltä, mutta älä ala keksiä juttuja päästä.

Tästä möläytyksestäsi saattaisin jopa loukkaantua, ellen tietäisi sinun olevan joka asiasta kaiken tietävä besserwisser.

 

[Tolerantti]

Tuossa digitodayn jutussa ei puhuta mitään näppäimien käytettävyydestä, eikä sillä haeta oikeiden näppäimien tuntumaa. Kysessä on näppäinten organisointi kun niitä näpytellään kahdella peukalolla. Jutun esimerkkinä käytettiin qwerty-kosketusnäyttönäppäimistöä, eikä sen perusteella voi tehdä johtopäätöstä että fyysinen olisi tuossa suhteessa parempi. Tuo sama ongelma koskee niin myös qwerty-kosketusnäyttönäppäimistöä kuin puhelimen fyysistä qwerty-näppäimistöä.

Mutta kait se on kaikille selvää, että fyysisessä näppäimistössä on parempi kirjoitustuntuma ja sitä myöten helpompi kirjoittaa. Mutta se on menneisyyttä eikä siihen olla palaamassa aiemmin mainituista syistä.

Juurikin tuosta lihavoidusta kohdasta tässä keskustellaan. Miten niin ei olisi paluuta paremman tuntuman tuottaviin nappuloihin? Niitä on käytetty toistakymmentä vuotta älykännyköissä. Muotivirtauksen takia näppäimistöstä on luovuttu. Silti, tai juuri siksi kehitellään kosketusnäyttöä, joka tuottaa samanlaisen tuntuman.

Tottakai fyysinen näppäimistö on kalliimpi toteuttaa. Toisaalta, ensimmäiset pelkästään kosketusnäytöllä varustetut laitteet ovat olleet huomattavasti perinteisiä kalliimpia.

Liukuversiossa on muuten sellainenkin etu, että näppäimen kuvat eivät pimitä kirjoitettavaa tekstiä esim. sähköpostia näprätessä.

 

[Jabsu]

Juurikin tuosta lihavoidusta kohdasta tässä keskustellaan. Miten niin ei olisi paluuta paremman tuntuman tuottaviin nappuloihin? Niitä on käytetty toistakymmentä vuotta älykännyköissä. Muotivirtauksen takia näppäimistöstä on luovuttu. Silti, tai juuri siksi kehitellään kosketusnäyttöä, joka tuottaa samanlaisen tuntuman.

Tottakai fyysinen näppäimistö on kalliimpi toteuttaa. Toisaalta, ensimmäiset pelkästään kosketusnäytöllä varustetut laitteet ovat olleet huomattavasti perinteisiä kalliimpia.

Liukuversiossa on muuten sellainenkin etu, että näppäimen kuvat eivät pimitä kirjoitettavaa tekstiä esim. sähköpostia näprätessä.

Noiden syiden vuoksi mitä itse jo mainitsit ja lisäksi se ettei fyysisellä näppäimistölle ole tarpeeksi kysyntää vaikka onkin parempi tuntuntuma, tappiolla niitä on tehty. Hinta on se ratkaisevin kuluttajalle, jos ominaisuudet ovat muuten samat. Kosketusnäyttöön haptikos-tekniikan lisääminen ei tule kasvattamaan tuntuvasti valmistuskustannuksia, koska se voidaan integroida samalla tavalla näytön lasiin kuin siinä oleva matriisi-verkko.

Fyysisen näppäimistön lisääminen älypuhelimeen lisää tuntuvasti valmistuskustannuksia, eikä siitä sen vuoksi saada samanlaista katetta kuin ilman sitä, ellei hintaa nosteta pilviin. Piirilevyä kun yritetään saada mahdollisimman halvaksi, täytyy siinä olla vain yhdellä puolella komponentteja ja yhdenkin komponentin lisääminen toiselle puolella nostaa heti valmistushintaa selvästi. Siihen lisänäppäimistöön joudutaan laittaman molemmille puolille komponentteja ja sen lisäksi sen mekanismin monimutkaisuus lisää hintaa.

 

[oldez]

Väitätkö aivan tosissasi, että kun isoilla virtuaalinäppäimillä on hankala kirjoittaa, niin ongelma poistuu, kun virtuaalinäppäimistä tehdään riittävän pieniä? Eikö tabletti-tutkijaryhmän ongelma olisi sitten sillä ratkaistu, että kutistetaan tabletin näytöllä näkyvät näppäimet pienemmiksi? Jos sinä puolestasi osasit sisälukea tuon jutun, olisit saattanut oivaltaa, että ryhmä yrittää parantaa käytettävyyttä uudenlaisella näppäinten sijoittelulla. Ryhmä kyseenalaistaa qwerty- järjestyksen ylipäänsä.

Selkeästi et ole käyttänyt tabletteja tai älypuhelinta. Käytettävyys laitteilla on aivan erilainen. Kyse ei ole näppäinten koosta vaan laitteen koosta. Itsehän olen jo tuon qwertyn kyseenalaistanut edellisillä sivuilla.

Nokian tutkija sanoo:
Olemme jopa miettineet, että kännykän nappulasto voisi olla tuon tyyppinen

Mitä ymmärretään nappulastolla? Onko se, kuten sinä oldez ymmärsit, ne muutama nappi kosketusnäyttöpuhelimen kyljessä? Vai saattaisiko peräti tarkoittaa kaikkia nappuloita? Siis myös niitä, joilla tuotetaan tekstiä.

No mitä sillä on merkitystä mitä nappulastolla tarkoitetaan?

Sinä tulkitsit lauseen näin:

Nokian johtava tutkija tavoittelee kännykkään nappulastoa, siis näppäimiä, joilla kirjoitetaan, joiden tuntuma olisi samanlainen kuin kuulakärkikynän nappulassa on.

Hän ei sanonut että tavoittelee kännykkään nappulastoa. Hän ei puhunut näppäimistöstä, jolla kirjoitetaan. Sanoin vaan että nappulastolla voidaan tarkoittaa myös muita näppäimiä. Se ei automaattisesti tarkoita täyttä qwertyä, jotka ovat suuressa mittakaavassa hyvin harvinaisia kännyköissä.

Nokia valmistaa tietääkseeni mm. älypuhelimia. Ovat aivan itsekin havainneet, että kosketusnäyttö on huono kirjoittamisessa.

Mitään edes tähän tulkintaan viittaavaan jutussa ei sanota.

Tästä möläytyksestäsi saattaisin jopa loukkaantua, ellen tietäisi sinun olevan joka asiasta kaiken tietävä besserwisser.

Tuo möläytys ei liity millään tavalla besserwisserismiini. Mun mielestä on aika huono veto linkittää tänne juttuja ja sitten väittää että niissä sanotaan jotain mitä niissä ei todellakaan sanota.

 

[Örfil]

Hankalaa lukea, kun quotataan noin moneen kertaan.

Viittaa besserwissermissiin, kuten yleensä on tapana.

 

[oldez]

Viittaa besserwissermissiin, kuten yleensä on tapana.

Joo. Siinä se näkyy.

 

[Jabsu]

Selkeästi et ole käyttänyt tabletteja tai älypuhelinta. Käytettävyys laitteilla on aivan erilainen. Kyse ei ole näppäinten koosta vaan laitteen koosta. Itsehän olen jo tuon qwertyn kyseenalaistanut edellisillä sivuilla.

Kyllähän sama kahden peukalon tekstinsyötön käytettävyysongelma on olemassa niin pienessä kuin isossa qwerty-näppäimistössä. Se aina vaan pahenee mitä isompi näppis. Mutta toi koko juttu sinäänsä ei liittynyt kosketusnäppis vs fyysinennäppis taisteluun koska sama sijoitteluongelma on olemassa molemmissa, jos puhutaan qwertystä.

 

[oldez]

Kyllähän sama kahden peukalon tekstinsyötön käytettävyysongelma on olemassa niin pienessä kuin isossa qwerty-näppäimistössä. Se aina vaan pahenee mitä isompi näppis. Mutta toi koko juttu sinäänsä ei liittynyt kosketusnäppis vs fyysinennäppis taisteluun koska sama sijoitteluongelma on olemassa molemmissa, jos puhutaan qwertystä.

No ei se ihan sama ongelma ole. Puhelimessa ongelma tulee pienestä koosta, jolloin virhelyöntien määrä voi kasvaa. Tableteissa ongelma tulee isosta koosta ja laajasta sijoittelusta. Kaikki napit eivät ole peukaloiden alla, joten niitä kohti pitää kurottautua. Mutta tosiaan qwerty aiheutta omat ongelmansa oli syöttötapa mikä tahansa. Jotain parempaa täytyisi keksiä.

 

[ToXiCiTy]

Nokia 1610 saatana! Pystyi puhumaan, tekstareita lähettämään ja jos tarve vaati, niin oli käytännöllinen myös vasarana. :ahem:

 

[Thunder]

Ööh? Miten Qwertyn syötöllä on ongelmansa kuten oma näppäimistöni, millä minä lähettelen fykkösfoorumille?

Ei siitä yli pääse, että puhelimen fyysinen näppis on kuitenkin voittamaton. Tällä hetkelläkään en edes katsele näppäimistöäni. Kännykässä joudun aina katsomaan tekstejäni ja näpyttelemään.

Offtopic: Lataapa sellainen ilmainen kymmensormenjärjestelmän sovellus, joka pilkkaa sinut hitaudessa, että kolmivuotias kirjoittaisi nopeammin. Siis tietokoneelle asennettava, ei kännykälle.

 

[Lobosaurus]

Kovettuneet sormenpäät auttaa huomattavasti kosketusnäytön käytössä. Osoitinkynä vie kyl siitäkin voiton. Eli akustisen kitaran soitosta on oikeasti jotain hyötyä.

 

[oldez]

Ööh? Miten Qwertyn syötöllä on ongelmansa kuten oma näppäimistöni, millä minä lähettelen fykkösfoorumille?

Ei siitä yli pääse, että puhelimen fyysinen näppis on kuitenkin voittamaton. Tällä hetkelläkään en edes katsele näppäimistöäni. Kännykässä joudun aina katsomaan tekstejäni ja näpyttelemään.

Offtopic: Lataapa sellainen ilmainen kymmensormenjärjestelmän sovellus, joka pilkkaa sinut hitaudessa, että kolmivuotias kirjoittaisi nopeammin. Siis tietokoneelle asennettava, ei kännykälle.

No qwerty-näppistä ei ole alunperinkään suunniteltu mahdollisimman nopeaa ja helppoa kirjoittamista varten toisin kuin esim. dvorak. Tosin sitäkään ei ole suomen kielelle optimoitu.

Ainakin mun mielestä kymmenelle sormelle tarkoitettu 150 vuotta vanha näppäinasettelu, jonka tarkoituksena on estää kirjoituskoneen iskurien jumiutuminen englantia kirjoitettaessa ei välttämättä ole paras lähtökohta tekstin syöttöön suomen kielellä kun puhutaan 2010-luvun mobiililaitteista, joita käytetään peukaloilla.

 

[FW08]

Ei autoakaan silloin aikoinaan ajateltu 300 kh/h kulkevaksi, aktiivijousitetuksi liikkuvaksi viihdekeskukseksi. Silti perusmallin käyttöliittymä on ollut sama jo sadan vuoden ajan.

Aika monesti siihen on hyvä syy miksi näitä vuosisadan ikäisiä keksintöjä yhä käytetään.

 

[oldez]

Ei autoakaan silloin aikoinaan ajateltu 300 kh/h kulkevaksi, aktiivijousitetuksi liikkuvaksi viihdekeskukseksi. Silti perusmallin käyttöliittymä on ollut sama jo sadan vuoden ajan.

Aika monesti siihen on hyvä syy miksi näitä vuosisadan ikäisiä keksintöjä yhä käytetään.

Heh... Ensimmäisissä autoissa oli alkuun hyvinkin erilaiset hallintalaitteet kuin nykyisissä autoissa. Nykyiset hallintalaitteet yleistyivät vasta lähempänä toista maailmansotaa.

Älypuhelimilla ja kirjoituskoneilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

 

[Thunder]

FW08:n pointti oli hyvä.

Niin, pyörää ei kannata yrittää korjata, jos se toimii. Tämä Oldezin yritykset keskustelulle on vähän sama kuin että toiset tykkää tyttäristä, tädeistä, sedistä.

Tule minun luokse, niin tarjoan pyllyä. Jaa miksi et halua? Koska tykkäät olla hetero ja haluat naisen värkkiä, mitä siitä vaikka minulla on vähän karvaisempi pylly mutta kun ei kelpaa, ei sitten. Veloitan sinulta 100 euroa plus alvit päälle...

Nyt tämä menee naurettavuuksiin!...

 

[kouvotsvoni]

Tule minun luokse, niin tarjoan pyllyä. Jaa miksi et halua? Koska tykkäät olla hetero ja haluat naisen värkkiä, mitä siitä vaikka minulla on vähän karvaisempi pylly mutta kun ei kelpaa, ei sitten. Veloitan sinulta 100 euroa plus alvit päälle...

Tämä on minunkin kanta älypuhelimista.

 

[FW08]

Heh... Ensimmäisissä autoissa oli alkuun hyvinkin erilaiset hallintalaitteet kuin nykyisissä autoissa. Nykyiset hallintalaitteet yleistyivät vasta lähempänä toista maailmansotaa.

Älypuhelimilla ja kirjoituskoneilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Nii-in. Ensimmäisissä. En noin väittänytkään

Nykymalliset yleistyivät kyllä lähempänä ensimmäistä kuin toista rytinää. Se ei paljon tuosta sadasta vuodesta heitä.

 

[oldez]

FW08:n pointti oli hyvä.

Pointti on siinä mielessä hyvä että jos autojen modernien hallintalaitteiden yleistymisessa ja kehittymisessä kesti 60-80 vuotta niin eipä tässä mikään kiire ole.

Niin, pyörää ei kannata yrittää korjata, jos se toimii. Tämä Oldezin yritykset keskustelulle on vähän sama kuin että toiset tykkää tyttäristä, tädeistä, sedistä.

Tule minun luokse, niin tarjoan pyllyä. Jaa miksi et halua? Koska tykkäät olla hetero ja haluat naisen värkkiä, mitä siitä vaikka minulla on vähän karvaisempi pylly mutta kun ei kelpaa, ei sitten. Veloitan sinulta 100 euroa plus alvit päälle...

Nyt tämä menee naurettavuuksiin!...

:yuck:

 

[oldez]

Nii-in. Ensimmäisissä. En noin väittänytkään

Nykymalliset yleistyivät kyllä lähempänä ensimmäistä kuin toista rytinää. Se ei paljon tuosta sadasta vuodesta heitä.

T-mallin fordia tehtiin vielä 1920 luvun lopulla.