Yksikään tiedotusvälineen edustaja ei saa syytettä Bodominjärven murhien esitutkinnan ja oikeudenkäynnin raportoinnista.
Perjantaina annettu päätös panee nyt viimein kirjan kannet kiinni keväällä 2004 esiin nousseelle rikostapaukselle, jonka viimeinen osa oli murhista syytetyn ja sittemmin vapautetun Nils Gustafssonin tutkintapyynnöt viidestä eri viestimestä.
Syyteharkinnasta vastanneet johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka ja kihlakunnansyyttäjä Simo Kolehmainen katsovat ratkaisuissaan, tiedotusvälineillä oli oikeus levittää ja yleisöllä oikeus saada tietoa maamme oloihin nähden poikkeuksellisen vakavan rikosasian käsittelystä esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä.
Uutisoinnissa oli asianmukaisesti selostettu rikosasian käsittelyn vaihe ja asianosaisten kannat, he toteavat.
Gustafsson teki tutkintapyynnön viidestä viestimestä: MTV3:sta, Nelosen uutisista, Iltalehdestä, Iltasanomista ja Hufvudstadsbladetista.
Epäiltyinä oli useita toimittajia ja päätoimittajia ja rikosnimikkeenä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ja törkeä kunnianloukkaus.Syyttäjien mukaan mitään rikosta tapauksen perinpohjaisessa uutisoinnissa ei tapahtunut.
Heidän mielestään uutisoinnin sävy oli asiallinen eikä sillä ollut tarkoitusta halventaa Gustafssonia. Merkittävää on myös, että syyttäjien mielestä kysymys ei ollut pelkästään yleisön uteliaisuuden tyydyttämisestä, vaan yleistä mielenkiintoa herättäneen asian uutisoinnista.
Gustafsson itse katsoi tutkintapyynnössään, että uutisointi loukkasi hänen yksityiselämäänsä ja kunniaansa.
Hänen mielestään uutisointi vihjasi, että hän olisi syyllinen murhiin. Häntä ärsytti erityisesti se, että kuulustelussa kuvattua videotallennetta näytettiin.
Syyttäjien mielestä tiedotusvälineillä on oltava mahdollisuus paljastaa näin vakavasta rikoksesta syytetyn henkilöllisyys ja kuva, vaikka syyte sittemmin hylättäisiin. Bodominjärven henkirikoksista tulee pian kuluneeksi 47 vuotta.
HS 16/03/07
